Lyhyesti - uutisia, ajankohtaista Tältä sivulta löydät Kantin tuottamaa ja kerämää uutismateriaalia - lyhyesti ja ytimekkäästi.

Käsitykset kalan terveysvaikutukisista vahvistuvat – Aikaisemmissa tutkimuksissa kalan ja kalaöljyn syönti on auttanut vähentämään suurten aivoinfarktien riskiä, mutta tässä tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa myös näiltä mikroinfarkteilta suojaava vaikutus terveillä, iäkkäillä henkilöillä, kommentoi Kuopion yliopiston ravitsemustutkija Jyrki Virtanen tuoretta yhdysvaltalaistutkimusta. Yhdysvaltalaisen Cardiovascular Health Study -tutkimuksen mukaan runsaasti pitkäketjuisia omega-3 rasvahappoja (EPA ja DHA) sisältävien kalojen syönnin vähintään kolme kertaa viikossa olevan yhteydessä noin 25 % pienempään pienten aivoinfarktien riskiin verrattuna niihin, jotka eivät syöneet kalaa säännöllisesti. Kerran viikossa kalaa syöneillä riski oli noin 13 % pienempi. – Lisätutkimuksia kaivataan selvittämään, mistä suojaava vaikutus johtuu, mutta kalan omega-3- rasvahapoilla EPA:lla ja DHA:lla näyttäisi olevan merkittävä rooli, Virtanen arvioi. Runsaasti EPA:ta ja DHA:ta sisältäviä kalalajeja ovat muun muassa lohi, anjovis, sardiini, makrilli ja silli, kun taas esimerkiksi seitissä tai turskassa näitä rasvahappoja on hyvin vähän. Tutkimuksen rahoittajina toimivat National Heart, Lung and Blood Institute ja The National Institute of Neurological Disorders and Stroke USA:sta sekä Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin Sanomien 100-vuotissäätiö, Sydäntutkimussäätiö, Yrjö Jahnssonin Säätiö ja Kuopion yliopisto.
kantti.net, Kari Salmela	7.8.2008

Ilmoittautuminen avoimeen yliopistoon alkoi Kuopiossa Ilmoittautuminen Kuopion Avoimen yliopiston syyslukukaudelle on alkanut. Opetustarjonnassa on yli kolmekymmentä Kuopion yliopiston oppiainetta. Syksyn uutuutena alkavat suositun kuntoutustieteen aineopinnot verkko-opiskeluna. Muita erityisen suosittuja aineita ovat esimerkiksi liikuntalääketiede ja ergonomia. Avoin yliopisto tarjoaa kaikille avointa opetusta, johon ei ole pohjakoulutusvaatimuksia eikä valintakokeita. Se on myös suosittu väylä yliopiston opiskelijaksi.
YLE Radio Savo	5.8.2008

Maailman rapututkijat kohtaavat tällä viikolla Kuopiossa Maailman rapututkijat kokoontuvat Kuopioon. Maanantaina alkavassa kansainvälisen rapuyhdistyksen tutkijatapaamisessa käsitellään rapukantojen suojelua ja genetiikkaa sekä raputauteja. Kuopion yliopiston ja Raputietokeskuksen järjestämään rapuviikkoon ottaa osaa noin 120 tutkijaa. Kotoperäisten lajien suojelua ja rapujen viljelyä edistävään tapahtumaan saapuu ensimmäisen kerran tutkijoita myös Iranista, jossa esiintyy samaa jokirapulajia (Astacus astacus) kuin Suomessa. Perjantaihin asti jatkuva rapusymposiumi järjestetään jo toisen kerran kerran Kuopiossa. Tapahtuma oli Kuopiossa viimeksi vuonna 1976.
YLE Radio Savo	4.8.2008

Kuopion yliopiston perusrahoitus kasvaa ensi vuonna Kuopion yliopiston perusrahoitus kasvaa ensi vuonna. Perjantaina julkaistussa valtion vuoden 2009 tulo- ja menoarvioesityksessä yliopiston toimintamenoille esitettävä rahoitus kasvaa noin kahdella miljoonalla eurolla. Korotuksen jälkeen rahoitus nousee lähes 57 miljoonaan euroon. Valtaosa rahoituksen lisäyksestä menee palkankorotuksiin ja loput tutkimuksen ja opetuksen vahvistamiseen. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa pitää lisärahoitusta odotuksien mukaisena. Uusitupa ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen lisärahoituksen määrään. Ensi vuonna Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteisen hankerahoituksen lisäys on esityksen mukaan 700 000 euroa. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyvät Itä-Suomen yliopistoksi vuonna 2010.
YLE Radio Savo	1.8.2008

