Onko lemmikki riski vai suoja?

Anne Heikkinen - 10.1.2011 - 14:46:28

Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joiden mukaan allergiaa esiintyy vähemmän niiden perheiden lapsilla, joiden kotona on ollut lemmikki lapsen syntymästä saakka. Tutkijoiden mukaan todennäköinen selitys löytyy mikrobialtistuksen määrästä. Jos lapsen immuunijärjestelmä tottuu kohtaamaan ja käsittelemään ympäristöstä tulevaa vierasainekuormaa, niin elimistön sietokyky ympäristön vierasaineita kohtaan kasvaa.

TuKuva: Itä-Suomen yliopistoorein suomalaistutkimus aiheesta on joulukuussa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettu proviisori Mikko Lappalaisen väitöstutkimus, jossa selvitettiin elinympäristöstä saatavan mikrobialtistuksen vaikutusta lapsen immuunijärjestelmän kehittymiseen ensimmäisen elinvuoden aikana. Erityisen kiinnostavaa tutkimuksessa on koirakontaktin vaikutus lapsen immuunijärjestelmän kehittymiseen.

– Koirien yhteyttä allergioiden ja astman syntyyn on selvitetty viime aikoina kasvavassa määrin. On oletettu, että koira joko estää tai suojaa allergioilta – tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia ja lopullista koiran vaikusta ei voida vielä sanoa, Mikko Lappalainen kertoo.

Koira on kotioloissa paitsi allergeenien myös mikrobien lähde. Mutta entä muut kotieläimet?
– Kissa oli mukana myös omassa tutkimuksessani, mutta sillä ei havaittu olevan yhteyksiä tutkittuihin immuunivasteisiin. Tämä voi johtua siitä, että kissa on koiraa pienempi eläin ja kantaa sitä myöten sisälle vähemmän mikrobeja ja toisaalta elämillä on sosiaalisessa käyttäytymisessä eroja. Koira esimerkiksi nuolee kasvoja ja käsiä, Lappalainen kuvaa.

 

Immuunijärjestelmä kaipaa työtä

Väitöstutkimuksen tutkimusväestön muodostivat kahden kohorttitutkimuksen henkilöt, kaikkiaan 471 äiti-lapsi paria Itä- ja Keski-Suomesta. Heistä kerättiin verinäytteet syntymän yhteydessä sekä lapsista kolmen kuukauden ja yhden vuoden iässä. Verinäytteistä määritettiin immuunijärjestelmän toimintaan ja allergisten sairauksien syntymekanismeihin läheisesti liittyviä solujen välisen viestinnän välittäjäainemolekyylejä, sytokiineja. Lisäksi kotien sisätiloista mitattiin eri bakteeri- ja sienilajeja sekä selvitettiin koti- ja tuotantoelämille altistumista kyselyiden avulla.

Tuloksista Mikko Lappalainen kertoo, että tutkimuksessa havaittiin pääsääntöisesti alentuneita immuunivasteita lapsilla, jotka olivat altistuneet suuremmille mikrobipitoisuuksille kotioloissa tai joiden kodissa oli koira.
– Tulokset viittaavat siihen, että koirakontaktilla ja elinympäristöstä saatavalla mikrobialtistuksella on merkitystä immuunijärjestelmän kypsymiseen ensimmäisen elinvuoden aikana.

kuuntele Kesto 10'44"

 

Proviisori Mikko Lappalaisen väitöskirja Elinympäristön eläin- ja mikrobialtisteiden merkitys lapsen immunologiseen kehitykseen tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 3.12.2010.

 

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Footer