Villiruoka liiketoimintana

Monet kotoisat luonnontuotteemme, kuten marjat ja sienet ovat meille tuttuakin tutumpia ja arkipäiväisiä juttuja, mutta vientimarkkinoilla ne olisivat yllättävän kovaa valuuttaa. Ainakin jos vaikkapa mustikan kuivaa jauheeksi ja vie Japaniin, jossa mustikalla on lähes rajaton kysyntä terveyttä edistävänä elintarvikkeena.

Aivan oma lukunsa ovat niin sanotut uuselintarvikkeet kun uuselintarvikeasetus tuo lautaillemme hyönteisherkut, mutta jatkossa ehkäpä myös vaikkapa hillanlehden.

Villiyrttien keruu on alan asiantuntijan mukaan kasvanut räjähdysmäisesti ja tämä näkyy niin ravintoloissa kuin ammattikeittiöissäkin.
– Tämän vuoden hittituote on ollut kuusenkerkät, kertoo tki-asiantuntija Kaisa Tolonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Ongelmana on keruu: kuinka metsiemme aarteen saadaan kerättyä talteen, jaeltua niitä tarvitseville ja parhaassa tapauksessa vielä jatkojalostaa ne.
– Syöttöliikenne metsästä ammattikeittiöön ei toimi. Tarvitaan ammattimaisia poiminta- ja keruuorganisaatioita, jotka ottavat tuotteet talteen ja jakelevat ravintoloille. Monet yrittäjät keräävät esimerkiksi villiyrttejä itse, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, Tolonen summaa.

Ja metsissämme todellakin on mitä kerätä, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan marjojen talteenottomäärät ovat vain noin 20–30 prosentin luokkaa.

Kuuntele Kaisa Tolosen haastattelu:

KuunteleKesto: 17’50”

JÄTÄ VASTAUS