Puun polton hiukkastutkimus käyntiin Kuopiossa

Kari Salmela - 15.2.2006 - 15:34:34

Pientalojen puulämmitykseen ja muun puun polton vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun selvitetään Kuopiossa Kurkimäen kylässä. Kohteena ovat pienhiukkaset, joiden pitoisuuksia Kurkimäellä seurataan kahdessa mittauspisteessä. Samalla tutkimus seuraa pientaloissa tapahtuvaa puun polttoa asukkaiden pitämän kirjanpidon perusteella.

Tutkimuksen rahoittavat Tekes ja ympäristöministeriö. Sen toteutuksesta vastaavat Ilmatieteen laitos, Kuopion yliopisto, VTT ja Työtehoseura.
Tutkimusjohtaja Harri Pietarisen mukaan tutkimus tuo uutta tietoa puunpolton päästöjä ja niiden vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun tyypillisellä suomalaisella asuin alueella.

Kurkimäen kylässä on noin 300 "savua". Suuressa osassa kiinteistöjä on sähkö- tai öljylämmitystä tukeva puulämmitysjärjestelmä. Kurkimäki valittiin kohteeksi, koska alueella ei ole kaukolämpöä ja näin mittaustuloksista saadaan totuudenmukainen kuva.
Mittausten lisäksi Kurkimäellä kartoitetaan tiukasti kiinteistöjen käyttämät puumäärät, polttotavat ja arvioidaan puunpolton päästöt alueella.

Mallilaskelmissa otetaan huomioon puunpolton lisäksi myös liikenteen päästöt.
Tutkimusjohtaja Harri Pietarila kertoo tutkimusmenetelmistä.

Kesto 7'05"

Kurkimäen mittauksissa selvitetään pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien lisäksi mm. hiukkasiin sitoutuneiden polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen ja kaasumaisten hiilivetyjen pitoisuuksia, joihin puunpoltolla on myös paikallisia vaikutuksia.

Mutta mitkä ovat tutkimustulosten vaikutukset suomalaisten käytännön elämään. Onko puusaunan käyttö uhattuna? Asia ei ole aivan yhdentekevä tuhansien järvien ja parin miljoonan saunan maassa.
Harri Pietarila uskoo, että puunpoltto jatkuu Suomessa tutkimusten jälkeen. Jos uusia tulisijoja koskevia päästörajoja tulee, ne koskevat uusia markkinoille tulevia polttolaitteita.

Kesto 6'25"

Kalevi Minkkisen kiinteistö on yksi seurantakohteista. Minkkiset pitävät tarkkaa kirjaa polttamistaan puista, niiden kosteudesta, määristä ja polttoajoista.
Minkkisillä on sähkölämmityksen apuna muhkea takka-leivinuuni, jonka lämmitys on tuttua aamupuuhaa pakkasilla.

Kesto 2'35"

Katso myös:

EU: Puun poltosta terveysriskejä
YLE24, 24.6.2006

Savumerkit - tietoa puun pienpoltosta
YTV

Puu polttoaineena
www.tulisijaopas.com

Haastateltavana:

• Tutkimuspäällikkö Harri Pietarila, Ilmatieteen laitos
• Asukas Kalevi Minkkinen, Kurkimäki Kuopio

Päivitys:

Puun polton päästöissä vaarallisia yhdisteitä

Kuopion Kurkimäessä viime talvena tehdyt koemittaukset osoittavat puun polton lisäävän asuinalueella vaarallisten yhdisteiden kuten bentseenin ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Bentseeni on todettu syöpävaaralliseksi yhdisteeksi.

Ilmatieteen laitoksen tekemässä tutkimuksessa mitattiin ilman laatua Kurkimäen pientaloalueella, missä puun poltto on yleinen lisälämmityskeino.

Kuopion yliopisto mittasi Kurkimäessä eri kiinteistöjen tulisijojen päästöjä todellisissa lämmitystilanteissa. Takkojen ja saunankiukaiden sytyttämisestä ja käyttämisestä mittausten aikana vastasivat niiden omistajat omien käyttötottumustensa mukaisesti. Hankkeessa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa myös ns. hyvän ja huonon polton päästöjen eroja. Huonoilla polttotavoilla voidaan aiheuttaa jopa kuusinkertaiset pienhiukkaspäästöt ja kymmenkertaiset hiilivetypäästöt verrattuna hyvään polttoon.

Asuinalueen pitoisuuksia verrattiin kauempana päästölähteistä sijaitsevan tausta-aseman tuloksiin. Syöpävaarallisen bentseenin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat asuinalueella selvästi korkeampia kuin tausta-asemalla. Kuopion yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan puun pienpolton osuus Kurkimäen paikallisista bentseenilähteistä oli noin 70 %. Pitoisuudet kohosivat erityisesti kylminä pakkasaamuina ja -iltoina, jolloin sääolosuhteet olivat päästöjen laimenemisen suhteen epäedulliset ja takkoja lämmitettiin runsaasti.

Katso myös:

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion yliopisto ja Ilmatieteen laitos

2.11.2006