Adam Smith oli 1700-luvulla elänyt skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi. Julkishallinnossa ja kotiopettajana työskennellyttä Smithiä pidetään nykyaikaisen taloustieteen isänä. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus.

Dosentti Juhana Lemetti Helsingin yliopistosta käsittelee Filosofiakahvilassa pitämässään alustuksessa   Smithin taustoja ja käsityksiä moraalifilosofiasta sekä yhteiskuntafilosofiasta ja taloudesta.

Lemetti puhuu alustuksessaan paljon Smithin ihmis- ja moraalikäsityksestä, jotta Smithin ajatusmaailma avautuisi paremmin.
– Smithin oma käsitys itsestään oli, että hän oli moraalifilosofi. Puhun nyt moraalifilosofiasta, sillä Smithin talousteoriaa on vaikea ymmärtää, jos ei ymmärrä mitä hän olettaa tässä tietyssä yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa järjestelmässä toimivien ihmisten olevan, Lemetti toteaa.

Jos globalisoitumisesta tai talouden ja politiikan yhteydestä puhutaan tänä päivänä voimakkaasti, se oli esillä jo 1700-luvulla. Smith oli tämän taloudellisen muutoksen ytimessä.
– Talous tulee oleelliseksi osaksi myös traditionaalisia poliittisen filosofian kysymyksiä. Sitä ei pidä ymmärtää niin, että Smith on käänteentekevä koska Smith tajuaa mitä moderni markkinatalous on. Totta kai hän tajuaa, mutta se ei ole tavallaan se laajempi ja tärkeämpi kysymys.

Lemetti kertoo, että Smithin teksteistä on helppo löytää oraakkelimaisia lausahduksia.
– Se päivä, kun Kiina ymmärtää että sen pitää alkaa käymään ulkomaankauppaa, sinä päivänä siitä tulee maailman hallitseva mahti.

Näitä lausahduksia on helppo pitää jotenkin käänteentekevinä ja juuri tähän päivään sovitettavina, mutta vastaavia ajatuksia taloudesta, globaalisaatiosta ja halpatyövoimasta oli muillakin.
– Nämä eivät olleet mitään uutta. [David] Humella oli vastaavia ajatuksia, ei ole mitään järkeä tuottaa kankaita täällä englannissa, kun Intiassa on halvempaa työvoimaa.

Kuuntele Lemetin alustus kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 67’30”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 17.2.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Vastaa