Muuttuva tundrakasvillisuus on ilmastonmuutoksen kysymysmerkki

Miksi vastaleikattu ruoho tai kesän ensimmäinen saunavihta tuoksuvat niin hyvältä? Entä voisiko joulu tulla ilman joulukuusen tuoksua? Nämä tutut tuoksut ovat VOC-yhdisteitä eli kasvien ilmaan päästämiä, hiiltä sisältäviä yhdisteitä.

VOC-yhdisteiden avulla kasvit voivat suojautua esimerkiksi tuhohyönteisiä vastaan, keskustella toisten kasvien kanssa ilman välityksellä tai suojautua vaikkapa kuumuuden aiheuttamalta stressiltä. Sen sijaan ihmisen ja ilmaston kannalta näiden yhdisteiden merkitys onkin hieman monimutkaisempi.

VOC-yhdisteet nimittäin reagoivat ilmakehässä jo ennestään olevien yhdisteiden ja hiukkasten kanssa ja näin olen joko lisäävät tai hillitsevät ilmaston lämpenemistä monin eri tavoin. Arvoitus on etenkin arktisten kasvien merkitys tässä kuviossa.

– Arktisilla alueilla ilmastonmuutos on kaikkein nopeinta ja voimakkainta. Karmeimmat ennusteet ennustavat, että lämpötila voisi nousta siellä jopa 11 astetta. Siksi on tärkeää tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten kasvien VOC-päästöihin, kertoo dosentti Minna Kivimäenpää Itä-Suomen yliopistosta.

Kivimäenpää on mukana tutkimusryhmässä, joka on selvittänyt lämpenevän tundrakasvillisuuden vaikutusta ilmakehän koostumukseen Ruotsin Lapissa ja Grönlannissa.

Aiemmin on ajateltu, että tundrakasvien ilmakehään vapauttamien VOC-yhdisteiden määrät ovat mitättömiä. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin muuttaa kasvuolosuhteita myös arktisilla alueilla ja tämä voi vaikuttaa päästöihin merkittävästi.

– Haluamme tietää, mitä kasvillisuusmuutokset tarkoittavat VOC-päästöjen kannalta, Kivimäki kuvaa.

Kuuntele haastattelu:

kuuntele Kesto: 11’51”

Vastaa