Sisäilman laatu ja huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ovat Suomessa kestopuheenaiheita etenkin näin syksyisin kun väki siirtyy ulkoa päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille. Kosteusvauriot kodeissa ja kouluissa ovat merkittävä kansanterveydellinen huolenaihe.

Kaiken pahan alku ja juuri on pieni, mutta piskuinen mikrobi, jolla tosin on kosolti myös hyödyllisiä vaikutuksia. Mikrobialtistumisella on esimerkiksi todettu olevan suotuisia terveysvaikutuksia maatilaympäristössä lapsuutensa viettäneiden osalta.

FM Hanna Leppänen tutki ympäristöterveyden alan väitöstutkimuksessaan mikrobialtistusta erilaisissa sisäympäristöissä niin maalla kuin kaupungissakin sekä kouluissa Suomessa, Espanjassa ja Hollannissa.

– Tutkimuksessa määritettiin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä sisäilman ympäristömikrobeille altistumiseen, selvitettiin erilaisten mikrobimääritysten toistettavuutta sekä vertailtiin eri näytetyyppejä, jotta pystyttiin arvioimaan mikä olisi paras tapa kuvaamaan mikrobialtistumista sisäympäristöissä, Leppänen kertoo.

Kotiympäristöissä rakennustyyppi sekä maanviljely olivat suurimmat tekijät sisäilman ympäristömikrobeille altistumiseen.

– Sekä maatiloilla että kaupunkikodeissa mikrobipitoisuuksiin vaikuttivat näkyvä home eli kosteus- tai homevaurio, myös tulisijan käyttö nosti sienipitoisuuksia. Bakteeripitoisuuksia nostivat maatilatekijät eli lietepeltojen läheisyys ja eläinten lukumäärä. Myös asuintyyppi vaikutti eli oliko koti omakotitalo vai kerrostalo: suurimmat mikrobipitoisuudet olivat omakotitaloissa.

Kuuntele lisää:

KuunteleKesto: 13’33”

 

FM Hanna Leppäsen ympäristöterveyden alaan kuuluva väitöskirja Mikrobialtistuksen arviointi sisäympäristöissä huonepölynäytteillä tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 25.8.2017.

JÄTÄ VASTAUS