Mieliala vaikuttaa omahoidon toteutumiseen

Anne Heikkinen - 19.1.2011 - 09:42:07

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka toinen sepelvaltimotautia, kohonnutta verenpainetta tai diabetesta sairastava hoitaa sairauttaan ruokavalion tai liikunnan avulla, vaikka nämä olisivat elintärkeitä asioita lääkehoidon rinnalla.

Terveystieteiden maisteri Riitta Kortelaisen lisensiaattitutkimuksessa selvitettiin myös mielialan yhteyttä elintapoihin ja pitkäaikaissairauksien omahoitoon.

Tutkimus on osa laajaa Sydän 2005 -tutkimusta, johon osallistui runsaat 1200 terveyskeskuspotilasta 26 terveyskeskuksesta eri puolilta Suomea. Potilailla oli todettu sepelvaltimotauti tai sen merkittävä vaaratekijä, kuten diabetes, kohonnut verenpaine, metabolinen oireyhtymä, tupakointi tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö.

– Sepelvaltimotauti, diabetes ja verenpainetauti ovat juuri sellaisia sairauksia, jotka ovat tulleet elintapojen seurauksena ja joissa ennen kaikkea oikea ravitsemus ja liikunta ovat avainasemassa ja niillä toteutetaan omahoitoa, Riitta Kortelainen toteaa.

Omahoito on ihmisen oma-aloitteista ja omatoimista sairauden hoitoa, joka pitää sisällään niin lääkehoidon kuin sairauden kannalta keskeiset elämäntavatkin. Kortelaisen tutkimuksessa myös mieliala vaikutti pitkäaikaissairauksien omahoitoon.
– Omahoito vaihtelee mielialan ja olosuhteiden mukaan. Tulee epäonnistumisia, syyllisyyden tunnetta, väsymystä ja toimintakyvyn heikkenemistä, silloin omahoito on heikompaa. Myös masennusoireilu voi olla este omahoidolle. Uupuneena ihminen yrittää säästää energiaa ja ylimääräistä toimintaa, silloin omasta terveydestä huolehtiminen ei kiinnosta.

Yksinkertainen yhtälö

Riitta Kortelaisen lisensiaattitutkimuksen tulokset ovat karua luettavaa. Esimerkiksi kohonneen verenpaineen hoidossa 90 prosenttia potilaista ilmoitti noudattavansa lääkehoitoa, mutta ruokavaliota noudatti vain 40 prosenttia miehistä ja 50 prosenttia naisista. Liikuntahoitoa vastaavasti ilmoitti noudattavansa vain puolet miehistä ja hieman yli puolet naisista.

– Suurimmat puutteet eivät ole lääkehoidossa, vaan potilaan omahoidon toteutumisessa, tähän ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Tutkimuksen viesti terveydenhuollolle on selkeä: oikea ravitsemus ja riittävä liikunta ovat myös mielenterveyden kulmakivet. Yhtälö toimii myös toisin päin – kun mielenterveys on kunnossa, ihminen jaksaa pitää huolta itsestään muutenkin.

– Tarkasti suunnitellut ravitsemus- ja liikunta-ohjelmat, jotka on laadittu huomioimatta potilaan kokonaistilannetta, voivat aiheuttaa painetta ja syyllisyyttä. Ensin pitää selvittää potilaan yksilölliset tarpeet, voimavarat ja mieliala, sillä omahoito ei onnistu jos ihminen masennusoireiden tai hoitoväsymyksen vuoksi ei jaksa kohentaa elintapojaan, Riitta Kortelainen toteaa.

Kesto 11'03"