Polyamiinitutkimuksen huiput koolla Kuopiossa Kuopion yliopiston A.I. Virtanen -instituutti isännöi parastaikaa kansainvälistä, nelipäiväistä polyamiinitutkijoiden symposiumia. Kokoukseen osallistuu noin sata tutkijaa eri puolilta maailmaa, heidän joukossaan kaikki polyamiinitutkimuksen huippunimet. Polyamiinit ovat molekyylejä, joita esiintyy lähes kaikissa elollisissa soluissa. Polyamiinit ovat välttämättömiä solujen jakautumiselle ja toiminnalle. Niiden monimutkainen aineenvaihdunta liittyy keskeisesti muun muassa syövän syntyyn ja kehittymiseen sekä joidenkin aineenvaihduntaan liittyvien tautien syntymekanismeihin. Polyamiinilääkkeitä testataan syöpälääkkeinä erilaisissa syövissä. Yhdistettynä muihin lääkkeisiin polyamiinien muodostumista estävällä difluorometyyliornitiinilla (DFMO) on saatu aikaan hyviä tuloksia esimerkiksi paksusuolen polyyppien ehkäisyssä ja aivokasvainten hoidossa. Kuopio alan tutkimuksen keskiössä Polyamiinisynteesin keskeisimmän entsyymin ornitiinidekarboksylaasin löysivät 40 vuotta sitten lähes samanaikaisesti suomalais- ja yhdysvaltalaistutkijat. Suomessa sen löysivät professorit Juhani Jänne ja Aarne Raina. Polyamiinitutkimuksessa Suomi onkin todellinen suurvalta. Viimeiset kaksikymmentä vuotta Suomen tutkimus on keskittynyt Kuopion yliopistoon. Kuopiossa ei tehdä kliinistä polyamiinitutkimusta, mutta alan kuopiolainen perustutkimus, esimerkiksi siirtogeeniset eläintutkimukset ovat avanneet ovia muille tutkijoille, kertoo A.I. Virtanen -instituutin dekaani, professori Leena Alhonen. Toukokuussa menehtynyt professori Juhani Jänne oli A.I. Virtanen -instituutin bioteknologian ja molekulaarisen lääketieteen laitoksen johtaja.
kantti.net, Anja Hiltunen	30.6.2008

TERTU-hanke yhdistää kuopiolaiset asumisen terveellisyyden ja turvallisuuden osaajat Kuopio Innovation Oy:ssä käynnistyi kaksivuotinen Asumisen terveellisyys ja turvallisuus -hanke TERTU. Hanke linkittää yhteen kuopiolaisen asumisen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvän tutkimus-, kehitys- ja yritystoiminnan. Tutkimusyhteistyön kautta vastataan asumisen ja rakentamisen alan uusien tuotteiden ja toimintamallien kysyntään. Tavoitteena ja tuloksina ovat hyvinvointia edistävät, asumiseen ja rakentamiseen liittyvät ratkaisut ja tuotteet. Hankkeen toimintakausi on 2008-2010. Hankkeen tutkimusosaaminen keskittyy Kuopion tiedepuiston ympäristöterveys-, asumisterveys- ja sisäilmatutkimukseen. Keskeisiä toimijoita ovat Kuopion yliopisto, Kansanterveyslaitos, Ilmatieteen laitos ja Työterveyslaitos. Myös Savon ammatti- ja aikuisopistossa sekä Savonia-amk:n tekniikan yksikössä, Pelastusopistossa ja Kuopion Muotoiluakatemiassa tehdään paljon aiheeseen liittyvää kehitystyötä. Hankkeen yrityspartnereita ovat YIT Kiinteistötekniikka Oy, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Rakennusliike Parha Oy, FinnEnergia Oy sekä Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Hankkeen rahoittavat Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki. Kuopion kaupunki on linjannut vuoden 2010 Kuopion asuntomessujen yhdeksi teemaksi "hyvinvoinnin ja elämänlaadun". Lähtökohtana on terveellinen asuminen. TERTU-hankkeen toiminnan alustana onkin asuntomessut Kuopiossa. Pilottikohteina ovat kaksi Saaristokaupunkiin tulevaa pientaloa, jotka rakentaa Savon ammatti- ja aikuisopisto. Myös korjausrakentamiseen haetaan sopivia kohteita.
kantti.net, Anja Hiltunen	27.6.2008

Verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä muistin heikentymiseen Säännöllisellä liikunnalla ja terveellisellä ravinnolla voidaan vaikuttaa edullisesti useisiin verisuonisairauksien riskitekijöihin ja siten mahdollisesti myös ennaltaehkäistä muistihäiriöitä. TtM Pirjo Komulaisen Kuopion yliopistolle tekemä väitöstutkimus osoittaa, että verisuonisairauksien riskitekijöiden kasauma eli metabolinen oireyhtymä, valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi ja krooninen matala-asteinen tulehdus ovat yhteydessä muistin heikentymiseen naisilla. Lisäksi alentunut aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) pitoisuus saattaa ennakoida muistin heikentymistä naisilla, mutta ei miehillä. Muistihäiriöillä, dementialla ja verisuonisairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä, kuten kohonnut verenpaine ja kolesteroli, heikentynyt sokerinsieto, lihavuus ja vähäinen liikunta. Nämä selittävät osittain muistitoimintojen heikentymistä. BDNF:n tiedetään vaikuttavan solujen kasvuun ja kunnossa pysymiseen sekä hermoston muovautumiseen ja olevan yhteydessä Alzheimerin tautiin. - Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että liikunnalla voidaan lisätä BDNF:n pitoisuutta, Komulainen kertoo. Tulokset perustuvat 12 vuotta kestäneeseen väestöpohjaiseen seurantatutkimukseen ikääntyneillä naisilla ja BDNF:n osalta Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella tehtävään suureen väestöpohjaiseen liikuntatutkimukseen. Väestöpohjaisia tutkimuksia verenkierrossa olevan BDNF -pitoisuuden ja muistitoimintojen välisistä yhteyksistä ei ole aikaisemmin tehty. Pirjo Komulaisen väitöskirja Verisuonisairauksien riskitekijöiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän yhteys kognitiiviseen toimintakykyyn – väestötutkimus kuuluu liikuntalääketieteen alaan.
kantti.net, Anja Hiltunen	27.6.2008

Savonia-amk:n lisähaku ylempiin amk-tutkintoihin Savonia-amk järjestää 28.7. – 8.8.2008 lisähaun seuraaviin ensi syksynä alkaviin ylempiin amk-tutkintoihin: Matkailu- ja ravitsemisalan Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, Kuopio Sosiaali- ja terveysalan Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Iisalmi Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma, Kuopio Tekniikan ja liikenteen alan Elektroniikan koulutusohjelma (suuntautuminen sensoritekniikkaan), Kuopio Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma (suuntautuminen ohjelmistotuotantoon), Kuopio Näistä elektroniikan koulutusohjelma on uusi. Ylempiä amk-tutkintoja voivat suorittaa henkilöt, joilla on amk-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja sen jälkeen saatu kolmen vuoden työelämäkokemus asianomaiselta alalta. Ylempi amk-tutkinto suoritetaan työn ohessa ja pääosin etäopiskeluna. Lähiopetuspäiviä on kuukausittain. Tutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta. Opinnoissa tehdään kehittämistehtävä, jonka aihe liittyy yleensä omaan työhön. Parhaimmillaan tehtävä hyödyttää koko työyhteisöä. Opintojen hyötyjä on myös verkottuminen muiden opiskelijoiden kanssa. Ylempi amk-tutkinto antaa pätevyyden ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin työtehtäviin, esimerkiksi asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tarkempaa tietoa ylemmistä amk-tutkinnoista löytyy netistä http://portal.savonia.fi/amk/hakijalle/ylemmat
kantti.net, Anja Hiltunen	25.6.2008

Tulehdusreaktio metabolisessa oireyhtymässä vaarallisempi naisilla LL Juha Saltevo osoitti väitöstutkimuksessaan, että metaboliseen oireyhtymään liittyvä rasvakudoksen tulehdusreaktio on naisilla selvästi vaikeampi kuin miehillä. Tämä pitkään kestävä tulehdusreaktio voi selittää sen, miksi naisilla on tyypin 2 diabeteksen kehittymisen myötä suurempi vaara sairastua sydäntauteihin kuin miehillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tulehdusreaktion ja rasvakudoksesta erittyvän hormonin, adiponektiinin, yhteyttä ja merkitystä MBO:ssa. Adiponektiinitaso ja tulehdusarvot olivat selvässä asteittaisessa yhteydessä MBO:n eri osatekijöiden eli kohonneen verenpaineen, verensokerin, vatsakkuuden ja huonontuneiden rasva-arvojen määrään. Mitä enemmän näitä vaarallisia muutoksia löytyi, sitä korkeampia olivat tulehdusarvot ja sitä matalampia adiponektiinitasot. Saltevon tutkimusotos oli kaikki Pieksämäen kaupungin vuosina 1942, 1947, 1952, 1957 ja 1962 syntyneet. Koko otos oli 1294 henkilöä. Tutkimuksiin saatiin 923 henkilöä. Koska diabeteksen ilmaantuminen on suurelta osalta ehkäistävissä, tulisi suuressa sydänsairauksien vaarassa olevat ihmiset, erityisesti naiset, löytää varhain. Adiponektiini ja IL-1 Va eivät ole vielä soveliaita mittareita kliiniseen käyttöön, mutta herkän CRP:n määrittäminen voi auttaa suurentuneessa vaarassa olevien löytämisessä. Tulevaisuudessa voitaneen adiponektiinin määrää lisätä ja vaikuttaa edullisesti MBO-potilaiden ennusteeseen elintapamuutosten rinnalla. LL, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Saltevon sisätautien alaan kuuluva väitöskirja Vähäinen tulehdus ja adiponektiini-rasvahormoni metabolisessa oireyhtymässä tarkastettiin Kuopion yliopistossa.
kantti.net, Anja Hiltunen	24.6.2008

Muuntogeenisessä mansikassa syöpäsolujen kasvua hidastavia yhdisteitä Luonnonaineet ovat kasvien kemiallisessa viestinnässä käyttämiä aineenvaihduntatuotteita. Luonnonaineiden synteesimekanismeja kasveissa tutkitaan intensiivisesti, ja lisääntyvän tiedon myötä reittien muokkaamisesta muuntogeeniteknologian avulla on tullut yksi kasvijalostuksen haara. FM Kati Hanhineva muunsi väitöskirjatyössään puutarhamansikan fenolisten yhdisteiden synteesireittiä ja analysoi geeninsiirron aikaansaamat muutokset luonnonainekoostumuksessa eli metaboliittiprofiilissa. Geeninsiirrossa käytettiin törmäviinistä eristettyä geeniä. Tutkimuksessa havaittiin, että mansikan muunnelluissa linjoissa oli moninkertaisesti kohonneita pitoisuuksia mansikasta aiemmin tunnistamattomia yhdisteitä. Yhdisteet osoittautuivat erilaisiksi fenyylipropanoidi-glykosidi-johdannaisiksi, joista on raportoitu aiemmin vain muutamia tutkimuksia lähinnä aasialaisessa kansanlääkinnässä käytettävistä kasveista. Yhdisteiden on todettu in vitro -kokeissa hidastavan syöpäsolujen kasvua ja ehkäisevän tulehdusreaktioita. FM Kati Hanhinevan bioteknologian alaan kuuluva väitöskirja Mansikan fenolisten yhdisteiden biosynteesin muuntelu ja metaboliittiprofilointi tarkastettiin Kuopion yliopistossa.
kantti.net, Anja Hiltunen	24.6.2008

Asfalttipäällysteen orgaaninen kierrätysaine ja vanhan asfaltin käyttö lisäävät tienpäällystäjien ärsytysoireita Tienpäällystäjät altistuvat työssään kuumasta asfaltista vapautuville aineille sekä liikenteen ja koneiden päästöille. FL Virpi Väänäsen väitöstutkimus Tienpäällystäjien työperäinen altistuminen kierrätysmateriaalia sisältävän asfaltin emissioille selvitti, miten asfaltissa käytetyt kierrätysmateriaalit vaikuttavat tienpäällystäjien työperäiseen altistumiseen sekä levityksessä syntyvien emissioiden terveyshaittoihin. Altistumista arvioitiin myös silloin, kun vanhaa asfalttia käytettiin tien päällystämiseen (REMIX). Kierrätys lisääntyy myös tienpäällystyksessä. Vanhoja päällysteitä rouhitaan ja sekoitetaan uuteen asfalttiin. Lisäksi teollisuuden sivutuotteille ja jätteille etsitään uusiokäyttökohteita. Kierrätys ei kuitenkaan saa aiheuttaa uusia terveys- eikä ympäristöongelmia. Teiden asfalttipäällysteet koostuvat murskatusta kivestä, bitumista ja mahdollisista lisäaineista. Bitumi on maaöljyn tislauksen pohjatuote ja se sisältää muun muassa polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH), joille altistutaan sekä hengitysilman että ihon kautta. Kierrätyksessä käytetään täyteaineena käytettävää kivihiilen lentotuhkaa ja sideaineena käytettävää jätemuovin ja mäntyöljypien seosta. Tutkimuksen mukaan kivihiilen lentotuhka ei vaikuttanut työntekijöiden altistumistasoihin eikä levitys- ja remixing-lämpötiloissa vapautuvien huurujen mutageenisuuteen. Epäorgaanista kierrätystuotetta, joka ei sisällä terveydelle haitallisia aineosia, voidaan käyttää siis asfaltin lisäaineena. Kun orgaanisia kierrätystuotteita käytettiin asfaltissa, se lisäsi sekä huurujen kykyä aiheuttaa perimävaurioita että emissioiden aldehydi- ja hartsihappopitoisuuksia. Myös työntekijät kokivat enemmän ärsytysoireita, kun he levittivät jätemuovia ja mäntyöljypikeä sisältävää asfalttia kuin tavallisen asfaltin levityksessä. Vaikka orgaaniset lisäaineet eivät sinällään olisi terveydelle haitallisia, ne voivat hajota levitys- ja remixing-lämpötiloissa, jolloin ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia yhdisteitä. - PAH-yhdisteille altistuminen on päällystystyössä kuitenkin vähäistä, varsinkin kun noudatetaan levityslämpötilojen ohjearvoja, Virpi Väänänen toteaa. Väitöstutkimus on tehty Kuopion yliopistolle.
kantti.net, Anja Hiltunen	18.6.2008

Kansalaisten valinnanvapaus vähäistä lääkäripalveluissa Tutkija Satu Jäntti on selvittänyt väitöstutkimuksessaan kansalaisten valinnanvapautta hoitoon hakeutumisen, julkisen tai yksityisen terveyspalvelun valinnan ja jatkohoitojen valintaprosessissa. Tutkimuksen mukaan valinnanvapaus toteutuu ainoastaan yksityisen lääkäripalvelun valinnassa. Julkisen lääkäripalvelun, hoitoon hakeutumisen ja jatkohoidon valinnat ovat usein lääkärin ohjaamia valintoja sektorista riippumatta. Suomalainen järjestelmä on systemaattisesti ohjannut ja ohjaa kansalaisia julkisten terveyspalveluiden piiriin. Sektoreiden välistä valinnan tasa-arvoa ei ole kehitetty. Valintoihin vaikuttavat erityisesti aiemmat käyttökokemukset julkisista tai yksityisistä palveluista. Kaupunkiväestössä todennäköisyyttä valita yksityinen lääkäripalvelu lisäävät yksityinen sairausvakuutus, aiempi yksityisten terveyspalveluiden käyttö sekä mahdollisuus varata itse aika tai kun kyseessä on äkillinen sairaus. Jäntti selvitti välikorvan tulehdusta sairastavien lasten vanhempien, polvivamman tai kohonneen verenpaineen omaavien sekä tyypin 2 diabeetikoiden valintoja. Näillä ryhmillä yksityisten terveyspalveluiden hyväksi koettu laatu lisäävät todennäköisyyttä valita myös jatkossa yksityinen lääkäripalvelu. - Toisaalta terveyskeskusten omalääkäri-palvelu koettiin hyvänä, ja julkiseen terveydenhuoltoon oltiin myös tyytyväisiä. Iän myötä valittiin mielellään julkisen sektorin tuttu lääkäri. Julkisissa palveluissa hoitoketju säilyi katkeamattomana, kun yksityisellä se usein katkesi, Jäntti toteaa. - Jos henkilö ei ollut käyttänyt mitään lääkäripalveluja vuoteen, hän todennäköisimmin valitsi julkisen terveyspalvelun. Paljon terveyspalveluja käyttävä henkilö turvautui sekä julkiseen että yksityiseen palveluun. Tällainen sekakäyttö lisääntyi myös iän myötä ja sairauden muututtua pitkäaikaiseksi, Jäntti kertoo. Kela-korvaus halutaan 50 prosenttiin Satu Jäntti selvitti myös Kela-korvauksen vaikutuksia palvelujen valintaan. Julkinen sairausvakuutuskorvaus yksityisen lääkäripalvelun käytöstä koetaan liian matalaksi, jotta se vaikuttaisi valintaan julkisen ja yksityisen lääkäripalvelun välillä. Sairaudesta riippumatta korvaustason korottaminen 50 prosenttiin todellisista kustannuksista vaikuttaisi merkittävästi kansalaisten sektorivalintaan. Korvaustason nostaminen laajentaisi kansalaisten valinnanvapautta ja olisi yhteiskunnallisesti edullinen tapa täydentää terveyspalveluiden tarjontaa, Jäntti toteaa. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä valmistellut työryhmä on juuri esittänyt Kela-korvauksen nostamista 40 prosenttiin. Työryhmä ehdottaa myös, että potilaan tai asiakkaan asemaa vahvistettaisiin valinnanvapautta lisäämällä. Tulevaisuudessa potilaalla voisi olla oikeus valita hoitava lääkäri tai hoitaja perusterveydenhuollossa. Myös hoitopaikan valintaa helpotettaisiin. Tutkimuksen aineistot kerättiin yliopistosairaalakaupungeissa eli Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa 2005-2007 aikana postikyselynä ja osa puhelinhaastatteluina. Väitöskirja Kansalainen terveyspalveluja valitsemassa. Kolmivaiheinen valintamalli julkisissa ja yksityisissä lääkäripalveluissa kuuluu terveyshallintotieteen alaan.
kantti.net, Anja Hiltunen	17.6.2008

