Filosofian lisensiaatti Elina Makkonen tarkastelee Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa perinteentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kolmea Pohjois-Karjalaan paikantuvaa muistitietohanketta. Tutkimuksessa pohditaan, kenellä on valta tuottaa, muokata ja ylläpitää ryhmän, yhteisön tai instituution historiantulkintoja. Samoin kysytään, mikä on tutkijoiden asema ja merkitys historiakuvien ja etnografisen tiedon tuottamisessa.
Viime aikoina tutkijan osuutta ja merkitystä tiedon tuottamisessa onkin alettu korostaa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alueilla. Myös Makkosen tutkimuksessa tutkija nähdään merkittävänä toimijana. Tutkija reflektoi omaa osuuttaan ja merkitystään niin neuvottelijana kuin tutkimustiedon ja menneisyyden esitysten tuottajana.
Tutkimuksessa tarkasteltavat hankkeet ovat lähteneet liikkeelle yhteisön sisältä, niiden halusta tutkia ja tuottaa omaa historiaansa. Hankkeet kuvaavat suomalaisen muistitietotutkimuksen monipuolista ja laajaa kenttää. Tällä kentällä toimivat niin ammattitutkijat kuin yhteisön historiasta ja perinteestä kiinnostuneet harrastajat, esimerkiksi paikalliskirjojen tekijät.
Tutkimusta läpäisee ajatus muistitiedon ja tutkimustiedon vuorovaikutteisesta luonteesta. Muistitietoa pidetään yhteisen neuvottelun tuloksena ja sitä tarkastellaan tutkimuksen lähteenä ja kohteena. Makkosen mukaan tulkinnat menneisyydestä eivät ole pysyviä silloinkaan, kun ne on kirjattu kyläkirjaan tai muistitietohistoriaan. Menneisyyden tulkinnat ovat sen sijaan muuttuvia ja uudelleen neuvoteltavia.
Makkonen tarkastelee muistitietohankkeiden aikana tuotettuja aineistoja ja julkaisuihin tallentuneita menneisyyden esityksiä. Pääkysymys on, miten menneisyyttä tuotetaan muistelutilanteissa ja erilaisissa muisteluaineistoissa sekä miten yhteisön tai instituution muistitietohistoriaa rakennetaan. Makkonen tarkastelee yksin- ja ryhmähaastatteluja muistitiedon tuottamisen konteksteina ja tutkii, millaisia menneisyyden tulkintoja haastatteluista ja muistelijoiden laatimista muistipiirroksista on luettavissa. Hän pohtii myös, miten yhteisön ja instituution historiaa rakennetaan muistitietohankkeissa sekä yliopiston suullisessa historiassa ja kyläkirjoissa.
FL Elina Makkosen väitöskirja Muistitiedon etnografiaa tuottamassa tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 23.1.2010.
Leikkiä joka lähtöön
22.7.2010
Leikki | Kirkonrotta
22.7.2010
Maistuvaa arkea
20.7.2010
Steinerpäiväkodissa leikki on vapaa
15.7.2010
Leikki | Hyppynaru
15.7.2010
Leikki ja oppiminen kuuluvat yhteen
8.7.2010
Leikki | Väri
8.7.2010
Kuopio on leikin pääkaupunki
1.7.2010
Steinerpäiväkodissa leikki on vapaa
15.7.2010
Kuopio on leikin pääkaupunki
1.7.2010
Maistuvaa arkea
20.7.2010
Valtiosihteeri Raimo Sailas: Pehmeät arvot - kova talous. Kumpaa tarvitaan vaiko molempia?
Nimi: pietro (vieras)
ihmetyttää jotta valtion yhtiöt ja vakuutus yhtiöt pakenevat vakuutus velkojaan useat vuodet ja...
Näytä kommentti
Dosentti Hannu Lauerma: Uskomuslääkintä ja tiede - uskon myyminen kannattaa
Nimi: Nimetön (vieras)
Tuskinpa Lauermalla siihen mitään sanottavaa on. Jollain aineella on nimenomaan TODISTETTAVSTI...
Näytä kommentti
Dosentti Hannu Lauerma: Uskomuslääkintä ja tiede - uskon myyminen kannattaa
Nimi: Nimetön (vieras)
Mitäpä Lauerma sanoo siihen, että teepuuöljyllä on todistettavasti sama vaikutus aknen hoidossa,...
Näytä kommentti
Kesäopot kiertävät Kuopiossa neuvomassa nuoria
Nimi: Satu (vieras)
Varsin mielenkiintoinen kokeilu. Tällaisia olisi hyvä saada enemmänkin. Täällä etelässäkin olisi...
Näytä kommentti
Reetan tarina: Lukihäiriöinen yliopistossa
Nimi: Reetta (vieras)
Hei, ja kiitos kommenteista!
Tässä huomaa, ettei sitä ole yksin tai ainoa "kummajainen" tässä...
Näytä kommentti
Kannattaa määrittää aika tarkkaan ennalta tutkijan tai materiaalin koostajan rooli ja päätäntävalta esimerkiksi jonkin kylähistorian kirjaamisessa.
Meillä oli jatkuvasti ongelmana se että materiaalin toimittanut henkilö halusi muokata tekstistä sensaatiohakuista ja suurentelevaa,ja erilaisia ikivanhoja kyläriitoja esille kaivavaa.Myöskään kyläläisillä ei meinannut olla mitään sananvaltaa sen suhteen mitä haastatteluita ja tarinoita kirjaan lopulta valikoitiin.
Koko ajan sai olla tarkkana ettei rengistä tullut isäntä!
Kirjoita uusi kommentti