Hyvä vai paha statiini?

Anne Heikkinen - 29.3.2011 - 07:17:00

Kohonneen kolesterolin alentamiseen tarkoitetut statiinit ovat olleet suomalaisten huulilla viime syksystä, kun niiden tehosta ja mahdollisista haittavaikutuksista alettiin julkisuudessa puhua kovaan ääneen.

Suomen sydänliiton puheenjohtaja, professori Matti Uusitupa kertoo yllättyneensä kohun mittasuhteista.

– Se, että kohu läpäisi median ja nousi näin vilkkaaseen keskusteluun, on Suomessa ensimmäinen kerta, eikä maailmalla vastaavaa keskustelua ole käyty. Statiineja on pidetty erittäin tehokkaana ja turvallisena lääkeaineryhmänä. Ne toivat aivan uuden aikakauden kun puhutaan suurentuneiden kolesterolipitoisuuksien alentamisesta lääkkeillä, Uusitupa toteaa.

Statiinit ovat olleet markkinoilla kohta kolmekymmentä vuotta.
– Statiineilla hoidetaan sepelvaltimotautipotilaita, aivoverisuonisairauksia potevia potilaita sekä jossain määrin niitä potilaita, joilla on alaraajojen valtimotauti.

Mutta onko olemassa vaihtoehtoja, jos statiineja haluaa välttää?
– Yksi tekijä on tiukka ruokavalio, jonka pitäisi olla aina ensisijainen kun hoidetaan kohonneita kolesterolipitoisuuksia. Vanhemmat lääkkeet eivät ole statiinien veroisia. Ravintokuitu alentaa kolesterolia jossain määrin, mutta ei niillä päästä lähellekään samaan lopputulokseen, Uusitupa listaa.

 

Älä lopeta lääkettä omin päin

Vilkkaana vellonut statiinikeskustelu ja statiinia käyttävien potilaiden huoli lääkkeen turvallisuudesta näkyy myös sydänlääkäreiden arjessa. Apteekkien tilastoja statiinilääkkeiden myynnin kehityksestä ei vielä ole käytettävissä, mutta Matti Uusitupa kertoo, että potilaita hoitavat sydänlääkärit ovat huolissaan tilanteesta.
– On huolestuttavaa, että henkilöt, joilla on suuri sepelvaltimotautivaara tai jotka ovat jo sairastaneet esimeriksi sydäninfarktin, niin lopettavat lääkityksen. He ovat juuri se potilasryhmä, jotka hyötyvät eniten lääkityksestä. Sydänliiton paikallisyhdistyksistä kuulee viestiä, että potilaat omaehtoisesti lopettavat lääkitystään ja se ei ole hyvä.

Matti Uusitupa toimii ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Onko näköpiirissä, että jonain päivänä henkilön geneettisen taustan mukaan suunnatut lääke- ja ravitsemushoidot ovat arkipäivää?
– Suuri ajatus on, että voisimme suunnata tarkemmin paitsi lääkehoitoa myös ravitsemushoitoa henkilön geneettisen taustan mukaan. Tietyissä tilanteissa geneettisestä analyysistä saattaa olla hyötyä. Jos potilaalla on tietty geneettinen tausta, hän reagoi paremmin ravitsemushoidolle kun toiset. Geneettinen tausta voi olla merkityksellinen myös siinä, miten eri lääkeaineet vaikuttavat yksilötasolla. Luulen, että 5-10 vuoden kuluttua ollaan aivan eri tilanteessa kuin nyt, Uusitupa arvioi.

Kuuntele Uusituvan haastattelu kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto 12'19"

 

HALUAMMEKO SÄÄSTÄÄ RAHAA JA TURHAA KIPUA ?
Lähettäjä: Leino Utriainen (vieras) - 29.3.2011 - 19:03:02

Statiineilla hoidettujen potilaiden lääkitys pitää päivittää ajan tasalle kokonaisriskit arvioiden yhdessä lääkärin kanssa. Pieniriskisten potilaiden lääkitys voidaan arvioinnin jälkeen lopettaa turvallisesti.

