Muuttuva yhteiskunta ja hyvinvoinnin haasteet

Kimmo Salvén - 11.2.2010 - 10:22:43

Maailma muuttuu alati, muutoksen nopeus tuntuu vain kiihtyvän teknologisen kehityksen ja globalisaation myötä. Mistä maailman muuttumisessa on oikein kysymys, millaisia keinoja yksilöllä on pärjätä ja voida hyvin muuttuvassa ympäristössä? Entä mitä yhteiskuntatieteilijät hahmottavat tästä ajasta ja ympärillä vellovasta muutoksesta, tuottaako tutkimustieto yhteiskunnalle keinoja tukea yksilöä murroksessa?

Muun muassa näitä aiheita käsitellään YTL, yliassistentti Mikko Saastamoisen Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luennossa.

Globalisaatio on otsikoissa jatkuvasti, niin hyvässä kuin pahassakin. Vaikka globalisaatiolla on usein negatiivissävyinen kaiku, toteaa Saastamoinen globalisaatiossa olevan niin hyviä kuin huonojakin puolia.

Hyvää tai huonoa - niin globalisaatiosta puhuttaessa keskusteluun nousee myös nopea muutosvauhti. Maailma on kieltämättä muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa reilusti. Pääoma, ihmiset ja tieto liikkuvat nopeasti ympäri maailmaa, usein ilman suurempia esteitä. Tämä kaikki on seurausta teknologian kehittymisestä. Saastamoinen kuitenkin toteaa, että olemme myös yhä riippuvaisempia ja haavoittuvampia tämän saman teknologian takia.

Teknologisen kehityksen myötä ihmisten suhtautuminen aikaan ja paikkoihin on muuttunut merkittävästi. Voimme seurata maailman tapahtumia lähes reaaliajassa. Samalla saamme myös yhä enemmän vaikutteita muualta.
Saastamoinen toteaakin, että toisin kuin aiemmin, emme voi enää todeta että suomalaisuus olisi meille kaikille suhteellisen sama asia. Nuoret ovat kasvaneet aivan erilaisessa mediaympäristössä ja erilaisten vaikuttimien piirissä kuin vanhempansa, joka on kasvattanut nuorille vanhemmista poikkeavan tavan hahmottaa maailmaa.

Olemme siis siirtyneet aimo harppauksen yhtenäiskulttuurista kohti yksilöllisyyttä. Yksilöllisyyttä yhä enemmän korostavana aikakautena ihmisen on pakko miettiä ja kehittää itseään.
- Elämme yksilöllistymisen aikakautta, ihmisten on ikäänkuin pakko, toisaalta rohkaistaankin siihen, että tarkastellaan elämää enemmän yksilön kuin kollektiivisesta näkökulmasta.

Saastamoinen jakaa yksilöllistymisen kolmeen osaan:

- Rakenteellinen yksilöllisyys on seurausta siitä, että yhteiskuntamme on kohtalaisen vauras, voimme yhä vapaammin valita elämämme suunnan.
- Laadullinen yksilöllisyys taas on seurausta siitä, että on arvokasta olla erilainen kuin muut, etsiä omaa itseään. Usein omaa erilaisuutta ja erinomaisuutta korostetaan kuluttamalla, ostamalla erilaisia hyödykkeitä.
- Yksilöllistyminen on voimistunut. Jo lapsille pitää välittää viestiä siitä, että omaa itseä ja omaa etua tulee miettiä. Tässä ajassa kehityskeskusteluja ei käydä enää vain työpaikoilla, vaan jo lastentarhassa, Saastamoinen toteaa.

Saastamoinen nostaa esille myös työn murroksen sekä suurten ikäluokkien huoltosuhteelle asettamat vaatimukset.
Myös suunnitelmat työperäisestä maahanmuutosta liittyvät tulevaisuuden työelämämurrokseen.
- Osana Euroopan unionia, muiden vanavedessä, Suomikin harkitsee työvoiman tuomista ulkomailta. Valtionvarainministeriö arvioi vuonna 2008, että Suomeen tulee tai on tultava 200 000 - 2 000 000 työperäistä maahanmuuttajaa, jotta nykyisenkaltainen palvelurakenne säilyy. Oli luku mitä tahansa tuolta väliltä, se herättää intohimoja, Saastamoinen toteaa. Hän kuitenkin arivoi, että jo lähitulevaisuudessa katukuvamme tulee olemaan huomattavasti monikulttuurisempi kuin nyt.

Mitä hyvinvointi oli ennen ja mitä se on nyt - ja kuinka yhteiskunnallinen muutos on hyvinvointiimme vaikuttanut?

Kuuntele Saastamoisen luento kokonaisuudessaan:

Kesto: 49'33"

Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 10.12.2009.

Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopisto on Kuopion kesäyliopiston  ja Kuopion yliopiston avoimen yliopiston  toimintaa.

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle