Mielen kuormittuminen vaikuttaa hyvinvointiin

Anne Heikkinen - 5.10.2011 - 09:01:35

Lääketieteen lisensiaatti Pekka Puustinen selvitti väitöstutkimuksessaan psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutuksia sydän- ja verisuonitautiriskiin, metabolisen oireyhtymän syntyyn sekä kokonaiskuolleisuuteen. Tutkimuksen tulokset ovat hätkähdyttäviä: psyykkinen kuormittuneisuus sairastuttaa ja lisää keski-ikäisten kuolleisuutta.

Mutta mitä psyykkisellä kuormittavuudella tarkoitetaan?
– Psyykkiselle kuormittuneisuudelle ei ole olemassa tarkkaa määrittelyä, mutta se käsitetään erilaisina psyykkiseen hyvinvointiin liittyvinä oireiluina. Se voi olla lievää masennusta, ahdistuneisuusoireita tai onnellisuuden tunteen puuttumista, Pekka Puustinen kuvaa. Hän toteaa, että oireilu ei välttämättä vielä täytä minkään psyykkisen sairauden kriteerejä, mutta terveysriskit kasvavat silti.

Pekka Puustisen tutkimuksen aineistona on Pieksämäellä suoritettu väestötutkimus, johon osallistui lähes tuhat 35–55 -vuotiasta henkilöä.

– Psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutusta kuolleisuuteen ei ole aiemmin tutkittu Suomessa, ja sitä, miten kuormittuneisuus vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin tai metabolisen oireyhtymän syntymisen riskiin, niin tämäntapaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty maailmanlaajuisestikaan.

Miesten terveys liipaisimella

Tutkimuksen mukaan psyykkinen kuormittuneisuus kaksinkertaistaa riskin sairastua metaboliseen oireyhtymään.
– Metabolinen oireyhtymä on riskikasauma, joka sinänsä ei ole sairaus itsessään. Siihen liittyy keskivartalolihavuutta, kohonnutta verenpainetta, häiriintynyttä sokeriaineenvaihduntaa sekä epäedullisia veren rasva-arvoja. Riskikasauman todennäköisyys kasvaa kaksinkertaiseksi niillä, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, se on iso luku, Puustinen tuumaa.

Kuolleisuuden osalta luvut ovat yhtä herätteleviä.
– Todettiin, että potilailla, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, on 2,4 kertainen kuolleisuusriski 11 vuoden seurannan aikana.

Tutkimus vahvistaa vanhoja käsityksiä miesten ja naisten erilaisista tavoista käsitellä asioita, sillä naisten kuormittuneisuus ei johda yhtä dramaattisiin riskilukuihin kuin miehillä.
– Tässä on kyse siitä, miten naiset ja miehet tulevat psyykkisen kuormittuneisuutensa kanssa toimeen, mitkä heidän käyttäytymismallinsa ovat. Ehkä on vielä vallalla se, että naiset mieluummin jakavat huolta ja puhuvat toistensa kanssa, miehet ehkä ovat edelleen taipuvaisia pitämään asiat itsellään, Pekka Puustinen pohtii.

Miten sitten voisi tunnistaa itsessään psyykkisen kuormittuneisuuden oireita?
– Oireet vaihtelevat hyvin paljon, mutta usein hyvä yksittäinen mittari on nukahtamis- ja uniasia, joka on herkkä reagoimaan mielen kuormittuneisuuteen. Jos ajatukset pyörivät illalla päässä, ei saa rauhassa nukahdettua, niin tähän on helppo tarttua. Toisaalta jos mieliala on jatkuvasti maassa ja jokapäiväisessä elämässä toimiminen tuntuu hyvin raskaalta, niin silloin kannattaa asia ottaa puheeksi.

Kuuntele Pekka Puustisen haastattelu kokonaisuudessaan:

Kesto 18'52"

Pekka Puustisen väitöskirja Psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutus sydän- ja verisuonitautiriskiin, metabolisen oireyhtymän syntyyn sekä kokonaiskuolleisuuteen: c-reaktiivisen proteiinin rooli tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 11.6.2011.