Suomessa noin 680.600 ihmistä syö kolesterolin alentamiseksi statiinilääkkeitä. Niistä maksettiin vuonna 2010 43 miljoonaa euroa ja KELA korvasi 21 miljoonaa euroa.
Lääkityistä lähes kolmannes eli noin 200.000 on pienen riskin potilaita. Heillekin lääke on määrätty, jotta päästäisiin Käypä hoito-suosituksissa mainittuihin tavoitteisiin (kokonaiskol. 5.0 ja LDL-kol. 3.0 mmol/l).
Uusimpien tutkimusten mukaan pienen riskin potilaille statiineista on enemmän haittaa kuin hyötyä. (The Cochrane Library, Suomen Lääkärilehti 11/2011 sivulla 899). Lääkärilehti kysyy: ”Keiden kohdalla statiineja pitäisi välttää ? Dyslipidemioiden Käypä hoito-työryhmän jäsen, dosentti Hannu Vanhanen vastaa: Jos potilaalla ei ole muuta riskitekijää kuin kolesteroli, pitää olla tarkkana. Jos kokonaiskolesteroli on kuitenkin yli 8 mmol/l tai LDL-kolesteroli yli 6 mmol/l, sitä voidaan pitää jo yksinään perusteena statiinihoidolle.”
Käypä hoito-suosituksia ollaan päivittämässä. Koska työryhmän jäsenet tekevät työtä palkattomana vapaa-ajan työnä, eivät he saa päivityksiä valmiiksi vielä tänä vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että pienen riskin potilaat käyttävät edelleen vuodessa 13 miljoonaa euroa statiinilääkkeisiin, ja monet saavat niistä vain haittavaikutuksia.
Takavuosina kokonaisriskin arvioinnit jäivät usein tekemättä. Lääkäreillä ei ollut pakkotahtisessa työssä myöskään aikaa alkaa opettamaan terveellisiä elämäntapoja ja ruokailutottumuksia. Lähes ainoa keino potilaan hoitamiseksi oli kolesterolimittaus. Jos arvot eivät olleet viitearvojen mukaiset, määrättiin statiinilääkitys varmuuden vuoksi. Tästä seurauksena jopa 200.000 - 300.000 ihmistä voi vielä syödä turhaan statiinia ja voi saada vakaviakin haittavaikutuksia. Nyt ihmisten keskuudessa ihmetellään, mitä pitäisi tehdä. Pitäisikö noudattaa uusinta tietoa vai lääkärin antamaa lääkemääräystä ? Monet suuren riskin potilaat ovat lopettaneet itse lääkityksen, vaikka heille lääkityksen hyödyt olisivat suuremmat kuin haitat. Tästä epävarmuuden tilasta pitäisi päästä pois.
Koska hoitosuositukset lievenivät, tulisi lääkäreiden seuraavalla vastaanotolla käydä kaikkien statiinien käyttäjien kanssa riskikartoitus tarkasti läpi ja panna hoito ajan tasalla. Riskikartoitus on parasta suorittaa yhdessä potilaan kanssa FINRISKI-laskurilla tai yksinkertaisemmalla laskurilla, mikä huomioi myös haitat. Tämä riskien arviointi ei onnistu normaalissa lyhyessä vastaanotossa. Siihen on syytä varata aikaa. Kun on varmistettu että potilas tai hänen huoltajansa ymmärtää statiinilääkityksen hyödyt ja riskit, on lopullinen ratkaisu jätettävä potilaan tehtäväksi. Statiinilääkityksen lopettaminen voi olla monen potilaan kohdalla turvallisin ja paras ”hoito”. Samoin lääkitystä tarvitsevat saavat hyvin harkitun ja yhdessä hyväksytyn päätöksen, että lääkitystä kannattaa jatkaa.
Ehdotettu järjestely ei aiheuttaisi merkittävästi lisäkustannuksia. Sen avulla tulisi 13 miljoonan euron lääkesäästöt vuosittain. KELA:n rahoja säästyisi noin 5-7 miljoonaa euroa. Samalla vältettäisiin pienen riskin potilaiden osalta joskus vakavatkin lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset ja niiden hoitokustannukset. Minäkin sairastuin v. 2006 statiinilääkkeen aiheuttamaan vaaralliseen haimatulehdukseen. Se aiheutti KELA:lle, työnantajalleni sekä muulle yhteiskunnalle noin 83.000 euron kustannukset ja minulle ennenaikaisen eläkkeelle jäännin. Kipua ja tuskaa en osaa arvioida rahana.
Leino Utriainen
dipl.ins. /eläkkeellä
Jyväskylä
[email protected]

Rahan valta tutkijoihin
Lähettäjä: rahako ratkaisee? (vieras) - 30.3.2011 - 21:26:44

Uusitupakin lienee eläissään saanut lääketehtailta suuret määrät tutkimusrahoitusta. Ei olekaan ihme, että niin kovaan ääneen ja innokkaasti on mainostamassa statiineja ihmisille. Luulisi eläke-ikäisen jo lopettavan niiden mainostamisen.

