Lähiruoka on saanut potkua aktiivisesta kehittämistyöstä

Kimmo Salvén - 19.8.2014 - 10:50:22

Lähiruoasta on tullut viime vuosina aiempaa vahvempi ilmiö, mikä näkyy kuluttajille konkreettisesti erilaisten lähiruokamyymälöiden ja ruokapiirien yleistymisenä sekä erityyppisinä lähiruokatukku- ja logistiikkakokeiluina. Lähiruoan aseman laaja-alainen vahvistaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Katja Hyvösen tuoreen väitöstutkimuksen perusteella yhtenä haasteena on, että lähiruokaa edistävien organisaatioiden edellytykset vaikuttavan muutoksen luomiseen ovat usein heikot. Lähiruoan paremmuudesta ei myöskään ole selkeää näyttöä, jolloin merkittäviä ja kustannuksiltaan raskaita siirtymiä lähiruoan suuntaan ei olla valmiita tekemään.

Lähiruoan asemaa edistetään hyvin erilaisilla tavoilla. Osa tutkitusta organisaatioista pyrki muovaamaan vallitsevaa elintarvikejärjestelmää vain hieman, kun taas osa pyrki rakentamaan vahvasti erottautuvia ruoan tuotannon ja kulutuksen muotoja, kuten ruokapiirejä.

Hyvösen mukaan kehittämistyössä onkin usein kyse erilaisilla tavoilla hahmottuvien hybridien elintarvikejärjestelmien kehittämisestä. Yksi esimerkki tästä ovat pyrkimykset saada pienten paikallisten elintarvikeyritysten tuotteita tavanomaisten vähittäiskauppojen tai ammattikeittiöiden valikoimiin.

Paikallisuus ei ole itsearvoinen tavoite

Lähiruokaa perustellaan yleisesti tuottajille, maaseudulle, ympäristölle ja ravinnonlaadulle koituvilla hyödyillä. Lähiruokaan liitetään lisäksi ajatuksia ruoan korkeasta laadusta, tuottajan ja kuluttajan välisestä luottamuksesta sekä ruoan alkuperän jäljitettävyydestä. Nämä myönteiset määritelmät olivat kehittämistyön lähtökohtia myös tutkituissa organisaatioissa. Niiden kehittämistyön oletuksena oli, että lähiruoan avulla voidaan vastata moniin vallitsevan elintarvikejärjestelmän tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Tutkitut organisaatiot eivät kuitenkaan kehittämistyössään olettaneet, että paikallisuuden vahvistaminen ja tavanomaisten rakenteiden ulkopuolella toimiminen tuottaisi automaattisesti edellä mainittuja myönteisiä merkityksiä. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt korostavat ekologisesti järkevää paikallisuutta. Vastaavasti maaseutu- ja tuottajanäkökulmaa painottavassa kehittämistyössä lähtökohtana on pienten elintarvikeyritysten paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden markkinoinnin tukeminen maantieteellisesti sellaiselle alueelle kuin se on yritykselle itselleen perusteltua.

YTM Katja Hyvösen yhteiskuntamaantieteen alan väitöskirja Ruokaa paikallistamassa. Kehittämistyön tausta, tavoitteet ja muotoutuminen tarkastettiin 1.8.2014 Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.