Kuopion tohtoripromootion yhteydessä järjestettiin Studia Generalia -yleisöluentotilaisuus, jossa pohdittiin ihmiskunnan haasteita. Professori Ilkka Virtanen luennoi talouden globalisoitumisesta.
Suomesta niin kuin muistakin maista siirretään tuotantoa jatkuvasti ympäri maailmaa. Toiminnan siirtämisen tavoitteena on tuotannon kustannustehokkuus, joka rakentuu halvan työvoiman, halvan raaka-aineen, halvan energian sekä raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden lyhyempiin ja halvempiin kuljetuskustannuksiin. Johonkin näistä tai optimitilanteessa kaikkiin yhdessä.
- Kaikki alkoi tietoisuudessamme tekstiiliteollisuudesta, vaateteollisuudesta. Tekstiiliteollisuudesta siirryttiin vähityellen konepaja- ja metalliteollisuuteen ja myöskin teknologiateollisuuteen.
Harvoin tullaan kuitenkaan ajatelleeksi sitä, että suuri osa suomalaisestakin teollisuudesta on sijoittunut Suomeen ulkomaisin voimin. Tämän pohjalta on rakennettu myös suuri osa suomalaisesta hyvinvoinnista. Ilmiö on verrannollinen Kiina-ilmiön kanssa, Virtanen kutsuukin sitä luennossaan Suomi-ilmiöksi.
- Se alkoi oikeastaan tuolta 1600-luvulta, kun tuli ensimmäiset ruukit. Ulkolaiset tulivat tänne perustamaan ruukkeja.
- Taas tultiin olemassaolevan ja halvan energian perässä. ja siitä huolimatta että raaka-aine tuli Fiskarsiinkin ruotsista, ja tuloksena tullut kankirauta meni pääosin ruotsiin. Tultiin tekemään täällä kun se oli edullista. Samoista syistä kuin kiina-ilmiö.
- Varsinainen suomi-ilmiö sitten tapahtui 1800-luvulla, kun tuli tämä puuvillatehtaiden kausi kaikkialle eteläiseen ja keskiseen suomeen. Taas asialla suurelta osin olivat ulkomaalaiset.
Voiko Kiina-ilmiö sitten kääntyä päinvastaiseksi? Voiko Suomi-ilmiö toistua?
Virtanen kertoo Christoffer Taxellin pitäneen 15 vuotta sitten valaisevan esityksen, jossa hän pohti juuri näitä kysymyksiä. Onko meillä tarjota riittävästi edullista työvoimaa, raaka-aineita ja energiaa? Taxell päätyi näiltä osin kielteiseen lopputulemaan.
Taxell kuitenkin totesi, että koulutuksen ja tutkimuksen varaan rakennettava laaja-alainen ja syvä osaaminen tutkimuksesta innovaatioiden hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen ja levittämiseen voivat kuitenkin luoda toimivan perustan. Virtanen on samoilla linjoilla ja toteaa, että yliopistot onkin sittemmin valjastettu aiempaa selvemmin juuri tähän rooliin.
Kuuntele Ilkka Virtasen luento kokonaisuudessaan:
Katso myös:
Muut tilaisuudesta taltioidut luennot:
Timo Airaksinen: Tehokkuus - hyvän elämän ehto vai este?
Nimi: Hannu Rainesto (vieras)
..kuitenkin haluan korostaa sitä mikä jäi Timolta sanomma että koneen rytmi on kapitalismin ja sen...
Näytä kommentti
Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta
Nimi: Nimetön (vieras)
Ei minusta lainkaan surkea tai yksisilmäinen. Hyvä kokonaisuus ja mielenkiintoinen aihe tämä oli.
Näytä kommentti
Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta
Nimi: Nimetön (vieras)
Luento oli surkea. On uskomatonta miten yksisilmäisesti yliopistomies luennoi historiasta. Suomen...
Näytä kommentti
Kuopiosta Suomen ensimmäinen Mobiilikunta
Nimi: Nimetön (vieras)
Ei näemmä ole androidille tarjolla vielä.
Näytä kommentti
PREP-estäjillä muistisairauksien kimppuun?
Nimi: Kiitos (vieras)
Pitääpä tutustua. http://en.wikipedia.org/wiki/Berberine
Näytä kommentti
Teemana terveys: Voiko kulttuuri hoitaa?
30.3.2012