Kyllä se vaan on niin, että vähähiilihydraattinen ruokavaliolla on isommat terveysvaikutukset kuin statiineilla tai rasvan välttämisellä.

Statiinit
Lähettäjä: Leino Utriainen (vieras) - 1.4.2011 - 09:51:33

Omista rajuista kokemuksistani johtuen katselen asioita omasta maallikon näkökulmastani eli haittavaikutuksien suunnasta päätyen turhien statiinilääkitysten lopettamiseen.Sekin vasta lääkärin kanssa tehdyn riskikartoituksen jälkeen.
Statiinilääkitys pääsi karkaamaan "överiksi" liian innostuksen sokaisemana.

Minä olen KÄYPÄ HOITO-suosituksien kanssa samaa mieltä rasvateoriasta, kolesteroliteoriasta sekä statiinilääkityksen hyödyistä suuren riskin potilaille. Näin menettelen, koska en uskalla ottaa kantaa asioihin, mistä minulla ei ole parempaakaan tietoa tai henkilökohtaisia kokemuksia.
Näin ollen en pidä itseäni repivän kritiikin esittäjänä enkä edes toisinajattelijana. Yritänpä vai pelastaa mahdollisia kohtalotovereita samoilta kokemuksislta kuin minä.

Leino Utriainen

Kun ainoa argumentti on, että
Lähettäjä: Nimetön (vieras) - 1.4.2011 - 13:46:18

Kun ainoa argumentti on, että asiantuntija on saanut rahaa lääkeyritykseltä, ei olla kovin vakuuttavalla pohjalla. Ymmärrän, että maallikko ei tiedä miten tiedemaailma toimii, mutta olisi ihan omaksi parhaaksi uskoa lääkäreiden tahtoon tehdä hyvää.

Jos dokumentti TV:ssä on herättänyt epäilyksiä omasta lääkityksestä, niin kannattaa kysyä asiasta asiantuntijalta perusteluja, että miten omalla kohdalla on, eikä mennä massojen ailahtelevan mustavalkoisen kannan mukana.

Tiedemaailman toiminta
Lähettäjä: rahako ratkaisee? (vieras) - 1.4.2011 - 14:42:51

Minulla on tiedemailman toiminnasta hyvinkin läheisiä kokemuksia, joten miltään amatööripohjalta en puhu.

Ongelmana on toisaalta lääketehtaiden suuri osuus tutkimusten rahoittajana ja toisaalta se, että tutkimustulosten arvioinnissa käytetään vain tutkimuksen tekijöiden näkökulmasta turvallisia hengenheimolaisia. Näin vallitseva uskonoppi voimistuu entisestää ja kriitikoiden näkemykset tukahdutetaan tehokkaasti. Näin on käynyt mm. rasvakeskustelussa.

Lääketehtaiden ja muun yrityselämän vaikutus tutkimustuloksiin on vaarassa entisestään lisääntyä yliopistouudistuksen myötä, koska valtion rahoituksen osuus on jatkuvasti pienemässä. Tässäkin yliopistojen yksityistämisessä professori Uusitupa on ollut aktiivinen rehtorina toimiessaan.

PORSAANREIKÄ : LÄÄKETEOLLISUUDEN META-ANALYYSIT
Lähettäjä: Leino Utriainen (vieras) - 2.4.2011 - 13:59:43

Wikipedia: Meta-analyysi on useilla tieteenaloilla käytetty menetelmä. Sen avulla pyritään johtamaan päätelmiä yhdistelemällä aiempia samaa asiaa käsitelleitä tutkimustuloksia.

