Adam Smith oli 1700-luvulla elänyt skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi. Julkishallinnossa ja kotiopettajana työskennellyttä Smithiä pidetään nykyaikaisen taloustieteen isänä. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus.

Dosentti Juhana Lemetti Helsingin yliopistosta käsittelee Filosofiakahvilassa pitämässään alustuksessa   Smithin taustoja ja käsityksiä moraalifilosofiasta sekä yhteiskuntafilosofiasta ja taloudesta.

Lemetti puhuu alustuksessaan paljon Smithin ihmis- ja moraalikäsityksestä, jotta Smithin ajatusmaailma avautuisi paremmin.
– Smithin oma käsitys itsestään oli, että hän oli moraalifilosofi. Puhun nyt moraalifilosofiasta, sillä Smithin talousteoriaa on vaikea ymmärtää, jos ei ymmärrä mitä hän olettaa tässä tietyssä yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa järjestelmässä toimivien ihmisten olevan, Lemetti toteaa.

Jos globalisoitumisesta tai talouden ja politiikan yhteydestä puhutaan tänä päivänä voimakkaasti, se oli esillä jo 1700-luvulla. Smith oli tämän taloudellisen muutoksen ytimessä.
– Talous tulee oleelliseksi osaksi myös traditionaalisia poliittisen filosofian kysymyksiä. Sitä ei pidä ymmärtää niin, että Smith on käänteentekevä koska Smith tajuaa mitä moderni markkinatalous on. Totta kai hän tajuaa, mutta se ei ole tavallaan se laajempi ja tärkeämpi kysymys.

Lemetti kertoo, että Smithin teksteistä on helppo löytää oraakkelimaisia lausahduksia.
– Se päivä, kun Kiina ymmärtää että sen pitää alkaa käymään ulkomaankauppaa, sinä päivänä siitä tulee maailman hallitseva mahti.

Näitä lausahduksia on helppo pitää jotenkin käänteentekevinä ja juuri tähän päivään sovitettavina, mutta vastaavia ajatuksia taloudesta, globaalisaatiosta ja halpatyövoimasta oli muillakin.
– Nämä eivät olleet mitään uutta. [David] Humella oli vastaavia ajatuksia, ei ole mitään järkeä tuottaa kankaita täällä englannissa, kun Intiassa on halvempaa työvoimaa.

Kuuntele Lemetin alustus kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 67’30”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 17.2.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

FT, tut­ki­ja Ilmari Kortelainen

So­si­aa­li­nen me­di­taa­tio: Bodh­gayas­ta San Fran­cis­coon

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa pohdittiin mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min sekä te­hok­kuu­den näkö­kul­mis­ta. Julkaisemme nyt syksyn viimeisen taltion joulukuulta, jossa Tampereen yliopiston tutkija, FT Ilmari Kortelainen puhui meditaatiosta otsikolla ”So­si­aa­li­nen me­di­taa­tio: Bodh­gayas­ta San Fran­cis­coon”.
Tutkija Renne Pesonen

Onko ih­mis­mie­li tie­to­kone?

Tampereen yliopiston tutkija Renne Pesonen pohti Filosofiakahvilassa ihmismielen ja tietokoneen yhtäläisyyksiä ja eroja sekä sitä miten ihmismieltä on rinnastettu tietokoneeseen ihmismielen toimintaprosesseja, järkeilyä ja havainnointiprosesseja käsittelevässä kognitiivisessa psykologiassa.
Te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Koistinen.

Dualismi

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­lassa pohdittiin mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Dualistista näkökulmaa Filosofiakahvilaan toi Turun yliopiston te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Kois­ti­nen, otsikolla "Dualismi".

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Vastaa