Sairaiden hoitamisen tarkoituksena on kautta aikojen ollut vähentää ja lievittää sairaan kärsimystä. Hoitaminen voi kuitenkin myös lisätä kärsimystä.
- Tätä kärsimystä voidaan nimittää hoitokärsimykseksi erotukseksi itse sairauden aiheuttamasta sairauskärsimyksestä, pohtii FT Kaija Toivanen Kuopion yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan.
- Hoitaminen aiheuttaa myös kärsimystä, joka ei ole välttämätöntä, vaan joka johtuu hoito-organisaatioissa työskentelevien vääristä asenteista. Potilaan ja hoitavan asiantuntijan - lääkärin, sairaanhoitajan - suhde on aina suhde, jossa potilas luovuttaa hoitavalle henkilölle omaa itseään koskevaa valtaa. Usein tämän valta-aseman olemassaoloa ei huomata eikä haluta tunnustaa, sanoo Toivanen.
Toivanen tarkastelee tutkimuksessaan Katie Erikssonin kärsimystä koskevaa ajattelua. Hän nostaa esiin kolme tärkeää kysymystä:
Mikä on kärsimyksen olemus, mikä on sen tarkoitus ja mikä on kärsimyksen merkitys?
Toivanen analysoi teoreettis-filosofisessa tutkimuksessaan kärsimystä hoitamista kuvaavan teorian pohjalta.
Toivanen muistuttaa, että aihetta on tähän saakka tutkittu pääasiassa empiirisesti.
- Teoreettisen tarkastelun avulla sairauden, hoitamisen ja kärsimyksen suhteita käsittelevä malli sai tässä tutkimuksessa kuitenkin selkeämmän muodon, ja näin se voi paremmin palvella sekä hoitotieteellistä tutkimusta että itse hoitamista. Tutkimus tuotti uutta ja käytäntöön sovellettavaa tietoa, jota voidaan käyttää mm. hoitotakuu- ja priorisointikeskustelussa, sanoo Toivanen.
Osa hoidon aiheuttamasta kärsimyksestä on väistämätöntä. Tämän ymmärrämme ajatellessamme esimerkiksi monien vaikeiden sairauksien rankkoja hoitoja. Tällaista hoidosta johtuvaa kärsimystä voidaan kaikin keinoin pyrkiä lievittämään, mutta sen poistaminen kokonaan on usein mahdotonta.
Osa hoitokärsimyksestä voi aiheutua myös terveydenhuolto-organisaation rakenteesta, esimerkiksi hoitoon pääsyn vaikeudesta tai hoitohenkilökunnan puutteesta. Tämän kärsimyksen poistaminen vaatii yhteiskunnallisia toimenpiteitä, ja vaikka tällaisen hoitokärsimyksen poistaminen ei ole eikä saa olla mahdotonta, se usein vaatii paljon aikaa.
Haastateltavana:
Tutkija Leena Palotie: Miten perimän kartan selviäminen muokkaa käsitystämme ihmisestä ja ihmisyydestä?
14.5.2007
Kevään yhteishaku käynnistyy
1.3.2010
Biomassojen polton pienhiukkaspäästöihin kiinnitettävä huomiota
Nimi: Jyri Lautala (vieras)
Olli se on kova mies!
Nyt pitää ens kesäksi makkaratulillekin hommata sellaset sähkövimpaimet, ett...
Näytä kommentti
Raskausdiabetes odottavien äitien vitsauksena
Nimi: Odottava äiti (vieras)
Yle kertoi tutkimuksesta jonka mukjaan raskausdiabetekset saattavat kaksin- tai jopa...
Näytä kommentti
Antero Karumaa: Onko asevelvollisuus aikansa elänyt?
Nimi: Hah! (vieras)
Vaikuttaa vähän siltä ettei Jaana ole yksi niistä, joka aseisiin tarvittaessa tarttuu.
Aseistakielt...
Näytä kommentti
Antero Karumaa: Onko asevelvollisuus aikansa elänyt?
Nimi: Jaana (vieras)
Aivan selvästi meillä on kulunut jo liian kauan edellisestä sodasta tai suuresta selkkauksesta Venä...
Näytä kommentti
STM kampanjoi sikainfluenssarokotuksen puolesta Facebookissa
Nimi: Karsi kärsä (vieras)
Kärsiskö nyt myös Irc-Galleriassa:
http://irc-galleria.net/community/3307017
Näytä kommentti
Kirjoita uusi kommentti