Toistakymmentä taide- ja opetusalan ammattilaista Pohjois-Savosta on kokoontunut etsimään omaa tapaansa olla naurettava. Klovneria-työpajassa leikitään, liikutaan, improvisoidaan, nauretaan ja heittäydytään välillä vallan vakaviksi.
– Työpaja aloitetaan leikkimällä ja etsimällä leikin olotilaa, sillä se on lähtökohta klovnerialle. Toinen iso juttu on kontakti, on tärkeää uskaltaa katsoa kanssapellejä silmiin, jotta uskallan katsoa heitä silmiin myös silloin kun he ovat yleisönä ja minä yksin stagella, kertoo työpajan vetäjä, teatteriohjaaja Taina Mäki-Iso.
Aamupäivän osuus päättyy herkkään synnytykseen, jolloin kurssilaiset saavat kukin vuorollaan nostaa punaisen nenän kasvoilleen.
– Ensimmäinen kerta nenän kanssa muiden edessä on jännä ja hämmentävä kokemus. Nenässä on joku valtava voima, jos uskaltaa olla läsnä hetkessä eikä pinnistele ollakseen hauska. Potentiaalisia pellejä on paljon, Taina Mäki-Iso uskoo.
Pohjimmiltaan klovneriassa on kysymys vuorovaikutuksesta ja jakamisesta huumorin ja komiikan keinoin. Klovni nauraa itselleen ja maailmalle, mutta taustalla voi olla myös syviä ja vakaviakin asioita. Taina Mäki-Iso kertoo, että joku voi olla myös melankolinen klovni. Klovneriaa käytetään muun muassa opetuksen ja oppimisen välineenä.
Klovneria-työpajassa etsitään jokaisen ihmisen omaa ainutlaatuista klovnia.
– Usein se, mikä ihmisessä on naurettavaa, saattaa olla hänen haavoittuvaisin ja herkin juttunsa. Eli samalla kun klovni näyttää naurettavuutensa, niin esillä on koko inhimillisyyden ja koskettavuuden kirjo. Hauskuuttaminen on haastavaa puuhaa, Taina Mäki-Iso kuvailee.
Mutta kenestä on klovniksi? Taina Mäki-Ison mielestä klovnerian opiskelu sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Aiempaa kokemusta esittävästä taiteesta tai näyttelemisestä ei tarvita.
– Näyttelijä ei välttämättä ole hyvä klovni, vaikka näyttelemisessä ja klovneriassa onkin paljon yhteistä. Klovneriaa voi soveltaa monille aloille. On opettajia, jotka ovat opiskelleet klovneriaa ja käyttäneet klovnihahmoa työssään.
Klovneria-työpajassa leikki jatkuu. Sivusta seuraajan jalkaa syyhyttää päästä mukaan esittämään eksoottista hedelmää tai trooppista moskiittoa. Naurettavaksi heittäytyminen vaatii uskallusta päästää irti totutuista käyttäytymissäännöistä ja aikuisena olemisen normeista.
– Ryhmän tuki on ensiarvoisen tärkeää, sillä naurettavaksi tulemisessa on jotain pelottavaa. Me pelätään mokaamista ja naurunalaiseksi joutumista. Vaikka asian kanssa työskentelee ja sen on tiedostanut, niin se on meillä niin voimakas juttu, että se jännittää ja pelottaa, Taina Mäki-Iso kertoo.

Timo Airaksinen: Tehokkuus - hyvän elämän ehto vai este?
Nimi: Hannu Rainesto (vieras)
..kuitenkin haluan korostaa sitä mikä jäi Timolta sanomma että koneen rytmi on kapitalismin ja sen...
Näytä kommentti
Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta
Nimi: Nimetön (vieras)
Ei minusta lainkaan surkea tai yksisilmäinen. Hyvä kokonaisuus ja mielenkiintoinen aihe tämä oli.
Näytä kommentti
Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta
Nimi: Nimetön (vieras)
Luento oli surkea. On uskomatonta miten yksisilmäisesti yliopistomies luennoi historiasta. Suomen...
Näytä kommentti
Kuopiosta Suomen ensimmäinen Mobiilikunta
Nimi: Nimetön (vieras)
Ei näemmä ole androidille tarjolla vielä.
Näytä kommentti
PREP-estäjillä muistisairauksien kimppuun?
Nimi: Kiitos (vieras)
Pitääpä tutustua. http://en.wikipedia.org/wiki/Berberine
Näytä kommentti
Teemana terveys: Voiko kulttuuri hoitaa?
30.3.2012