Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Lilliputti vs. jättiläinen: miksi Suomi pärjäsi talvisodassa?

– Sodat ylipäätään ovat syvälle yhteiskuntiin ulottuvia ja monitahoisia ilmiöitä, joista löytyy paljon tutkittavaa, toteaa sotahistorian ja sotataidon dosentti Pasi Tuunainen. Hän selvitti miten suomalaiset kehittivät ja ylläpitivät sotilaallista tehokkuutta aseistukseltaan ja joukoiltaan huomattavasti suurempaa puna-armeijaa vastaan talvisodan aikana.

Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä

Filosofiakahvilan kevään viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin ateismista, tilaisuuden alustajana toimi FT, uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Hän ei halua pohtia filosofisesta näkökulmasta onko ateismi oikeutettu kanta, tai mikä on oikea, analyyttinen ateismin määritelmä, ennemminkin hän lähestyy ateismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

Islam ja filosofia

Kreikkaa on aina pidetty filosofian kehtona. Islamiin taas ajatellaan liittyvän sellaisia aspekteja, jotka tukahduttavat kriittistä ajattelua. Millainen siis on filosofian ja islamin suhde? Miten Kreikan filosofinen perintö on vaikuttanut islamilaiseen kulttuuriin? Tätä pohdittiin Filosofiakahvilassa.

Tuoreimmat