Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Eero Ojanen: Mitä on sivistys?

Filosofi Eero Ojanen puhuu Humanismin illat -luentosarjassa sivistysvaltion ideasta, jonka hän pohjaa snellmanilaiseen sivistyskäsitteeseen. Siinä juuri valtiolla oli olennainen ja positiivinen rooli. Snellmanilainen sivistysvaltion idea on ollut Suomen kannalta olennainen ja luennolla Ojanen pohtii mitä se voisi tänä päivänä tarkoittaa.

Kirjailija, toimittaja Yrsa Stenius: Valheesta ja totuudesta

Suositut Humanismin illat pyörähtivät jälleen käyntiin Kuopiossa. Humanismin illat -luentosarjan luennot ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanismista keskustelua Pohjois-Savossa. Kirjailija ja toimittaja Yrsa Stenius puhuu omassa luennossaan valheesta, sen eri muodoista ja pohtii elämää, kun valehdella ei saa mutta ilman valhettakaan ei oikein tule toimeen.

Yksityisomaisuus ja yhteisomaisuus: filosofiasta globaalipolitiikkaan

Talous nousee voimakkaasti esille jokapäiväisessä uutisoinnissa. Ja jokapäiväisissä kahvipöytäkeskusteluissa taas päivitellään, miksi kaikkea mitataan rahassa. Taloudesta ja omistamisesta puhutaan myös kevään Filosofiakahviloissa. Kevään ensimmäisenä puhujana kahville saapui dosentti, tutkija Teppo Eskelinen Itä-Suomen yliopistosta.

Kirjailija Anja Snellman: Hyvän työpäivän tarina

Miten työpäiväänsä voisi jäsentää ja työssä jaksamista parantaa kirjoittamalla työpäivistään? - Ajatelkaa tästä päivästä lähtien, tai tänään ja huomenna ainakin, työpäiviä yksittäisinä kokonaisuuksina, tarinoina, joita voitte illalla kertoa perheellenne, ystävillenne, kumppanillenne, rohkaisee kirjailija Anja Snellman.

Kansa sairastaa, parantaa ja kertoo

Kansanparannuksella, kansanlääkinnällä ja etnomedisiinalla tarkoitetaan kansanomaisia käsityksiä terveydestä ja sairaudesta. Nämä hoitomuodot jäävät koululääketieteen ulkopuolelle. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela puhui Ikääntyvien yliopistossa terveyden ja sairauden käsitteistä ja niissä 200 vuoden aikana tapahtuneista muutoksista.

Islam ja filosofia

Kreikkaa on aina pidetty filosofian kehtona. Islamiin taas ajatellaan liittyvän sellaisia aspekteja, jotka tukahduttavat kriittistä ajattelua. Millainen siis on filosofian ja islamin suhde? Miten Kreikan filosofinen perintö on vaikuttanut islamilaiseen kulttuuriin? Tätä pohdittiin Filosofiakahvilassa.

Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä

Filosofiakahvilan kevään viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin ateismista, tilaisuuden alustajana toimi FT, uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Hän ei halua pohtia filosofisesta näkökulmasta onko ateismi oikeutettu kanta, tai mikä on oikea, analyyttinen ateismin määritelmä, ennemminkin hän lähestyy ateismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

Tarua ja totta D-vitamiinista ja ravintolisistä

Professori Matti Uusitupa kertoo Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan kuuluvassa puheenvuorossaan ravitsemukseen ja terveyteen liittyvistä tekijöistä, jotka ovat olleet pinnalla viime aikojen keskustelussa. Esille nousevat mm. rasvat ja sepelvaltimotauti, D-vitamiini, ravintolisät sekä Välimeren- ja Itämeren ruokavaliot.

Terveydenhuollossako puutteita, entä Suomessa 1915 ja Tansaniassa 2015?

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu pitkään ja hartaasti, yksi sen kulmakivistä on ilmainen, kaikille kuuluva terveydenhuolto. Kaikkalla terveydenhuollon kehitys ei ole tapahtunut Suomen kanssa samassa tahdissa. Emeritusprofessori Jouko Tuomisto vertasi Ikääntyvien yliopistossa Tansanian terveydenhuoltoa Suomen terveydenhuoltoon - sata vuotta sitten.

Tuoreimmat