Sote-väännöt ovat pyörineet ahkerasti mediassa, sopua sote-mallille on haettu jo pitkään, ja jokainen ratkaisu tuntuu olevan syystä tai toisesta vastatuulessa.

Mutta mistä uudistuksessa on oikein kyse, millaisiin ongelmiin sillä pyritään vastaamaan? Näihin kysymyksiin toi valoa Ikääntyvien yliopistossa Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen.
– Aika monta kertaa on sanottu, että tämä sote on kauhean monimutkainen ja vaikea. Oikeastaan se on helppo kuin heinänteko helteellä, mutta siinä on elementtejä jotka täytyy ymmärtää, Ryynänen toteaa.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on muihin maailmalla oleviin järjestelmiin verrattuna melkoinen kummajainen. Yksi erikoisuuksista on, että suomalainen sosiaali- terveydenhuoltojärjestelmä on sidottu kuntaan. Kansalaisen kotikunta on kirjoilla on vastuullinen järjestämään kuntalaisen terveydenhuoltopalvelut. Vastaavaa järjestelmää ei ole muualla.

– Oppikirjat maailmalla sanovat, että alle puolen miljoonan väestöpohjalla ei voi järjestää [terveyspalveluita]. Sitten kun menee kertomaan, että hei hei, meillä on jopa kolmen tuhannen asukkaan kuntia jotka järjestävät palvelunsa itse, niin ulkomaalaiset asiantuntijat eivät ole uskoa tätä.

Pienet kunnat ovatkin mahdottoman paineen edessä, kun terveydenhuollon kustannukset kasvavat alati. Vaikka rahaa poltetaan terveydenhuoltoon vuosi vuodelta enemmän, jää kansalaiselle helposti mielikuva palvelujen kurjistamisesta ja jatkuvista leikkauksista. Mielipiteitä paremmista leikkauskohteista löytyy jatkuvasti, Ryynäsen mielestä kansalaisen käsitys jo kustannusten kokoluokista on kuitenkin monesti aika hataralla pohjalla.

– Jos ei olisi vaikkapa puoluetukea, sitten riittäisi rahat terveydenhuoltoon. Tosiasiassa tällä rahalla saisi Suomen sosiaali- ja terveyshuollon pyörimään kahden tunnin ajan.

Yksi suurimmista nykymallin ongelmista on Ryynäsen mukaan monikanavainen rahoitus, joka johtaa usein osaoptimointiin. Helposti säästö yhden maksajan puolella johtaa vielä suurempiin maksuihin toisen maksajan kohdalla.

Esimerkki: Pieni olkaniveleen tehtävä tähystysoperaatio, hinta noin tuhat euroa. Sairaanhoitopiirille jonotuttaminen ei maksa mitään, jolloin potilas voi olla kuusi kuukautta jonossa.
Lopputulos: Leikkaus maksaa 1000 €, Kela maksaa 5000–6000 € sairausvakuutuksen päivärahoja.

– Halpa pieni leikkaus on muuttunut kohtalaisen kalliiksi, potilas on koko ajan kipeänä, potilaan työnantajalla on kustannuksia potilaan sairastamisesta. Tätä haittaahan ei tulisi, jos sama taho maksaisi sekä leikkauksen että sairausvakuutuksen päivärahan. Silloin leikattaisiin todella nopeasti, eikä tarvittaisi kuuden kuukauden takarajoja, Ryynänen toteaa.

Miten sote-uudistus pitäisi ratkaista? Saadaanko ratkaisuilla säästöjä?
Kuuntele Ryynäsen luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 59’25”


Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta. Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle

1 KOMMENTTI

Vastaa