JAMA: the Journal of the American Medical Association

Lähde: Suomen Lääkärilehti
Sidonnaisuustiedot eivät selviä meta-analyyseista
Julkaistu 09.03.2011 10.57
Tiedot lääketutkimusten rahoituksesta ja tutkimuksen tekijöiden sidonnaisuuksista eivät päädy tutkimuksista koottuihin meta-analyyseihin, paljastaa JAMA-lehdessä julkaistu artikkeli.
Artikkelin kirjoittaneet tutkijat kävivät yhteensä 29 meta-analyysia, jotka oli julkaistu arvostetuissa lääketieteen lehdissä tai Cochrane-katsauksina. Tutkijoille selvisi, että vain kahdessa tutkituista 29 meta-analyysista kerrottiin tutkimusten rahoittajat. Satun-naistettuja kontrolloituja tutkimuksia oli kaiken kaikkiaan 509. Yhdessäkään meta-analyysissa ei kerrottu tutkimusten tekijöiden sidonnaisuuksista.
Kuitenkin 62,5 prosentissa tutkimuksista rahoittajat oli ilmoitettu: 68,9 prosenttia oli osittain tai kokonaan lääketeollisuuden rahoittamia, 30,5 prosenttia oli saanut rahoituksen teollisuuden ulkopuolelta.
Tutkimuksen tekijöiden sidonnaisuudet oli ilmoitettu vain 25,9 prosentissa tutkimuksista. Näistä 68,9 prosentissa yhdellä tai useammalla tutkimuksen tekijällä oli taloudellisia yhteyksiä lääketeollisuuteen. Seitsemän meta-analyysin kohdalla kaikissa mukaan otetuissa tutkimuksissa oli vähintään yksi sidonnaisuus (lääketeollisuuden rahoitus, tutkijoiden taloudelliset yhteydet teollisuuteen tai tutkijoiden työsuhde teollisuuteen). Neljässä näistä seitsemästä meta-analyysista kaikki tutkimukset olivat lääketeollisuuden rahoittamia. Vain yhdessä näistä meta-analyyseista tutkimusten sidonnaisuudet ilmoitettiin.
Artikkelissa huomautetaan, että lääketeollisuuden rahoittamien tutkimusten tiedetään useammin päätyvän rahoittajan lääkkeelle myönteisiin tutkimustuloksiin.
Sidonnaisuustietojen puuttuminen voi välittää viestin, että sidonnaisuuksia ei ole otettu huomioon tai ettei niitä ole. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten lukija arvioi tuloksia.
Tutkimusten tekijöille on olemassa ohjeet sidonnaisuuksien ja tutkimukseen sadun rahoituksen ilmoittamisesta, mutta meta-analyysien kohdalla ei ole sääntöjä siitä, miten mukaan otettujen tutkimusten sidonnaisuuksista olisi ilmoitettava.
Hertta Vierula

Leino Utriaisen kommentti:

Meta-analyysi on näppärä porsaanreikä:
Lääketehdas tekee uuden lääkkeensä tutkimukset. Se palkkaa tutkijat, rahoittaa tutkimukset ja saa niistä lääkettä ylistävät tulokset. Tutkijoiden sidonnaisuudet on kerrottava.

Sen jälkeen kootaan meta-analyysillä lääkkeen myyntiä tukevat tutkimukset yhteen. Nyt sidonnaisuudet on jo lupa unohtaa.

Julkaistaan arvostetussa julkaisussa ”tieteellisesti kiistattomat” laajan meta-analyysin tulokset.

Eri maiden tutkijat viittaavat laajaan meta-analyysiin ja lääkefirman kouluttajat ”kouluttavat” lääkärit.

Lääkärit kirjoittavat ”entistä paremman” lääkkeen lääkemääräykset potilaille ja apteekeissa on tungosta, kun uutta lääkettä jonotetaan.

Kassakoneet kilisevät iloisesti.

Kateus ja epäilys lahjonnasta
Lähettäjä: Senssi-Sepe (vieras) - 14.10.2011 - 04:09:27

Kateus ja epäilys lahjonnasta ovat aika tavallisia ensireaktioita näissä ravintoterveys- ja lääkesuositusasioissa. Vaikeasteisesta ohitusleikkauksesta toipuneena olen kyllä suuria tutkimustuloksia statiinien vaikutuksista. Verenarvoni ovat pysyneet lääkityksellä kiitettävinä. Koska lääketiede pelasti henkeni kun jo 93 % prosenttia oli aorttaan johtavista verisuonista tukossa, niin kyllä luotan tässä asiassa jatkohoitoihinkin.

Joo. Samoin kjuin lääkäreiden
Lähettäjä: Hyvältä vaikuttaa (vieras) - 19.10.2011 - 12:00:40

Joo. Samoin kjuin lääkäreiden lääkemääräyksiin liittyvä lääkefirmojen lahjominen on ikuinen väittämä vailla näyttöä.

Footer