Joulukalenteri 24.12.2011

Toimitus - 24.12.2011 - 07:00:00

Kantin ja Radio Savon yhteisessä joulukalenterissa julkaistaan tarinoita joka päivä aina jouluaattoon saakka. Tarinat ovat kuopiolaisten Länsi-Puijon ja Pihkainmäen koulujen 4. ja 5. -luokkalaisten kirjoittamia. Yksi kunkin päivän tarinoista on myös kuultavana Radio Savon nettisivuilla ja lähetyksissä maanantaista perjantaihin (Kuopio 98,1 MHz, Iisalmi 96,5 MHz) Kuopion kaupunginteatterin näyttelijän lukemana.

Tämänkertaisten tarinoiden kirjoittajat ovat Hedda Tanhu, Antti Tuononen, Lotta Ruotsalainen ja Mikko Savolainen.

Hedda Tanhun tarina nimeltä Tallitonttu tapaa joulupukin on kuultavissa myös äänenä Radio Savon verkkosivuilla. Lukijana on Kuopion kaupunginteatterin näyttelijä Sari Happonen.

» Joulukalenterin etusivulle

Tallitonttu tapaa joulupukin

Olipa kerran pieni talo metsän keskellä. Talossa asui perhe, jolla oli hevonen nimeltään Lumi. Lumen lisäksi tallissa asui tallikoira Terry ja tallikissa Tiuku. Oli joulua edeltävä aamu. Tauno oli juuri herännyt ja ruvennut syödä tekemäänsä puuroa.
– Huomenta! Tiuku naukui väsyneenä.
– Hyvää huomenta Tiuku! Tauno vastasi. Rupea sinä syömään, niin minä menen herättämään Terryn ja Lumen, Tauno sanoi.
– Näin aikaisin?..Kuulinkohan oikein?.Tiuku kysyi hämmentyneenä.
– Niin.. Kuulit aivan oikein menemme tänään Joulupukin luokse, koska hänellä on jokin tärkeä asia minulle, Tauno vastaa.
– Oikeastiko? Minä haluan paljon lahjoja, Tiuku sanoo ja alkaa syödä ruokaansa.
– Kyllä, Kyllä! Menen nyt herättämään Terryn ja Lumen,Tauno vastasi
– Korvatunturille?! Joulupukin luo?! Terry hämmästeli. Lähdetään!
– On jo kiire! Tauno huudahti.

Tauno ja eläimet menevät ulos.
– Iiiiiihanan raikas ilma! Ja huomenna on jouluaatto! Tiuku sanoi.
– Minä haen reen ja Lumen valjaat, Tauno sanoi.
– Selvä. Minä haen meille kartan, Terry sanoi.

Tauno laittoi hevosen valmiiksi ja Terry haki kartan.
– No niin! Nyt me voimme lähteä! Mutta meidän täytyy kiristää tahtia, sillä pian alkaa hämärtää, Tauno sanoi.

Tauno ja eläimet ovat matkustaneet jo jonkin aikaa, kunnes Tiuku sanoo:
– Onpas täällä jo pimeää.
– Niin.. Lumi sanoi.

Metsästä kuuluu `RÄKS´..
– HUI!! Ku-Kuulitteko saman kuin minä?!
– Mitä?! En minä ainakaan mitään kuullut.. Tauno sanoi.
– Miksi minusta sitten tuntuu että meitä tarkkaillaan..? Lumi kuiskaa.
– Koska meitä tarkkailee karhu, Tauno sanoi.
– APUAAA! Lumi huudahti.
– Laukkaa Lumi, Laukkaa! Tauno huudahteli.
– Yritän, yritän! Lumi kirkuija laukkasi minkä jaloistaan pääsi.
– Kilometrit vain vähenevät, eli olemme todella lähellä! Tauno sanoi.
– Wooooww! Mikä tuo on?! Terry hämmästeli.
– Se on… Olemme perillä! Tauno riemuitsi.
– JIPPIIII! Tiuku kiljui ja hyppäsi reestä lumihankeen.
– Ohhoh! Tauno naurahti.
– Mennään jo sisään, Lumi sanoi.
– JOOO! Tiuku huusi ja lähti juoksemaan sisälle.

Tauno ja eläimet saapuivat pajan aulaan.

– Hei! Keitä te olette? Pajatonttu kysyi.
– Minä olen Tauno, Tallitonttu, ja tässä ovat tallin asukkaat.
– Ahaaa.. Tulitteko tapaamaan joulupukkia? Pajatonttu kysyi.
– Kyllä! olinkin kysymässä, missä hän on. Tauno vastasi.
– Hän on pajassa. Pajatonttu sanoi.
– Kiitos. Tauno sanoi.

Tauno menee eläinten kanssa joulupukin luokse.
– Hei joulupukki! Olen Tauno tallitonttu ja tässä ovat tallin asukkaat. Tauno sanoi.
– Hei! Haluaisitteko kuulla erään asian?

