Psyykkiset ja fyysiset dissosiaatio-oireet tunnistetaan meillä huonosti

Anja Hiltunen - 30.10.2008 - 12:31:00

Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla muun muassa psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, oman itsen tai ympäristön kokeminen vieraana tai outona tai identiteetin hajoamisen kokemukset.

Dissosiaatio voi ilmetä myös somatoformisina eli ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina, äänen tai näön menetyksenä tai muina motorisen toiminnan tai aistimisen häiriöinä. Dissosiaatio on ymmärretty mielen adaptiiviseksi eli suojaavaksi ja sopeutumista mahdollistavaksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaville voimakkaille kokemuksille.

Vs. apulaisylilääkäri Päivi Maaranen osoitti väitöskirjassaan, että dissosiatiiviset oireet ovat yleisiä pohjoissavolaisessa yleisväestössä. Sairaalloista psykologista dissosiaatiota esiintyi 3,4 prosentilla ja ruumiillisina oireina ilmenevää dissosiaatiota 9,4 prosentilla kyselyyn vastanneista. Kolmen vuoden seurantatutkimuksen perusteella psykologiset dissosiaatio-oireet olivat kuitenkin pysyviä alle kolmasosalla niistä, joilla oli alkuvaiheessa runsaasti oireita. Pysyvä korkea dissosiaatio oli yhteydessä masennusoireisiin ja itsemurha-ajatuksiin. Dissosiaation mittaamiseen käytettiin kyselyä, johon tutkittavat vastasivat itse. Tutkittavia oli 3000.

Tutkimuksen mukaan iällä ei ollut merkittävää vaikutusta, mutta nuorilla erityisesti psykologista dissosiaatiota esiintyi enemmän kuin vanhemmilla. Dissosiaatio-oireet olivat yhtä yleisiä miehillä ja naisilla.. Dissosiaatioon yhteydessä olevina taustatekijöinä nousivat esille alkoholinkäyttö, huono taloudellinen tilanne ja alentunut työkyky. Yksin asuvilla, eronneilla tai leskillä dissosiaatio oli yleisempää kuin parisuhteessa elävillä. Psykiatriset muuttujat aleksitymia, masennus ja itsetuhoisuus olivat poikkileikkaustutkimuksessa voimakkaasti yhteydessä sairaalloiseen psykologiseen dissosiaatioon.

Ruumiillisina oireina ilmenevään dissosiaatioon yhteydessä olevia tekijöitä olivat työttömyys, alentunut työkyky ja huono taloudellinen tilanne. Lapsuuden ajan haitallisilla kokemuksilla, erityisesti lapsen fyysisellä rankaisemisella, oli yhteys ruumiillisina oireina ilmenevään dissosiaatioon. Psykologisen ja somatoformisen dissosiaation väillä havaittiin olevan merkittävä yhteys. Pysyvä korkea dissosiaatio oli yhteydessä masennusoireiden lisääntymiseen seuranta-aikana, itsetuhoisuuteen, nuoreen ikään, alentuneeseen työkykyyn ja tupakointiin. Dissosiaatio-oireiden tunnistaminen samanaikaisten depressio-oireiden ja itsemurha-ajatusten yhteydessä tulisi ottaa huomioon myös käytännön potilastyössä.

Kesto 16'25"

Lisätietoa:

www.traumaterapiakeskus.com

Haastateltavana:

• Vs. apulaisylilääkäri Päivi Maaranen, Kuopion yliopistollinen sairaala, psykiatrian klinikka