Professori Esko Valtaoja

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja erottaa luennossaan tiukasti tieteen ja filosofian toisistaan. Tieteentekijät eivät ole niinkään kiinnostuneita filosofiasta, vaan konkreettisista tosiasioista.

Mistä tieteen sitten voi tunnistaa? Rajanveto ei ole välttämättä helppoa, mutta perustekijöitä ovat havainnot, teoria, yksinkertaisuus ja luonnollisuus.

Aikoinaan tiedettä tehtiin pohtimalla, filosofit yrittivät ymmärtää maailmaa lukemalla vanhoja kirjoja kaivelemalla niistä aiemmin kirjoitettuja totuuksia. Pelkkä lukemisen kautta hahmottaminen ei kuitenkaan tieteessä riitä, täytyy myös kerätä tietoa havainnoimalla ja luoda tämän pohjalta teoriaa.

Valtaoja painottaa sitä, että tiede on jotain mikä toimii, esimerkiksi toimiva silta – sen toimivan sillan rakentamiseen tarvitaan tiedettä mm. lujuuslaskelmien osalta. Sen sijaan luonnehoroskoopit, marxismi, raamatun tarinat tai ajatusten lukeminen eivät hänen mukaansa toimi kuin ihmisten korvien välissä. Me uskomme johonkin kun vain haluamme uskoa riittävän voimakkaasti. Valtaoja julistaakin nämä humpuukiksi joilla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, ennemminkin ne ovat tietellisesti tarkasteltuna mahdottomia.

Jotta jokin voisi toimia ja olla tiedettä, sen tulee olla luonnollinen – yliluonnolliset seikat tulee rajata tieteentekemisen ulkopuolelle.
Valtaoja painottaa myös yksinkertaisuutta ja viittaa Occamin partaveitseen, jonka mukaan yksinkertaisin toimiva teoria on todennäköisin.

Tiede on kuitenkin myös käsittämätöntä. Jo Einsteinin ajoista lähtien on tiedetty, että me emme voi ymmärtää todellisuutta. Maailma on kenties neliulotteinen pallo jonka neljäs ulottuvuus on aika. Tämä muodostaa ristiriidan, sillä ihminen kykenee ajattelemaan vain kolmiulotteisesti.

Voidaanko tieteeseen sitten luottaa? Onko tiede totta?

Tiede vain yrittää selittää ympäröivää todellisuutta. Tieteellisiä teorioita ei voida välttämättä todentaa, teoriat muuttuvat ja uudet syrjäyttävät vanhoja, toisaalta kuuluisat tieteen peruskivinäkin tunnetut teoriat voivat olla myös ristiriidassa keskenään, esimerkeiksi käyvät vaikkapa Einsteinin suhteellisuusteoria ja Bohrin kvanttimekaniikan teoria, molemmat periaatteessa toimivat, mutta nämä teoriat ovat myös ristiriidassa keskenään.

Miksi tiede on sitten niin tärkeää, miksi siitä on hyötyä ja mihin sitä tarvitaan?

Kuuntele luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 1’11’24”

 


Luento on taltioitu 21.10.2008 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.

Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.

Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.

» Luentosarjan etusivulle

Vastaa