Kielitivoli kannustaa opintielle
Anne Heikkinen - 15.1.2011 - 13:25:58
Suomessa ollaan huolissaan lasten ja nuorten kielitaidon kapenemisesta, sillä yhä harvempi peruskoululainen valitsee valinnaista vierasta kieltä opiskeltavakseen. Englannin kielen ylivaltaa ja mielikuvaa kielten epäkiinnostavuudesta pyritään nujertamaan Opetushallituksen valtakunnallisella Kielitivoli-hankkeella. Vuonna 2009 startanneen hankkeen tavoitteena on rohkaista koululaisia ja heidän vanhempiaan valitsemaan tutun ja turvallisen englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä lukujärjestykseen.
Kielitivoli pyörii myös Kuopiossa. Koordinaattori Eveliina Bovellan kertoo, tarvetta hankkeelle on, sillä monilla nykykoululaisilla on vanhempia, jotka ovat saaneet enemmän kielenopetusta kuin heidän lapsensa koskaan tulevat saamaan.
– Kyllä valinnaisia kieliä valittiin ennen enemmän, ja muitakin kieliä kuin englantia, Bovellan toteaa.
A2-lieli on peruskoulun 4. luokalta alkava vapaaehtoinen vieras kieli ja B2-kieli 8.luokalta alkava valinnainen kieli. Kielitarjonta vaihtelee kunnittain; Kuopiossa tarjolla on saksa, ranska ja venäjä.
Eveliina Bovellan kertoo, että mitä nuorempana kielen opiskelun aloittaa, sitä helpompaa se on omaksua.
– Kieltenopetuksessa parina ensimmäisenä vuotena ei lähdetä kieliopista, vaan siitä, miltä se kuulostaa ja ääntämiseen tutustuen. Oppiminen on hyvin kommunikatiivista, osataan kysyä kaverilta vaikka nimeä ja ikää. Tärkeää on, että uskaltaa avata suunsa ja käyttää kieltä - puhuminen on a ja o.
Kuopiossa Kielitivoli-hankkeesta on saatu hyviä kokemuksia ja valinnat ovat lisääntyneet mukavasti.
– Kuopiossa aloitettiin Kielitivoli-kiertue, jossa esiteltiin oppilaille saksaa, ranskaa ja venäjää kaikkein aistien kautta maistellen, musiikkia kuunnellen ja askarrellen. Tämä vaikutti positiivisesti oppilaisiin, he innostuivat kielistä ja halusivat valitakin niitä, Eveliina Bovellan kertoo.
Kuuntele Bovellanin haastattelu kokonaisuudessaan:
Kesto 10'47"
Kielitivoli-kiertue sai Opetushallituksen myöntämän kieltenopetuksen laatuleiman kunniamaininnan joulukuussa 2010.
Linkkejä:
- http://www.kielitivoli.fi/
- http://www.peda.net/veraja/kuopio/vieraat_kielet
Kielitivolin kielihuoneet Habbo-hotellissa:
- Saksa
- Ranska
- Venäjä
- Espanja
Katso myös:
Uudet
Aspekti 27.3.2016
27.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Kiirastorstai
24.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Aspekti 20.3.2016
20.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Suositut
Kiirastorstai
24.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Kommentit
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Yle Areena
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aspekti: Ihmisen ikävä toisen luo: 27.02.2016 09.00
27.2.2016
Aspekti: Suomi-muoti nousussa maailmalla: 20.02.2016 09.00
20.2.2016
Tiedetuokio: Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa: 19.02.2016 15.55
19.2.2016
Aihealueet
Arkistojen kätköistä
- HTK-koulutus lisääntyy Itä-Suomessa 27.3.2007
- Suojaa verisuonille 15.12.2011
Seuraa Kanttia netissä:
Kielitivoli on sinänsä hyvä ja kannatettava hanke.
Mutta, tehokkain tapa vaikuttaa monipuoliseen kielivarantoon olisi B1-kielen vapauttaminen ruotsi-kytköksestä vapaasti valittavaksi. Kolmen vieraan kielen opiskelu on useimmille aivan liian kova tavoite. Kolmea vierastahan kahden A-kielen lukijan on pakko lukea, kun seitsemännellä alkaa B1-ruotsi, jolle ei ole vaihtoehtoa.
EUn suositus on äidinkieli ja kaksi vierasta.
Siksi yhtenä vaihtoehtona voisi olla kahden A-kielen lukijan vapauttaminen B1-kielestä.
Näin varmasti saataisiin lisättyä vapaaehtoisen A-kielen lukijoita, kun pakkoruotsi ei ole peikkona väijymässä seitsemännellä.
"EUn suositus on äidinkieli ja kaksi vierasta."
Joo, ja meillä suomalaisilla on ongelma: poliittinen termi 'toinen kotimainen', käytännössä ruotsi. Suomalaisella on siis rasitteena vieläkin enemmän kieliä. Pitäisi ruotsi siirtää totuudenmukaisesti vieraaksi kieleksi.
Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa,
kirjoittaa TUOMAS ENBUSKE:
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60431-pakkoruotsin-vastust...
"Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.
Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. "
"No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."
SOFI OKSANEN, Keskiuusimaan haastattelussa:
lainattu sivulta: http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi-oksanen-skandinaaviskan-ikeesta.html
"Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."
"Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."
"En usko pakkokieliin"
http://www.vapaakielivalinta.fi
http://www.kielipolitiikka.net
http://www.pakkoruotsi.net
http://www.saunalahti.fi/eiry/
Jukka Hankamäki, helsinkiläinen filosofi kirjoittaa reipasta kritiikkiä.
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/12/pois-pois-pakkoruotsi.html
Pakkoruotsi – haistatus suomenkieliselle rahvaalle
Ruotsia pakko-opetetaan kouluissa ja virkamiehiltä vaaditaan ruotsinkielen taitoa vain siksi, että näin halutaan todistella vuosisatoja vanhan kielipoliittisen valtasuhteen jatkumisesta. Tätä suomenkielisen kulttuurin syrjintää on turha edes yrittää ymmärtää minkään logiikan vaan ainoastaan historian pohjalta. Puhe pakkoruotsista on symbolista jankutusta aidanseipäistä, kun pitäisi puhua itse aidasta.
Esimerkiksi RKP ei ole suinkaan mikään kielipuolue vaan ruotsinkielisten erikoisetuja suojeleva intressiryhmä, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkieltä puhuvan taloudellisen eliitin etuja Suomessa. .."
Kirjoita uusi kommentti