Kuopion yliopistolle rahasto Kuopion yliopistoon on perustettu yliopistorahasto. Lahjoituksista koostuvan rahaston pääoma on tällä hetkellä 113 540 euroa. Yliopistoilla on ollut mahdollista perustaa yliopistorahastoja vuodesta 2007 alkaen. Yliopistojen oikeudellinen asema muuttuu yliopistouudistuksessa siten, että 2010 Aalto-korkeakoulusta tulee säätiö ja muista yliopistoista tulee julkisoikeudellisia laitoksia. Muutoksen myötä yliopistot siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Samalla yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa kasvatetaan. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksien mukaan valtio osallistuisi julkisoikeudellisten yliopistojen pääomittamiseen samassa suhteessa kuin Aalto-korkeakoulun säätiövarallisuuden muodostamisessa. Siten valtio tukisi Kuopion ja Joensuun yliopistoista muodostettavaa Itä-Suomen yliopistoa summalla, joka on 2,5 kertaa yliopistorahaston peruspääoman määrä. Kuopion yliopiston tavoitteena on kerätä 200 000 euron peruspääoma, jolloin valtion rahaa saataisiin 500 000 euroa. Kuopion yliopistorahaston peruspääoman ensimmäisinä lahjoittajina on muun muassa paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä. Itä-Suomen yliopistossa rahasto tukee erityisesti Kuopion kampuksen toimintaa.
kantti.net, Anja Hiltunen	16.6.2008

Kirjeitä kampukselta - ajankohtainen puheenvuoro yliopistokeskusteluun Kuopion yliopiston julkaisema artikkelikokoelma Kirjeitä kampukselta osuu ajan hermoon. Teoksen yhtenä lähtökohtana oli Kuopion yliopistossa tämän vuosituhannen alussa aloitettu johtamiskoulutus yliopiston laitosten johdolle. Julkistamishetkenään teos on mitä ajankohtaisin puheenvuoro käynnissä olevaan yliopistomaailman myllerrykseen, joka lähivuosina näyttäytyy yliopistoissa konkreettisena rakenteellisena muutoksena ja yliopistolain uudistamisena. Yliopistojen juridinen asema muuttuu ja niiden autonomiaa halutaan lisätä. Teoksen toimittajat toteavat, että itsenäistymisestä seuraa väistämättä tarve itsetutkiskeluun. Onko yliopistolaitos jatkossa subjekti eli toimija, jolla on kyky ja riittävät resurssit tehdä perustehtäväänsä vai luodaanko yliopistolaitokselle autonomia, jossa määräävät ne, jotka maksavat toiminnan? Kirjan kolmas näkökulma liittyy yliopistolaitoksen arvojen itsetutkiskeluun. Taloudellinen paine ja yrityselämälähtöisyys ovat olleet viime aikoina keskeisin lähtökohta etsittäessä yliopistoille tarkoitusta ja tehtävää tulevaisuudessa. Muuttuvatko tämän seurauksena yliopiston perusarvot? Tuleeko totuudesta väline johonkin, eikä se enää ole itseisarvoisen toiminnan perusta? Kirjeitä kampukselta -kirjan ovat toimittaneet professori Vuokko Niiranen ja kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Kuopion yliopistosta. Kirjoittajina on Kuopion yliopiston laitosten johtajia sekä tieteellisen uransa eri vaiheissa olevia tutkijoita, joilla on kokemusta yliopiston kehittämisestä. Teoksen on tarkoitus aloittaa perinne, jossa keskustelu tulevan Itä-Suomen yliopiston kampuksilla jatkuu ja näyttäytyy julkisuudessa myös teksteinä. http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/kirjeitakampukselta2008.pdf
kantti.net, Anja Hiltunen	16.6.2008

Yleisen toksikologian ja ympäristöterveyden kansainvälinen maisteriohjelma Kuopion yliopistoon Kuopion yliopistoon perustetaan kansainvälinen yleisen toksikologian ja ympäristöterveyden riskinarvioinnin maisteriohjelma, International Master´s Degree Program in General Toxicology and Environmental Health Risk Assesment. Maisterikoulutus korvaa suomenkielisen yleisen toksikologian maisteriohjelman. Maisteriohjelman kaksi pääainetta ovat General Toxicology ja Environmental Health, joiden opetus alkaa syksyllä 2009. Pääaineisiin on suunniteltu otettavan vuosittain 30 opiskelijaa, joista 20 opiskelijaa yleisen toksikologian pääaineeseen ja 10 opiskelijaa ympäristöterveyden pääaineeseen. Maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa toksikologisten ja ympäristöperäisten riskien arviointiin kykeneviä asiantuntijoita. Riskinarvioinnin opetus keskittyy yleisessä toksikologiassa kemiallisten aineiden terveysvaarojen tunnistamiseen ja terveysriskien arviointiin. Ympäristöterveyden pääaineessa keskitytään altisteseosten, esimerkiksi ilmansaasteiden, ja monialtistumisen, kuten kemikaalit ja melu, riskien arviointiin. Yleisen toksikologian pääaineen opiskelijat ovat farmaseuttisen tiedekunnan opiskelijoita ja ympäristöterveyden opiskelijat ovat luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan opiskelijoita. Koulutusta on mahdollisuus laajentaa tulevassa Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa arvioi. Yleisen toksikologian pääaineen vastuuhenkilö on professori Kirsi Vähäkangas ja ympäristöterveyden professori Pertti Pasanen.
kantti.net, Anja Hiltunen	13.6.2008

