Talous nousee voimakkaasti esille jokapäiväisessä uutisoinnissa. Ja jokapäiväisissä kahvipöytäkeskusteluissa taas päivitellään, miksi kaikkea mitataan rahassa. Mihin ovat kadonneet muut arvostuksen mittarit?

Taloudesta ja omistamisesta puhutaan myös kevään Filosofiakahviloissa. Kevään ensimmäisenä puhujana kahville saapui dosentti, tutkija Teppo Eskelinen Itä-Suomen yliopistosta, joka pohti yksityis- ja yhteisomaisuutta filosofisesta ja globaalipoliittisesta näkökulmasta.

– Taloudesta puhutaan aivan liikaa. On totta, että talous ja taloudellinen oikeuttaminen hallitsevat meidän elämäämme, Eskelinen toteaa.

Money makes the world go round, raha pyörittää maailmaa, todetaan. Asioita arvotetaan tässä maailmassa voimakkaasti kustannusten ja taloudellisen tuottavuuden näkökulmasta.

– Jos sanotaan, että jokin asia on taloudellisesti tuottava, se on tässä maailmassa riittävä argumentti. Sen jälkeen ei tarvitse enää sanoa mitään. Sen sijaan jos sanotaan, että jokin asia lisää ihmisten sivistystä ja hyvinvointia, on joku kysymässä miksi se on hyvä asia.

Maailman ongelmia on pyritty pitkälti poistamaan siirtämällä asioita ja alueita yhteisestä omistuksesta yksityiseen omistukseen. Tämän on katsottu selkeyttävän käyttöoikeuksia ja vastuita sekä näin ohjaavan ihmisiä ja alueita tuottavampaan toimintaan – minkä on katsottu olevan hyväksi yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

– Taloudellista tehokkuutta ei ole, jos asiaa ei saateta sellaisille mittareille tai kielelle, jotka taloustiede tunnistaa. Onko kyse siis vain taloustieteen sisäisestä päättelystä?

Yhteisomistajuus nostaa kuitenkin päätään myös ekologisista syistä. Ei ole järkevää, että kaikilla on oma pesukone, kun taloyhtiön kellarissa voi hyrrätä paljon parempi kone, halvemmalla. Toisaalta ilman kunnollista vastuunjakoa siihen liittyy myös ongelmia.
– Tiedetään myös, että yhteisomistus voi olla kaikkein tehottominta, koska on mahdollista, että yhdessä omistettu pesukone jää hunningolle ja kaikki ostavat lopulta oman koneensa.

Myös yritysmaailmassa ollaan menossa jossain määrin suuntaan, jossa omistamisesta pyritään eroon. Kiinteistöt realisoidaan, laitteiden sijaan ostetaan laitteiden käyttötunteja ja niin edelleen. Omistamista ei nähdä enää tärkeänä välineenä itse tuotannon kannalta.

Miten omistuksen oikeutus on siten alunpitäen rakentunut, kuinka voimme väittää jotain omaksemme?
Kuuntele Eskelisen Filofofiakahvilassa pitämä alustus kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 63’26”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 27.1.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Vastaa