Tragedian, etiikan ja politiikan kosketuspintoja

Filosofiakahvilassa Kuopiossa vieraillut oikeustieteen tohtori, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori sekä filosofian ja antiikin tragedioiden tutkija Ari Hirvonen avasi kuulijoille näkemyksiään tragedian, etiikan ja politiikan kosketuspinnoista.

– Kun puhutaan tragediasta on oltava tarkka sen kanssa, mitä tragedialla tarkoitetaan. Mistä tragediassa on siis kyse, Hirvonen pohtii.

Hän toteaa, ettei tragediasta voi puhua lähtemättä liikkeelle Aristoteleen runousopista. Aristoteleen mukaan tragedia jäljittelee eettisesti tärkeitä toimia siten, että synnyttämällä sääliä ja pelkoa se saa aikaan tunnetilojen puhdistumisen.
– Katsoja saattaa tuntea myös mielihyvää, jolloin nämä pelon ja säälin tuntemukset selkiytyvät ja puhdistuvat siten, että katsojan käsitykset omassa elämässään vastaavien asioiden, sattumien, erehdysten ja onnettomuuden merkityksistä selkiytyvät, ja hän oppii tuntemaan säälin ja pelon tunteita entistä asianmukaisemmalla tavalla. Näin Aristotelesta selittää Juha Sihvola, joka oli yksi merkittäviä antiikin tutkijoita Helsingin yliopistosta, Hirvonen kertoo.

Hirvosen mukaan tragedia selvittää ihmisille kysymystä oikeasta ja oikeudenmukaisuudesta.
– Tragediassa tulee perustavalla tavalla asetetuksi tietty kysymys, kysymys oikeasta, kysymys oikeudenmukaisuudesta, kysymys maan päällä ja taivaan alla majailevan kuolevaisen kyvystä, mahdollisuudesta ja tavasta olla oikein, eli tämän oikeassa olemisesta.

– Nimenomaan tässä oikeuskysymyksessä poliittinen ja eettinen kietoutuvat toisiinsa. Tällä en tarkoita sitä, että politiikka perustuisi etiikkaan – sellainen politiikka on usein hyvinkin vaarallista, tai saattaa johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Vaan kysymys etiikasta avautuu poliittisessa tilassa ja yhteisössä. Eli oikeastaan niin päin, että eettisen ja etiikan perusta on poliittisessa, ja poliittinen on se teatterin tila.

Hirvonen keskittyy alustuksessaan erityisesti Sofokleen Antigones-tragediaan.

Kuuntele Hirvosen alustus kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 62’40”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 20.10.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Vastaa