Keuhkojen kautta annettu lääke voi korvata injektoitavan lääkkeen Proviisori Tarja Toropainen on selvittänyt väitöstutkimuksessaan Kuopion yliopistossa syklodekstriini-apuaineen käyttömahdollisuuksia keuhkoihin annettavissa lääkevalmisteissa. Syklodekstriinit on tunnettu apuaineryhmä, jota on käytetty parantamaan lääkeaineiden ominaisuuksia, kuten vesiliukoisuus, liukenemisnopeus tai pysyvyys erityyppisissä lääkevalmisteissa. Lääkeaineen tulee kulkeutua hengitysilman mukana keuhkojen alempiin osiin imeytymispaikalle. Tutkimuksessa käytettiin hengitysteitä simuloivaa laitetta. Toropainen havaitsi, että syklodekstriini-apuaine ei huononna mallilääkeainetta sisältävien jauhehiukkasten kulkeutumista ilmavirrassa. Lisäksi kehitettiin uusi valmistusmenetelmä, jolla lääkeaine voidaan kompleksoida syklodekstriini-apuaineen kanssa, jolloin esimerkiksi lääkeaineen liukenemisnopeus jauhemaisesta olomuodosta voi parantua. Keuhkoja on tutkittu viime vuosina lupaavana, vaihtoehtoisena antoreittinä lääkeaineille, joita on ominaisuuksiensa vuoksi jouduttu antamaan esimerkiksi injektioina. Useiden lääkeaineiden on todettu imeytyvän hyvin keuhkoista verenkiertoon. Ongelmana on esimerkiksi lääkeaineiden pääsy imeytymispaikalle keuhkoissa, tai niiden imeytyminen keuhkoista verenkiertoon voi olla puutteellista. Tämän vuoksi on tutkittu useiden erilaisten apuaineiden soveltuvuutta ja niiden mahdollisuuksia parantaa lääkeaineiden ominaisuuksia keuhkojen kautta annettuna. Toropaisen tutkimus voi auttaa osaltaan, kun pyritään valmistamaan lääkkeitä, jotka ovat esimerkiksi miellyttävämpiä ottaa inhaloituna. Tarja Toropainen kertoo, että maailmalla on kokeiltu inhaloitavaa lyhytvaikutteista insuliinia. Myös inhaloitavaa pitkävaikutteista insuliiinia on tutkittu. Samoin tutkitaan syöpäkivun hoitoon tarkoitettua inhaloitavaa kaupallista valmistetta. Väitös ”Syklodekstiinit ja niiden kiinteät kompleksit: tutkimuksia keuhkoantoa varten” kuuluu farmaseuttisen kemian alaan.
kantti.net, Anja Hiltunen	13.6.2008

Nimityksiä Savonia-amk:ssa Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan tulosaluejohtajan virka lakkautetaan ja perustettavaan liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisaluejohtajan virkaan siirretään liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan tulosaluejohtajana toimiva YTL Kaija Sääski 1.1.2009 lukien toistaiseksi. Tekniikan tulosaluejohtajan virka lakkautetaan ja perustettavaan teknologia- ja ympäristöalan osaamisaluejohtajan virkaan siirtyy tekniikan tulosaluejohtaja, DI Kari Lehtomäki 1.1.2009 lukien. Sosiaali- ja terveysalan tulosaluejohtajan virka lakkautetaan ja perustettavaan hyvinvointialan osaamisaluejohtajan virkaan siirtyy sosiaali- ja terveysalan tulosaluejohtaja, THL Sirkka Lappalainen 1.1.2009 lukien toistaiseksi. Oikeustieteen kandidaatti Päivi Diov nimitetään hallinto- ja henkilöstöpäällikön virkaan 1.8.2008 lukien toistaiseksi. Diov on toiminut Savonia-amk:ssa koulutusalajohtajan sijaisena sekä koulutuspäällikkönä ja on nykyään kuntayhtymän määräaikainen lakimies. Kansainvälisten palvelujen päällikön virkaan nimitetään KM Ilkka Toroi 1.8.2008 lukien toistaiseksi. Toroi on Savonia-amk:n kansainvälisen toiminnan päällikkö. Tietohallintopäällikön virkaan nimitetään FL Matti Kuosmanen 1.8.2008 lukien toistaiseksi. Hän on Savonia-amk:n tietotekniikan yliopettaja. Tietopalvelupäällikön virkaan nimitetään FM Tuula Snicker 1.8.2008 lukien toistaiseksi. Snicker toimii tällä hetkellä johtavana informaatikkona Savonia-amk:ssa.
kantti.net, Anja Hiltunen	12.6.2008

Riitta Rissanen ja Mervi Vidgren Savonia-amk:n vararehtoreiksi Savonia-ammattikorkeakoulun Savonia Business -tulosalueen vs. tulosaluejohtajana.toimiva KT, KTM Riitta Rissanen nimitetään Savonia-amk:n tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavan vararehtorin virkaan 1.9.2009 lukien toistaiseksi. Riitta Rissasella on monipuolinen t&k-, opettaja- ja johtamiskokemus. Hän on mukana useissa valtakunnallisissa tehtävissä, muun muassa Korkeakoulujen arviointineuvostossa. Savonia-amk:ssa sisäisesti haettavana olleeseen tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavan vararehtorin virkaan haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Savonia-amk:n opetuksesta vastaavan vararehtorin virkaan nimitetään Iisalmen tulosalueen tulosaluejohtaja, THM Mervi Vidgren 1.9.2009 lukien toistaiseksi. Sisäisesti haettavana ollutta opetuksesta vastaavan vararehtorin virkaa haki kolme henkilöä. Mervi Vidgrenillä on laaja opettaja- ja hallintokokemus ja hän vastaa monialaisesta tulosalueesta. Hän on lisäksi toiminut aluekehittämisen työryhmien ja maakunnallisten hankkeiden ohjausryhmien jäsenenä.
kantti.net, Anja Hiltunen	3.6.2008

