Toimiiko onnellisuus elämän päämääränä? Filosofiakahvilassa Kuopiossa puhuttiin syksyllä hyveistä ja onnellisuudesta. Frank Martela Aalto yliopistosta ja Filosofia-akatemiasta puhui Filosofiakahvilan syksyn viimeisessä tapaamisessa otsikolla Onnellisuudet ja hyvä elämä.

Mitä on onnellisuus? Voiko sen ymmärtää usealla eri tavalla? Voi, Martela toteaa alustuksessaan. Jos hän jotain korostaa, niin sitä ettei onnellisuuden pitäisi olla elämän päämäärä. Ehkä tulisi ennemmin keskittyä elämään hyvää ja merkityksekästä elämää, jolloin onnikin tulee, elämän sivutuotteena.

Miten nykyinen käsityksemme onnellisuudesta on sitten muodostunut? 1700-luvulla ajateltiin, että yksilöllä on tietty rooli joka hänen tulisi täyttää. Valistuksen aikana alettiin korostaa yksilöä ja ihmisen omia tuntemuksia.
– Vanhassa ajattelussa se miltä sinusta tuntui ei ollut relevantti kysymys. Tärkeintä oli vain täyttää se rooli. Myöhemmin alettiin korostaa yksilön omita tuntemuksia ja preferenssejä.

Yhteiskunnallisesta roolista, ulkoisista tekijöistä onnellisuuden mittarina hypättiin siis ihmisen sisäisen tilan, onnellisuuden mittaamiseen. Vähitellen tästä sisäisestä onnen tunteesta on tullut normi. Tavoiteltava tila. Jokaisen kuuluu tavoitella onnea.
– Kaikkein keskeisin asia on miltä itsestä tuntuu. Ihmisen velvollisuus on tehdä itsestään onnellinen, kärjistää Martela länsimaisen nykyajatuksen onnellisuudesta.

– Se voi olla ihmisen kannalta jopa huono asia, jos tämä tavoittelee liikaa onnellisuutta, Martela toteaa.

Mutta mistä onnessa siis on kyse? Ja miksi jo otsikossa puhuttiin onnellisuuksista monikossa? Entä mikä on elämän tarkoitus?

Nämä asiat selviävät seuraavassa Martelan puheenvuorosta:

kuuntele Kesto: 48’44”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 9.12.2014.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

Te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Koistinen.

Dualismi

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­lassa pohdittiin mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Dualistista näkökulmaa Filosofiakahvilaan toi Turun yliopiston te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Kois­ti­nen, otsikolla "Dualismi".

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Vastaa