Laura Kolbe: Mitä Suomi on?

Se, miten kansakunta hahmotetaan, on valtavan suuri ja suosittu tutkimusalue.

Mikä ja mitä sitten on Suomi? Onko se suomalaisuuden ilmentymä? Miten geopoliittinen sijainti ja historia vaikuttavat siihen, mitä Suomi on? Voiko Suomea ajatella tai mieltää brändinä, onko olemassa yhtenäinen yhteisö vai onko yhteisöllisten tunnusten taustalla jotain muuta? Näkyykö suomalaisuus tai Suomi kaduilla tai julkisessa tilassa? Onko suomi suurmiestensä summa?

Historiantutkija, professori Laura Kolbe
Historiantutkija, professori Laura Kolbe

– Suomi on mielikuviensa, tosiasiallisen historiansa todellisen kertomuksen yhteenkietoma kokonaisuus. En käytä edes sanaa kansakunta tai isänmaa, vaan nimenomaan muistojen tihentymä, tiivistää aiheesta Humanismin illat -luentosarjassa puhunut historiantutkija, professori Laura Kolbe.

Kolbe toteaa monien suomalaisten rakennusten viestivän voimakkaasti Suomesta ja suomalaisuudesta. Esimerkeiksi hän nostaa Eduskuntatalon ja Helsingin säätytalon. Eduskuntatalosta kasvoi 30-luvulta eteenpäin suomalaisen kansanvallan, demokratian ja itsenäisyystahtoisuuden keskeinen symboli. Vanhempi Säätytalo on puolestaan monille hieman tuntemattomampi, mutta Eduskuntatalon edeltäjänä sitäkin kiinnostavampi.

– Rakennus on siinä mielessä tavattoman kiinnostava ja tärkeä, että siinä piirretään ensimmäistä kertaa katutilaan kertomus siitä mitä Suomi on. Hieman suttuiselta näyttävä veistosrykelmä kertoo monumentaalisuudessaan sen aikaisesta Suomesta ja sen historiasta, Kolbe kuvailee.

Myös sodalla on suuri vaikutus siihen mitä Suomi on. Kolbe toteaa, että sotaan liittyvät kokemukset ja sodan traditio ovat suuri osa niin Suomea kuin muitakin Euroopan maita. Sodasta kumpuaa edelleen paljon omia ja opittuja muistoja, sota on jatkuvasti esillä elokuvien, muistomerkkien ja romaanien kautta.

– Kaikki tämä valtava aineisto, kansa taistelee ja miehet muistelee, lehdet ja niin edelleen, tuottaa ja uusintaa tätä muistintihentymän voimakasta läsnäoloa. Ja tässä todella jaamme yhteisen kokemuksen Euroopan kanssa, Kolbe muistuttaa.

Kolbe nostaa esiin myös sivistyksen ja kulttuurin merkityksen suomalaisen identiteetin rakentumisessa.
– Lukemisen, kirjojen ja opiskelun valtava arvostus perustuu ehkä historiallisesti siihen, että pappissääty ja talonpoikaissääty ovat olleet lukevia säätyjä. Kirjan liukuminen opintien välineeksi on tavattoman tärkeä ja keskeinen osa suomalaista sosiaalihistoriaa.

Kuuntele Laura Kolben luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 1’03’39”

 


Luento on taltioitu 23.11.2010 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.

Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.

Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.

» Luentosarjan etusivulle

Vastaa