Ruokohelpi muuttaa turvesuon kasvihuonekaasulähteestä hiilinieluksi

Anne Heikkinen - 11.12.2015 - 09:21:02

Suomen soista yli 60 prosenttia on aikoinaan kuivatettu metsätaloutta, maataloutta ja turpeentuotantoa varten. Tällä hetkellä turvetuotantokäytöstä vapautuu vuosittain tuhansia hehtaareja, jotka on luokiteltu ongelmallisiksi niiden korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi.

Entisiä turvesoita on metsitetty, muutettu lintujärviksi tai otettu maatalouskäyttöön.

– Monet entisten turvesoiden jälkikäyttömuodot päästävät runsaasti hiiltä ilmakehään. Luonnontilaisena suot sitovat hiiltä, mutta jälkikäytössä niitä on hankala saada hiilinieluiksi, toteaa FM Niina Hyvönen.

Hyvösen tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin monivuotisen bioenergiakasvin ruokohelven ilmastollisia vaikutuksia.
– Ruokohelpi muutti tutkimusalueen kasvihuonekaasulähteestä kasvihuonekaasunieluksi. Lisäksi hiilen ja ravinteiden valunta oli ruokohelpiviljelmällä alhaisempi kuin turvetuotantoalueilla tai maatalousalueilla keskimäärin, Hyvönen kuvaa.

Ruokahelpeä voidaan hyödyntää bioenergian lisäksi myös biokaasun ja bioetanolin tuotantoon.

Mutta kuinka tarkasti tutkija on seurannut Pariisin ilmastokokousta? Kuuntele Hyvösen haastattelu:

Kesto: 12'51"

FM Niina Hyvösen ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Bioenergiaksi viljeltävän ruokohelven viljelyn ilmastollinen vaikutus orgaanisella maalla tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 4.12.2015.

Kuvituskuva: Vapo