– Kerro heti tietysti!! Tauno sanoi innoissaan.
– No minäpäs kerron..Te saatte muuttaa tänne! Pukki sanoi.
– Mutta entä omistajamme? Tiuku kysyi.
– He ovat muuttaneet pois. Pukki sanoi.
– No sittenhän se käy HYVIN!!! Terry sanoi.
– Hyvä että olette innoissanne, nimittäin kohta me lähdemme jakamaan lahjoja yhdessä! Pukki sanoi.
– Pääsemmekö mukaasi?! Lumi kysyi.
– Tottakai! Pukki sanoi.
– LÄHDETÄÄN HETI! Tiuku huudahti riemuissaan.
– Mutta entä Lumi? Tauno kysyi.
– Hmmm.. Minulla on keino pulmaan, Pukki sanoi.
– KERRO! Lumi sanoi. Kohta näe, Pukki sanoi.

Pukki, Tauno ja eläimet ovat lähdössä.
– Niin mikä se sinun ideasi olikaan? Lumi kysyi.
– Mene porojen kanssa valjaisiin, pääset heidän seuraansa, Pukki sanoi.
– Mutta lennämmekö me? Lumi kysyi.
– Voimmehan me toki lentääkin, jos haluat, Pukki sanoi.
– Mutta meidän on nyt lähdettävä, Pukki sanoi.
– Minä haluan lentää! Lumi sanoi.
– Lentoon porot! Pukki huudahti.

HYVÄÄ JOULUA! Kaikki huusivat kuorossa.

Hedda Tanhu
Länsi-Puijon koulu 5. lk

Saunatonttujen toivelistaseikkailu

Olipa kerran kaksi pientä saunatonttua. Toisen nimi oli Tanja. Hän oli innokas, mutta pelokas. Hänen veljensä Tahvo oli rohkea, mutta ei niin innokas, vaikka halusikin olla sankari kaikessa.

Eräänä päivänä Joulupukinmaassa oli juhlatunnelma korkealla kovin kummallisella tavalla. Pienet saunatontut olivat telkien takana, mutta miksi? No, palataanpa pari päivää taakse päin ja katsotaan miksi he ovat tyrmässä.

– Päästäänkö me toivelistoja etsimään? Jee! Mutta eikös Mikon ja Sakun pitänyt hakea ne, Tanja ja Tahvo hihkuivat.
– Kyllä, mutta he ovat sairastuneet joten lähetän teidät, Joulupukki virkkoi.

Niinpä pienet rohkeat saunatontut lähtivät maailmalle toivelistoja keräämään. Ensimmäinen talo näytti todella isolta, koska saunatontut olivat niin pieniä.

– Hei, katso mitä minä löysin, pehmolelun, Tanja huutaa iloisena.
– Ei se mikään pehmolelu ole, se on vain pieni hiisi, toteaa Tahvo.

He etsivät toivelistoja kaikkialta eikä homma oikein sujunut, koska Tanja luuli piirustuspapereita toivelistoiksi. Sitten kuuluu yhtäkkiä oven narinaa.
– Shhh! Joku tulee, äkkiä piiloon! kuiskaa Tahvo.
– Jähmetytään niin ihmiset luulee meitä leluiksi.
– No voi miten somia pikku tonttupehmoja! riemastuu Ella joka tuli juuri ovesta sisään.
– Katso äiti, voinko pitää näitä itselläni? kysyy Ella äidiltään.
– No kunhat et vingu rahaa niiden vaatteiden ostamiseen, vastaa äiti.
– Kiitos paljon äiti! Ella myhäilee onnea säteillen.

Kun tulee yö, Ella laittaa tontut pöydälle ja nukahtaa omaan sänkyynsä.
– Hei, nyt on hyvä aika häippästä täältä! sanoo Tahvo.

Lopulta tontut pääsivät karkuun ja etsimään lapsien joulutoivelistoja. He eivät vieläkään oikein tienneet, mistä niitä kannattaisi etsiä, ja mistä ne oikein tunnistaisi, mutta kiireesti he keräsivät kaikkien lasten luota paperilappuset, jotka nopeimmin löysivät. Kun he olivat kiertäneet kaikki talot, he olivat jo niin väsyneitä etteivät jaksaneet palata pukin luo, vaan menivät puiston kautta lähimpään taloon nukkumaan. Mutta sitä he eivät huomanneet, että kaksi pientä hiisiä oli mennyt kumpaisenkin tontun myssyn alle ja syöneet siellä kaikki paperilappuset.

Kun tulee aamu pukki huolestuu, koska ei ole vielä nähnyt saunatonttuja missään.
– No niin Petteri, aika lähteä etsimään Tanjaa ja Tahvoa, mutisee Joulupukki vähän mietteliäänä lempiporolleen.

Joulupukin olikin helppo seurata tonttuja, kun hän huomasi, että paljon paperimuruja oli tippunut maahan heidän jäljiltään. Lopulta pukki löysi perille nukkuvien tonttujen luo. Kun hän huomasi, että toivelistoja ei näkynytkään missään, vaan myssyt olivat vain täynnä mutusteltua paperisilppua, kantoi hän pikku tontut kotiin kyynel silmällään ja heitti heidät tyrmään.

