Lama yllätti, yllättääkö nousukausi?

Kimmo Salvén - 18.2.2010 - 10:59:16

Yhdysvalloissa myönnettyjen subprime-lainojen aikaansaama finanssitalouden dominoefekti levisi vuosikymmenen lopulla nopeasti läpi maailman. Vaikka moni kertoikin ennustaneensa laman tai taantuman jo ennalta, on tuhoa aina helppo kuuluttaa, kukaan ei ennusteen epäonnistumista muista. Jos taas satut kerran osumaan oikeaan, olet guru, toteaa Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo.

Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan kuuluneessa luennossaan Isotalo toteaa, että talouden kehittymisen ennakoiminen on erittäin hankalaa. Vaikka trendejä voikin seurata ja niiden perusteella voi ennakoida useita asioita, muutokset tulevat usein yllättäen.
- Vielä 2008 alkuvuodesta ennustettiin Suomessa talouden kehittyvän mnönteisesti, ja ettei jo maailmalla alkanut laskusuhdanne juurikaan tavoittaisi Suomea, Isotalo muistelee. Syksyllä 2008 laskusuhdanne tuli kuitenkin Suomeen voimalla.

Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi lamautti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ensin rahaliikenteen ja sen seurauksena investoinnit.  Vientiteollisuus menetti nopeasti tilauskantansa ja kysyntäkriisi alkoi nopeasti heijastua myös työllisyystilanteeseen.
Valtioiden ja keskuspankkien tuella talouden pahin syöksykierre saatiin kuitenkin pysäytettyä.

Mikä tähän kriisiin sitten johti?

- Tässä on ollut taustalla hyvin kevyt rahapolitiikka, jota USA:n keskuspankki ennen kaikkea ajoi. Tällainen matalan koron politiikka synnyttää helposti kysyntäkuplia, Isotalo toteaa.
- Alan Greenspan oli voimakkaasti sitä mieltä, että finanssimarkkinoilla voitaisiin toimia itsesäännellysti, amrkkinaehtoisesti.

Investointipankeilla olikin huomattavan vapaat kädet ohjata määrittää itse markkinoiden ja tuotteiden toimintaa.

Yksityisillä ihmisillä, eläkerahastoissa, joillain valtioilla ja yrityksillä on huomattavia rahavaroja. 
- Tällaista sijoituskohteita etsivää rahaa maailmassa on liikaa, Isotalo toteaa. Tätä rahaa ei haluta makuuttaa tileillä, vaan sille haetaan parempaa tuottoa.
Pankkeihin onkin viimeisten 10 - 15 vuoden aikana syntynyt varainhoitopalveluita, tämän lisäksi on muodostettu  aivan erillisiä investointipankkeja. Investointipankkien sääntely ja valvonta taas on aivan olematonta verrattuna perinteisiin talletustilipankkeihin.

Varsinainen kriisi sai alkunsa Yhdysvalloissa suosituista subprime-lainoista. Malli subprime-lainojen niputtamisesta ja myymisestä eteenpäin investointipankeille toi tilanteen, jossa lainan myöntäneellä pankilla ei enää käytännössä ollut mitään vastuuta myöntämänsä lainan hoidon tulevaisuudesta, sillä annettu laina myytiin nopeasti eteenpäin.

Subprime-lainojen perusideologia taas perustui puhtaasti asuntojen hinnan nousulle. Lainan alkuajan takaisinmaksuerät olivat matalat, mutta lähtivät muutamien vuosien jälkeen selvään nousuun. Lainat myytiin asiakkaille asuntojen jatkuvan hinnannousun kautta, jolloin asiakkaan oli tarkoitus myydä asuntonsa voitolla muutamien vuosien aikana. Luotettiin jatkuvaan hintojen nousuun, joka ei kuitenkaan toteutunut.

Pankkien käsiin jäikin vuonna 2007 paljon asuntoja, joiden pakkohuutokauppaaminen painoi asuntojen hintoja edelleen alas. Subprime-lainojen arvo romahti asuntojen hinnan myötä. Samalla rahalaitosten luottamus toisiinsa horjui, sillä ne eivät tienneet toistensa vakavaraisuutta. Tämän seurauksena pankit lakkasivatkin lainaamasta rahaa toisilleen - raha ei enää liikkunut ja rahoituskriisi oli syntynyt.

Hannu Isotalo kertoo luennossaan syistä finanssikriisin syntyyn ja syvyyteen, sekä niistä keinoista joilla finanssikriisiä hoidettiin ja hoidetaan edelleen. Löytyykö Suomesta ja suomalaisilta viime laman jälkeiseen aikaan verrattavissa olevaa uusiutumiskykyä?

 Kesto: 39'48"

Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 14.1.2010.

Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle