Vanhukset uni- ja psyykelääkekoukussa?

Kari Salmela - 21.10.2008 - 15:10:00

Vanhuksista suurin osa käyttää aivan liikaa joko uni- tai psyykelääkkeitä, ilmenee Kuopion yliopiston uusimmassa tutkimuksessa. LeppäGerho-nimisessä tutkimuksessa seurattiin vanhusten pitkäaikaislääkityksiä Leppävirralla ja huolestuttavimmat tulokset tulivat uni- ja psyykelääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä.

- Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö näyttää lisääntyvän aina 100:aan elinvuoteen saakka, sanoo professori Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta.
Tutkimuksen mukaan henkilöillä, joilla on yli 10 lääkitystä, on mukana myös 1-2 psyykelääkettä, joista toinen on yleensä unilääke.
- Leppävirralla on tarkasteltu 60 vuotta täyttänyttä väestöä ja heistä joka neljännellä on psyykelääke. Kuopiossa tutkittiin yli 70-vuotiaita ja heistä joka kolmannella oli jonkinlainen psyykelääke.

Luvut ovat Hartikaisen mukaan hälyttäviä.
- Lääkettä pitää käyttää silloin kun siihen on tarve. Ei sitä pidä pelätä. Mutta sen lääkkeen käytön on loputtava kun tarvekin loppuu. Tämä on jäänyt ongelmaksi, muistuttaa Hartikainen.
Unilääkkeiden problematiikka iäkkäillä on Hartikaisen mukaan niiden tarpeeton pitkäaikainen käyttö. Kun unilääkettä on määrätty unihäiriöihin, saattaa käyttö jatkua, vaikka unihäiriön aiheuttanut syy olisi poistunut. Mitä kauemmin käyttö on jatkunut, sitä vaikeampaa on siitä luopuminen.

LeppäGerho-hankkeen tavoitteena on, että Leppävirralla unilääkereseptejä annetaan kuukauden annoksina eikä reseptejä tarpeettomasti uusita.
Jos unihäiriöt jatkuvat, tutkitaan perusteellisemmin mistä ne johtuvat.
Paradoksi on, että unilääke saattaa olla itse syy unihäiriöihin.
- Osassa valmisteita on yhdisteitä, joiden ansiosta tulee tavallaan vastareaktio kun lääkkeen käyttöä vähennetään. Lääke itsessään aiheuttaa unettomuutta tässä tapauksessa. Joidenkin unilääkkeiden ominaisuus on taas se, että pitkäaikaista käyttöä lopetettaessa, ne aiheuttavat ahdistuneisuutta, levottomuutta ja unettomuutta, sanoo Hartikainen.

- Pitkäaikaista unilääkkeiden käyttöä ei voida usein lopettaa noin vain, vaan se tarvitsee lääkärin avuksi ja pitkäaikaisen purkuohjelman, tiivistää professori Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta.

Kesto 15'54"

Haastateltavana:

• Professori Sirpa Hartikainen, Kuopion yliopisto