Uusia konsteja arvokkaan mesimarjan viljelyyn

Tutkija Harri Kokko.

Aurinko paistaa lämpimästi vielä syyskuussa Itä-Suomen yliopiston katolle. Kasvatustornissa kasvavat mesimarjat tuottavat edelleen marjan silloin toisen tällöin, vaikka ruska värjää lehtiä jo viininpunaiseksi. Mesimarjat ovat kasvaneet kuluneen kesän katolle rakennetun kasvihuoneen kupeessa.

– Tämä on lämmin paikka kun aurinko paistaa tähän koko päivän. Toisaalta paikka on tuulinen eli ilma vaihtuu mukavasti ja se pitää mesimarjan kasvuston ja lehdistön hyvässä kunnossa, kuvaa tutkija Harri Kokko.

Miehenkorkuisissa kasvatustorneissa kasvavia mesimarjoja tutkitaan tarkoin niin viljelymenetelmien kuin jalostuksenkin näkökulmasta.
– Tornien avulla mesimarjaa voi kasvattaa tehokkaasti pienelläkin maa-alalla, kasvusto pysyy paremmin ilmavana ja säästyy kasvitaudeilta sekä kasvun voimakkuutta voidaan säädellä lannoituksen avulla, Kokko luettelee kasvatustorni etuja.

Mesimarjaa pidetään Suomen arvokkaimpana marjana, sillä sen kaupallinen viljely on erittäin vähäistä.

– Mesimarjalla on hyvä kysyntä, mutta huono tarjonta. Kysymys on siitä, että se on niin kallis tuotettava ja kallis kerättävä.

Mutta entäpä jos marjaa voisi kasvattaa missä vain ja satokausi voisi jatkua läpi vuoden? Tätäkin tutkitaan.
– Olemme saanet mesimarjan kukkimaan hyvin LED-valojen alla. Tällaisissa kasvitehtaissa kasvukausi tai sää eivät rajoita viljelyä vaan kasvatusta voidaan jatkaa ympäri vuoden, samoista kasveista voidaan tuottaa parhaimmillaan 3-4 satoa vuodessa.

Kuuntele lisää:

KuunteleKesto: 14’03”

JÄTÄ VASTAUS