Aamuaurinko sarastaa, kulkuset kilisevät ja television aamuseitsemän uutisissa kerrotaan että kaksi tonttua on syyllistynyt rikoksista hirmuisimpaan, tuhonneet lasten joulutoivelistat. Kohta Joulupukille ja uutisiin alkaa tulvia puheluita ympäri maailmaa, ja pian selviää että kaksi pientä hiisiä ovatkin olleet syylliset papereitten syömiseen. Lopulta myös kaikkien riemuksi selviää, että hiisit olivatkin mutustelleet vain tavallista paperia ja toivelistat ovat yhä lapsien pöydillä odottamassa tonttujen tuloa. Eivät ensikertalaiset pikku tonttusisarukset olleetkaan osanneet etsiä niitä oikeista paikoista. Lopulta saunatonttujen ja hiisien paikat vaihtuivat, hiisit joutuivat tyrmään ja tontut lähtivät keräämään oikeita toivelistoja. Ja tällä kertaa helpottunut Joulupukki neuvoi heitä paljon paremmin, ja he löysivätkin kaikkien lasten listat oikein helposti. Niinpä oli hyvä Joulu taas tulossa kaikille!

Antti Tuononen
Pihkainmäen koulu 4 lk.

Kaksi joulupukkia

Olipa kerran kolme tonttua ja joulupukki muorin kanssa. Nuorin tonttu oli pienikokoinen mutta viisas. Hänellä oli oranssit housut ja valkoinen paita. Hänen nimi oli Tipsu. Toisiksi vanhin oli Jörö, hän vihasi kaikkea. Hänen paita oli punainen, housut ja tonttulakki oli musta. Vanhin tonttu oli Helmi, hän oli siro. Hänen paitansa oli keltainen ja tonttulakki ja housut olivat valkoiset. Hänellä oli pitkät kellertävät hiukset. Muori oli vanha mutta jaksoi kuitenkin hoitaa kolmea tonttua. Muorilla oli punaiset vaatteet ja muorin essu oli keltainen. Joulupukin vaatteet on punaiset mutta lakki on valkoinen. Joulupukki on kiltti ja auttaa tonttuja aina kun on tarve.

Eräänä päivänä kun joulupukki oli porojen kanssa ajelulla, posteljooni saapui ja sanoi, että teille tulee valejoulupukki mutta oikea joulupukki ei saa nähdä häntä.

– Milloin väärä joulupukki tulee! huusi muori, mutta posteljooni ei kuullut. Kun oikea joulupukki oli tullut, käytiin nukkumaan.

Seuraavana aamuna valejoulupukki tuli ja muori piilotteli häntä koko päivän. Seuraavana yönä valejoulupukki oli kadonnut. Aamulla tuli postikortti ja siinä luki: Anteeksi tämä kaikki, olin vain muutaman päivän ja lähdin, anteeksi vielä kerran. T. valejoulupukki.

Oho, sanoi muori eikä sitten sanonut muuta.

Lotta Ruotsalainen
Pihkainmäen koulu 4 lk.

Jouluvaras

Olipa kerran kuusihenkinen perhe. Perheeseen kuuluu neljä lasta nimeltään Roope, Lilja, Juuso ja Riina. Vanhempien nimet olivat Jarkko ja Sofia. He pitivät tosi paljon joulusta. Heidän lapsensa olivat todella kilttejä ja he saivat joka joulu paljon lahjoja ja joulupukkikin oli melkein joka joulu käynyt.

Mutta naapurissa asui kolmihenkinen perhe. Perheessä on kaksi lasta nimeltään Pertti ja Sissi, heidän isä oli nimeltään Jaakko. Mutta eräänä jouluna Jaakko oli luvannut ostaa joulukuusen.

Kun jouluaatto koitti Jaakko oli unohtanut ostaa kuusen. Sitten Jaakko katsoi ikkunasta naapurin ikkunasta sisälle. Sitten Jaakko päätti varastaa kuusen. Niinpä Jaakko keksi varastaa muutakin. Puoli tuntia oli mennyt, kun Jarkon ja Sofian perhe lähti kauppaan. Niin Jaakko päätti mennä ikkunan kautta sisälle.

Sitten Jaakko hiipi olohuoneeseen. Jaakko laittoi valot päälle, otti kuusen ja vei sen omaan taloonsa. Sitten Jaakko otti lahjat, koristeet ja piparit, mutta yhtä-äkkiä Jarkon ja Sofian perhe tuli kotiin. Jaakko säikähti ja pudotti tavarat.

Jarkon ja Sofian perhe kuuli sen, pelästyen he ryntäsivät sisään katsomaan, mitä tapahtui. Jaakko kerkesi lasin taakse, mutta Jaakko pudotti kukkaruukun ja jäi kiinni. Jarkko kysyi: miksi olet meidän asunnossa? Jaakko vastasi: Koska meidän perheellä ei ole koskaan vietetty joulua. Sitten Jarkko keksi ja sanoi: pidetään yhteiset juhlat. Niinpä Jaakko vastasi: totta kai! Sitten kaikki söivät ja joivat yhdessä, niin Jaakon perhe oli viettänyt ensimmäisen joulun.

Mikko Savolainen
Pihkainmäen koulu 4 lk.

» Joulukalenterin etusivulle