Timo Airaksinen: Tehokkuus – hyvän elämän ehto vai este?

Tehokkuus – siihen pyritään usein eri tavoin, tekniikkaa hyödyntäen, tapoja optimoiden, tavoitellen täydellisyyttä. Kuinka tehokkuus ja täydellisyys liittyvät toisiinsa? Onko tehokkuudesta tai siihen välineenä käytettävästä teknologiasta muodostunut itseisarvoja?

Näitä asioita käsiteltiin Humanismin illat -luentosarjassa, jossa filosofian professori Timo Airaksinen pohti modernin maailman tehokkuusvaatimuksia.

humanisminillat_timo-airaksinen_250_kisYhteiskunta vaatii ihmiseltä tehokkuutta, sitä parannetaan jatkuvasti erilaisin keinoin. Tavoitteena on tuottavuuden jatkuva parantaminen.
– Meidän täytyy käyttää aikamme oikein ja tehokkaasti, olla tuottavia ja siten koko ajan oikeuttaa olemassaolomme organisaatiossa, Airaksinen summaa työelämän tehokkuusvaatimuksia.

Airaksinen pohtii työelämän rytmiä ja kuvailee sitä koneen rytmiksi, joka ei ole sama asia kuin ihmisen oma, luonnollinen rytmi. Konemainen rytmi on kuin musiikkia, kiivastempoista, tasaista jumputusta.

– Jos te katsotte nuorten musiikkivideioita, niissä on fantastinen rytmi. Niissä on hirveästi vauhtia, menoa, eroottisia vihjauksia, teknologiaa, muotia, se biitti jonka tahdissa kuva välähtelee erilailla, ette koskaan tiedä mikä se on se seuraava kuva.

Ihmiselle luontaisempi on sydämenlyönnin rytmi, biitti sekunnissa, 60 lyöntiä minuutissa. Tai vuorokausien ja vuodenaikojen rytmi, joka vaihtelee syklisesti.
– Me olemme hävittäneet itseltämme mahdollisuuden kokea tuo luonnon ja ihmisen perusrytmi, se on korvattu koneen rytmillä, koneen äänellä. Bussiaikataululla, juna-aikatauluilla, lentoaikatauluilla.

– Koko elämänjakso tapahtuu teknologisessa ympäristössä, jossa elämän rytmi on kiihdytetty tehokkuuden nimissä äärimmilleen. Se ei ole minun oma rytmini tai oma valintani. Kulttuuri ja teknologia valitsevat sen rytmin minulle, Airaksinen toteaa.

Airaksinen on varma siitä, että ihminen kaipaa jotain vaihtelua. Toisaalta hän pitää surullisena sitä, että elämä on jotain josta tarvitaan pakopaikkaa.
– Onhan se surullista jos työ on sellaista, että pitää koko ajan ajatella että pääsisipä lomalle Thaimaan aurinkorannalle. Se, että se hyvä elämä ei ole jokapäiväisessä työssä ja jokapäiväisissä askareissa jotka ovat liian rasittavia, kiihkeitä, raskaita ja väärärytmisiä.

Onko työtä sitten liikaa? Vai onko vika siinä, että suomalaisilla on liikaa lomaa – jolloin työrytmiin sopeutumisen sijasta haaveillaan vain lomasta?

Kuuntele Timo Airaksisen luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 1’08’14”

 


Luento on taltioitu 11.11.2010 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.

Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.

Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.

» Luentosarjan etusivulle

Vastaa