Millainen on uskon ja tieteen välinen suhde? Usein ajatellaan, että ne ovat keskenään jyrkästikin ristiriidassa. Filosofiakahvilassa oman näkemyksensä asiaan toi Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen dosentti, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

Jolkkonen toteaa, ettei tieteen ja uskon vastakkainasettelu ole mitenkään harvinaista.
– Tiedebarometrin mukaan Suomessa noin puolet ajattelee, että uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvan välillä on ristiriita.

Mutta kuinka suhteuttaa jotain, joista toisen katsotaan olevan tiukkaa ja todistettua faktaa, ja toisen katsotaan perustuvan lähinnä vanhoihin tarinoihin (muoto tälle?) (olisiko ennen 4 min kohtaa jotain riittävän vähän provosoivaa kuvausta?)
Jotta uskonnon ja tieteen välistä suhdetta voisi jotekin hahmottaa, Jolkkonen käyttää apuna Ian Barbourin vuonna 2000 kirjoittamassaan teoksessa When Science Meets Religion esittelemää neljän vuorovaikutuksen mallia:
– Tieteen ja uskonnon välillä katsotaan olevan joko ristiriita, erillisyys, jonkinlainen päällekkäisyys tai jonkinlainen integriteetti, eli täysi yhtenevyys, kuvaa Jolkkonen.

Puhuvatko tiede ja usko samasta todellisuudesta, vai onko näiden välillä syvä juopa?
Kuuntele Jolkkosen alustus aiheesta:

kuuntele Kesto: 44’45”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 12.4.2016.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

FT, tut­ki­ja Ilmari Kortelainen

So­si­aa­li­nen me­di­taa­tio: Bodh­gayas­ta San Fran­cis­coon

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa pohdittiin mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min sekä te­hok­kuu­den näkö­kul­mis­ta. Julkaisemme nyt syksyn viimeisen taltion joulukuulta, jossa Tampereen yliopiston tutkija, FT Ilmari Kortelainen puhui meditaatiosta otsikolla ”So­si­aa­li­nen me­di­taa­tio: Bodh­gayas­ta San Fran­cis­coon”.
Tutkija Renne Pesonen

Onko ih­mis­mie­li tie­to­kone?

Tampereen yliopiston tutkija Renne Pesonen pohti Filosofiakahvilassa ihmismielen ja tietokoneen yhtäläisyyksiä ja eroja sekä sitä miten ihmismieltä on rinnastettu tietokoneeseen ihmismielen toimintaprosesseja, järkeilyä ja havainnointiprosesseja käsittelevässä kognitiivisessa psykologiassa.
Te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Koistinen.

Dualismi

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­lassa pohdittiin mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Dualistista näkökulmaa Filosofiakahvilaan toi Turun yliopiston te­o­reet­ti­sen fi­lo­so­fi­an pro­fes­so­ri Olli Kois­ti­nen, otsikolla "Dualismi".

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Vastaa