Papit sisällissodassa

Dosentti Ilkka Huhta
Dosentti Ilkka Huhta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari ”Sata vuotta sisällissodasta”, jossa pohdittiin syitä punakaartin häviöön, tapahtumia Kuopiossa vuonna 1918 ja pappien roolia sisällissodassa.

Itä-Suomen yliopiston dosentti Ilkka Huhta kertoi tilaisuudessa pappien roolista sisällissodan aikana. Hän on tutkinut sota-ajan pappistarinoita ja kirjoittanut niistä kirjan Papit sisällissodassa.

Virallinen kirkko ei ollut puolueeton, sen piispat tuomitsivat vallankumouksen todeten kapinan laittomaksi ja epäkristilliseksi. Kapinassa myös noustiin Jumalan asettamaa esivaltaa vastaan.

Valkoisten puolella papit toimivat seurakunnissaan pitkälti kuten aiemminkin, vaikka sota aiheuttikin pulaa tarpeista, myös ehtoollisviinistä ja -leivästä.

Vaikka kirkko asettuikin sodassa valkoisten puolelle, saivat papit jäädä toimeensa myös punaisten alueella.
– Yleensä papit jäivät paikoilleen ja saivat vapaasti toimittaa kirkollisia toimituksia näissä seurakunnissa. Siis yleensä, painottaa Huhta.

Jumalanpalveluksiin osallistuminen yleistyi molemmin puolin, kuten sota-aikana on tavallista.
– Kirkosta haettiin turvaa ja lohtua. Varsinkin työväkeen kuuluvat naiset aktivoituivat entisestään kirkossa käynnissä.

Eroakin pappien toimituksissa puolten välillä löytyy. Siinä kun valkoisten vainajat siunattiin ja haudattiin sankarivainajina, punaisten puolella ei sankarihautauksia järjestetty – eikä aina edes siunausta.

Koska osa papeista kieltäytyi siunaamasta kapinallisjoukoissa taistelleita vainajia, näitä siunattiin jälkikäteen senaatin määräyksestä, kaikessa hiljaisuudessa.
– Moni pappi ei joko uskaltanut tai tahtonut hautoja siunata. Oli hyvin tyypillistä, että paikalliset suojeluskunnat estivät varsinkin tällaiset julkiset joukkohautojen siunaukset.

Aivan turvassa eivät papitkaan olleet, vaan myös papistoon kohdistui sodan aikana väkivallantekoja.
– Tunnetuimmaksi marttyyripapiksi nousi Suodenniemen kirkkoherra Kaarlo Julius Kalpa, joka ammuttiin punakaartin kuulustelujen jälkeen ja ruumis oli jätetty tien viereen.

Kuuntele Ilkka Huhdan puheenvuoro kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto 29’34”

Puheenvuoro on taltioitu 8.2.2018 kuopiolaisen Kallaveden seurakunnan järjestämästä Sata vuotta sisällissodasta -yleisöseminaarista. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Kuopion isänmaallisen seuran, Kuopion Paasikivi-Seuran ja Pohjois-Savon UKK-Seuran kanssa.

Sata vuotta sisällissodasta:

FM, historiantutkija Erkki Kinnunen

Mitä Kuopiossa tapahtui vuonna 1918?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari "Sata vuotta sisällissodasta", jossa kuultiin Erkki Kinnusen esitys Kuopion tapahtumista sisällissodan aikana.
Dosentti Ilkka Huhta

Papit sisällissodassa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari "Sata vuotta sisällissodasta", jossa kuultiin Ilkka Huhdan esitys pappien roolista sisällissodassa.
Emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen

Miksi punakaarti hävisi?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari "Sata vuotta sisällissodasta", jonka aluksi kuultiin Jussi T. Lappalaisen esitys Miksi punakaarti hävisi?

Vastaa