Reseptien sähköinen käsittely on sujuvoittanut lääkkeen määräämistä. Moni lääkäri pitää kuitenkin vaikeana selvittää järjestelmästä potilaan ajantasaista lääkitystä. Tämä käy ilmi julkisen perusterveydenhuollon lääkäreille tehdystä Itä-Suomen yliopiston haastattelututkimuksesta.

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 42 lääkäriä viideltä eri erityisvastuualueelta (HYKS, TYKS, TAYS, KYS ja OYS) kevättalvella 2015.

Lääkäri määrää ja allekirjoittaa reseptit potilastietojärjestelmässä sähköisesti ja tallentaa ne keskitettyyn tietokantaan eli Reseptikeskukseen. Suurin osa eli 38 haastatelluista lääkäreistä olikin sitä mieltä, että tärkeimmät sähköisen reseptin laatimista sujuvoittavat tekijät olivat potilaan tietojen saatavuus sähköisestä järjestelmästä sekä paperittomuus. Lääkäri kävi tarvittaessa katsomassa Reseptikeskuksesta, mitä lääkkeitä potilas käyttää ja mitä lääkkeitä muualla on määrätty. Reseptikeskusta hyödynnettiin erityisesti silloin, kun potilas ei ollut lääkärille entuudestaan tuttu tai potilas ei muistanut omaa lääkitystään. Lisäksi huumausaineiden ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytön seuraaminen oli helpottunut sähköisen reseptin ansiosta.

Yhtä moni lääkäreistä oli sitä mieltä, että sähköisen reseptin korjaaminen on vaikeaa, hidasta ja monimutkaista ja lääkärin oli usein helpompi kirjoittaa kokonaan uusi resepti kuin korjata jo olemassa olevaa. Vaikeana pidettiin myös sähköisen reseptin uudistamista. Lisäksi lääkärit kokivat, että potilastietojärjestelmän ja Reseptikeskuksen välinen yhteys ei toimi kunnolla. Esimerkiksi potilastietojärjestelmässä reseptiin tehdyt muutokset eivät tallennu automaattisesti Reseptikeskukseen. Tietojen käsittely ja siirto järjestelmien välillä tapahtuu hitaasti ja tämä turhauttaa lääkäreitä.

Lähes puolet lääkäreistä kertoi, että potilastietojärjestelmässä ja Reseptikeskuksessa olevat potilaan lääkitystiedot eivät ole yhtenevät. Lisäksi Reseptikeskuksesta on vaikea hahmottaa potilaan ajantasainen lääkitys. Yksi syy lääkäreiden mukaan tähän oli se, että tarpeettomia reseptejä ei poisteta Reseptikeskuksesta.

Potilaan ajantasaisen kokonaislääkityksen selville saaminen on keskeinen osa potilas- ja lääkitysturvallisuutta, jotta potilaan saaman lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioida. Lisäksi mahdollisten lääkitykseen liittyvien haittojen, kuten yhteisvaikutusten, päällekkäislääkitysten ja haittavaikutusten ilmaantuminen voidaan estää, kun lääkärillä on tiedossa potilaan kokonaislääkitys.

Tutkimus on osa Kelan rahoittamaa, Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella meneillään olevaa tutkimusprojektia, jossa tutkitaan sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksia lääkkeen määräämiseen, toimittamiseen ja lääkitysturvallisuuteen.

Vuoden 2017 alusta lähtien sähköisen reseptin käyttö on ollut pakollista kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä. Sen tavoitteena on sujuvoittaa lääkkeiden määräämistä ja toimittamista sekä parantaa potilas- ja lääkitysturvallisuutta.

JÄTÄ VASTAUS