Yksityinen pääomarahoitus on tulossa Itä-Suomenkin yliopistoon Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa suhtautuu myönteisesti yksityisen rahoituksen lisäämiseen yliopistojen tulevaisuuden turvaamiseksi. Työnimellä kulkenut innovaatiyliopisto eli Alvar Aalto-yliopiston perustaminen viritti keskustelun yliopiston pääoman yksityisrahoituksesta. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteisyliopistohan kerää rahaa pääomansa kattamiseen myös yksityisistä lähteistä. Nythän yliopistot saavat yksityistä rahoitusta erilaisiin tutkimusprojekteihin. Uusituvan mukaan pääoman kartuttaminen esimerkiksi alueen yritysten rahoituksella on mahdollista.
YLE Radio Savo	2.6.2008

Kuopion yliopisto hyvä opiskeluympäristö Kuopion yliopisto on arvioitu hyväksi opiskeluympäristöksi Opiskelijan yliopisto 2008 –selvityksessä. Selvityksen toimeenpanijoina ja toteuttajina ovat olleet Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Opiskelijoiden liikuntaliitto ry (OLL), ylioppilaskunnat sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus. Selvityksen kärkeen, erinomaisena opiskeluympäristönä, sijoittuu niukalla piste-erolla Helsingin yliopisto. Seuraavina tulevat liki samoilla kokonaispisteillä Turun kauppakorkeakoulu ja Svenska Handelshögskolan, joiden jälkeen Åbo Akademi ja Tampereen teknillinen yliopisto. Helsingin yliopisto sijoittui selvityksen kärkeen myös edellisellä kerralla, vuonna 2006. Selvityksessä mitataan opintoihin vaikuttavia tekijöitä opiskelijan näkökulmasta. Indikaattoreina ovat olleet opiskeluprosessit, opiskelujen järjestäminen, kansainvälistyminen ja työllistyminen, opiskeluinfrastruktuuri, opiskelijan vaikutusmahdollisuudet ja hyvinvointi. Kuopion yliopisto oli parhaiden joukossa opiskeluprosesseissa ja opiskelujen järjestämisessä. Opiskelijapalautetta hyödynnetään parhaiten Kuopiossa. Opiskelijan hyvinvointi on Kuopion yliopistossa hyvää keskitasoa. Kieliopintojen tarjonnassa Kuopion yliopistossa on heikoin tilanne. Myös yliopiston vieraskielisen materiaalin tarjontaa saisi olla enemmän. Vaihto-opiskelijoiden määrä on pienin Kuopion yliopistossa. Selvityksen tarkoitus on tarkastella eri yliopistoja opiskelijan näkökulmasta ja luoda kuvaa siitä, millaista opiskelu niissä olisi. Selvitys toteutettiin kolmannen kerran, ja se kattaa kaikki Suomen tiedeyliopistot sekä Sibelius-Akatemian.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: SYL	29.5.2008

Keskeyttämiset kasvussa AMK -opinnoissa Suurin osa Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista suorittaa opintonsa loppuun. Oppilaitos selvitti koulutuksen päättävien määrää ja syitä, kun opintojensa keskeyttävien määrä alkoi kasvaa. Selvitys koskee vuotta 2005, jolloin yli 900 opiskelijaa keskeytti opintonsa. Määrä on 14 prosenttia opiskelijoista. Yli-opettaja Airi Laitinen kertoo, että keskeyttämiset ovat olleet tasaisessa kasvussa, mutta hälyttäviä määrät eivät vielä ole. Merkittävimmät keskeyttämissyyt ovat henkilökohtaisia, mutta tyytymättömyyttä opetuksen tasoon on myös jonkin verran. Asiaan on puututtu muun muassa antamalla opettajille opinto-ohjauskoulutusta.
YLE Radio Savo	27.5.2008

Akatemiaprofessori Markku Laaksolle Kelly West -diabetespalkinto Akatemiaprofessori Markku Laaksolle Kuopion yliopistosta on myönnetty arvostettu Kelly West -palkinto. Laakso vastaanottaa tunnustuspalkinnon San Franciscossa järjestettävässä American Diabetes Association -diabeteskokouksessa 9. kesäkuuta. Laakso sai palkinnon ansioistaan erityisesti tyypin 2 diabeteksen genetiikan ja sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksista. Väestötutkimuksillaan Laakso on esimerkiksi osoittanut, että kaikkia tyypin 2 diabeetikkoja pitäisi hoitaa yhtä tehokkaasti kuin sydäninfarktin sairastaneita potilaita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Laakson tutkimustyö on suuntautunut ennen muuta tyypin 2 diabeteksen genetiikkaan. Hän oli mukana julkaisemassa ensimmäistä tyypin 2 diabeteksen altistegeeniä (PPAR-gamma). Geneettisiä tutkimuksia hän on tehnyt ennen muuta yhteistyössä professori Matti Uusituvan kanssa suomalaisen diabetesehkäisyprojektin aineiston perusteella. Yhdessä LT Hanna Huopion kanssa hän on kuvannut myös uuden diabeteksen alatyypin. Vuonna 2007 Laakso aloitti tiiviin yhteistyön ihmisen genomiprojektin johtajan Francis Collinsin amerikkalaisen tutkimusryhmän kanssa. Yhteistyö liittyy tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin genetiikkaan laajassa Kuopiossa kerätyssä tutkimuksessa, jossa on tähän mennessä tutkittu 6 100 miestä. Koko aineistolle on tarkoitus tehdä geenianalyysi käyttämällä 550 000 geenimerkkiä. Tulokset valmistuvat todennäköisesti vuonna 2009. Akatemiaprofessori Laakso pitää Kuopion yliopiston johdon viimeaikaisia linjauksia genetiikkatutkimuksen tukemisessa erinomaisina päätöksinä. Kuopion yliopisto on päättänyt hankkia Sequenom -laitteiston, jolla pystytään tekemään geneettisiä analyysejä laajoissa tutkimusaineistoissa. Tämä päätös takaa sen, että useat Kuopiossa toimivat tutkimusryhmät voivat nyt entistä paremmin tehdä kansainvälisen tason genetiikkatutkimusta.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	13.5.2008

