Kreikkaa on aina pidetty filosofian kehtona. Islamiin taas ajatellaan liittyvän sellaisia aspekteja, jotka tukahduttavat kriittistä ajattelua. Millainen siis on filosofian ja islamin suhde? Miten Kreikan filosofinen perintö on vaikuttanut islamilaiseen kulttuuriin?

Näitä asioita pohdittiin Filosofiakahvilassa Kuopiossa, kun filosofian historian tutkimukseen paneutunut FT, tutkijatohtori Jari Kaukua Jyväskylän yliopistosta saapui alustamaan keskustelua otsikolla “Islam ja Filosofia”.

– Jos ajatellaan islamin ja filosofian välistä suhdetta, miksi meillä on islamilaista filosofiaa, ja miksi filosofia lähti kukoistamaan islamilaisessa kulttuurissa, niin yksi keskeinen elementti tähän kysymykseen vastatessa on, että filosofinen rationaalinen ajattelu ei ole puhtaasti tuontitavaraa islamilaisessa kulttuurissa, Kaukua toteaa.

– Kreikkalaisen ajattelun panosta ei voi tietenkään kiistää.

Näin ollen Kaukuan alustuksessa nousevatkin esiin erityisesti kreikkalainen kreikkalainen filosofi ja tiedemies Aristoteles ja persialainen  lääkäri, filosofi ja tiedemies Ibn Sina (Avicenna), jota pidetään sekä suurena filosofina että koko nykyaikaisen lääketieteen isänä.

Miten Kreikan filosofinen perintö vaikutti islamilaiseen kulttuuriin – ja miten islamilainen kulttuuri vaikutti filosofiaan? Millaisessa vuorovaikutuksessa uskonto ja filosofia olivat klassisella kaudella?

Kuuntele Kaukuan alustus kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 67’50”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 15.3.2016.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

FT, tut­ki­ja Ilmari Kortelainen

So­si­aa­li­nen me­di­taa­tio: Bodh­gayas­ta San Fran­cis­coon

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa pohdittiin mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min sekä te­hok­kuu­den näkö­kul­mis­ta. Julkaisemme nyt syksyn viimeisen taltion joulukuulta, jossa Tampereen yliopiston tutkija, FT Ilmari Kortelainen puhui meditaatiosta otsikolla ”So­si­aa­li­nen me­di­taa­tio: Bodh­gayas­ta San Fran­cis­coon”.
Tutkija Renne Pesonen

Onko ih­mis­mie­li tie­to­kone?

Tampereen yliopiston tutkija Renne Pesonen pohti Filosofiakahvilassa ihmismielen ja tietokoneen yhtäläisyyksiä ja eroja sekä sitä miten ihmismieltä on rinnastettu tietokoneeseen ihmismielen toimintaprosesseja, järkeilyä ja havainnointiprosesseja käsittelevässä kognitiivisessa psykologiassa.
Te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Koistinen.

Dualismi

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­lassa pohdittiin mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Dualistista näkökulmaa Filosofiakahvilaan toi Turun yliopiston te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Kois­ti­nen, otsikolla "Dualismi".

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Vastaa