Amk:t opetusministeriön liipaisimella

Anne Heikkinen - 12.2.2010 - 13:43:22

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry vastasi Opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen vaateisiin julkaisemalla autonomiseksi helmikuun manifestiksi nimetyn kannanoton. Kannanotossa vaaditaan malttia korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen ja esitetään uudentyyppisten aluekorkeakoulujen synnyttämistä.

Ammattikorkeakoulujen määrää halutaan vähentää 25:stä 18 ammattikorkeakouluun. Maan eri alueiden kesken halutaan tehdä työnjakoa, jossa maakuntien koulutustarjontaa supistetaan keskittämällä toimintaa harvempiin ja suurempiin toimintayksiköihin.

Ammattikorkeakoulujen mukaan pelkkään korkeakoulujen määrään tuijottaminen johtaa helposti keinotekoisiin pakkoratkaisuihin, jotka luovat vain hallinnollisia himmeleitä, joilla ei ole todellista merkitystä kehitettäessä korkeatasoista koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit pitävät tärkeänä, että korkeakoulurakenteiden uudistamisessa edetään vaurioittamatta ammattikorkeakoulujen tärkeää alueellista tehtävää. Hallitsemattomalla keskittämisellä ja koulutustarjonnan kaventamisella on rehtorien mukaan merkittävät aluepoliittiset vaikutukset; ensin koulutetut nuoret muuttavat opiskelemaan kasvukeskuksiin, heidän perässään siirtyvät pk-sektorin yritykset ja lopulta alueelta katoavat myös julkiset palvelut.

Kumppanuus tuo voimaa

Liikehdintää on tapahtunut myös Itä-Suomessa. Pohjois-Savossa toimiva Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ovat tiivistäneet yhteistyötään kumppanuuden hengessä.
– Olemme valinneet kumppanuuden tien. Teemme yhdessä asioita, jotka liittyvät opetukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Emme siis ole ensimmäisenä lähteneet miettimään hallintomalleja vaan käytännön synergiaa. Etenemme toiminta edellä, kertoo rehtori Veli-Matti Tolppi.

Joko kahden ammattikorkeakoulun yhteistyö hyödyttää riviopiskelijaa? Tolppi vastaa, että ei vielä riittävästi.
– Haasteena on, miten tarjoamaan opintoja siten, että opiskelija pystyy keräämään kahden korkeakoulun tarjonnasta osia omaan tutkintoonsa. Jatkossa käytämme yhä enemmän myös yhteisiä opettajia.

Aluekorkeakouluja etsimässä

Ammattikorkeakoulujen rehtorit esittävät manifestissaan, että valtiovallan tulisi mahdollistaa lainsäädännöllisesti uudentyyppisten aluekorkeakoulujen syntyminen. Aluekorkeakouluissa olisi sekä yliopistoyksikkö että ammattikorkeakouluyksikkö. Uudistus mahdollistaisi Arenen mukaan tiede- ja ammattikorkeakoulujen vahvemman liittoutumisen ja/tai yhdistymisen esimerkiksi Lappeenrannan ja Vaasan alueilla sekä Lapissa. Erilainen tutkintorakenne olisi mahdollista säilyttää, vaikka kokonaisuuteen tulisi yhtenäinen hallinnollinen ohjaus.

Samalla tulisi arvioida mahdollisuus muodostaa vahvoja aluekorkeakouluja yliopistokeskuspaikkakunnille. Niissäkin toimisi ammattikorkeakouluyksikkö ja yliopistoyksikkö yhteisessä aluekorkeakoulussa. Molempien elinkelpoisuudesta tulisi huolehtia, koska ne ovat alueen kehitykselle oleellisen tärkeitä.

Myös Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi liputtaa maakuntakorkeakoulun puolesta.
– Kysymys kuuluu, että miten pystymme huolehtimaan myös niistä alueista, joilla ei ole varsinaisesti yliopisto- tai ammattikorkeakoulutoimintaa? Oikeastaan kysymys on Itä-Suomen osalta läänintason korkeakouluyhteistyöstä. Näen, että Itä-Suomen yliopisto ja kaksi alueella toimivaa ammattikorkeakoulua voisivat tässä asiassa yhdistää voimansa.

Kuuntele Veli-Matti Tolpin haastattelu aiheesta:

Kesto 15'08"