Lääketiede jälleen suosituin Kuopion yliopistossa Kuopion yliopiston kesävalintojen hakijamäärä on alustavien tietojen mukaan melkein 3 300. Hakijoista noin joka kolmas saa opiskelupaikan. Hakijoiden määrä kasvoi lääketieteellisessä tiedekunnassa erityisesti lääketieteen koulutusohjelman hakijamäärän noustessa 683 hakijasta 758 hakijaan. Hakemusmäärä on jälleen suurin sitten koulutuksen alkamisen 1970-luvun alussa, jolloin ensimmäinen haku suoritettiin pelkkänä hakemusvalintana. Lääketieteeseen valitaan 132 opiskelijaa eli noin joka kuudes hakija pääsee sisään. Eniten hakijoita aloituspaikkaa kohti on ravitsemustieteen pääaineeseen, johon pääsee vain noin 16 % hakeneista. Lääketieteellisen tiedekunnan terveystieteiden, ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen hakuaika jatkuu 30.5. saakka. Farmasia houkuttelee edelleenkin laajasti hakijoita, vaikka hakijamäärä hiukan laski. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan yksittäisistä koulutusohjelmista suosituin on biotieteiden koulutusohjelma. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hakijamäärä pysyi lähes ennallaan viime vuodesta. Tiedekunnan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoon johtavassa koulutuksessa erityisesti sosiologiassa hakijamäärä kaksinkertaistui. Itä-Suomen yliopiston tulevista yhteisistä aloista kauppatieteiden hakijamäärä hieman nousi.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	13.5.2008

Saastamoisen säätiö jakaa Kuopion yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille 109 500 euroa Vuonna 2008 Saastamoisen säätiön lahjoitusvaroista jaetaan Kuopion yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille yhteensä 109 500 euroa. Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekuntaan sijoitettu bioinformatiikan 5-vuotinen lahjoitusprofessuuri saa vuosille 2008-2010 yhteensä 165 000 euron jatkorahoituksen. Professuuria hoitaa professori Garry Wong. A.I.Virtanen -instituutin järjestämää kansainvälistä symposiumia "Polyamines: Forty Years of Mammalian Ornithine Decarboxylase" Säätiö tukee 30 000 euron lahjoituksella. Symposium järjestetään Kuopiossa 26.-30. kesäkuuta 2008. Saastamoisen säätiö on tukenut kuopiolaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden Fulbright -vierailuja Yhdysvalloissa. Vuonna 2007 solmitun sopimuksen tuloksena Fulbright Saastamoinen -apurahan turvin rahoitetaan nyt amerikkalaisten tutkijoiden viiden kuukauden pituisia vierailuja Kuopion yliopistoon. Ensimmäisenä stipendiaattina Kuopioon saapuu tammikuussa 2009 ympäristötieteen professori Frank S. Rosenthal Purdue Universitysta. Saastamoisen säätiö on tukenut Kuopion yliopiston kansainvälistymistä ja tieteellistä toimintaa yli 1,9 miljoonalla eurolla viimeisten 21 vuoden aikana.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	9.5.2008

Ruuansulatuskanavan erittämät peptidihormonit vaikuttavat syömisen säätelyyn Syömisen säätely on monimutkainen tapahtuma, johon vaikuttavat useat tekijät. Elimistö viestii aivoille energia- ja ravitsemustilasta muun muassa rasvakudoksesta ja ruuansulatuskanavasta eritettävien hormonaalisten signaalien kautta sekä hermoston välityksellä. FM Anna-Kaisa Purhosen Kuopion yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa ”Syömiseen vaikuttavat maha-suolikanavan signaalit” selvitettiin eräiden ruuansulatuskanavan hormonien erittymistä sekä niiden vaikutusta syömiseen ja ruuansulatustoimintoihin. Ruuansulatuskanava erittää elimistön ravitsemustilasta riippuen useita peptidihormoneita, jotka osallistuvat syömisen säätelyyn lisäten tai vähentäen ruokahalua tai saaden aikaan kylläisyyden tunnetta. Peptidihormonien eritykseen vaikuttaa nautitun ravinnon määrän lisäksi myös sen koostumus. Ravintoaineet eroavat toisistaan siinä, miten ne säätelevät hormonien eritystä. Esimerkiksi proteiini ja rasvahapot lisäävät kolekystokiniinin eritystä tehokkaammin kuin hiilihydraatit. Siten muokkaamalla ruuan ravintokoostumusta voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös kylläisyyden tunteeseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että esimerkiksi munuaispavuissa, wasabissa, valkosipulissa ja kanelissa voi olla ainesosia, jotka saattavat lisätä kolekystokiniinin erittymistä ohutsuolesta, Purhonen kertoo. -Lektiinejä on runsaasti ravinnossa. Muun muassa pavut, linssit, pähkinät ja salaatit sisältävät sitä fysiologisia määriä. Olisi jatkossa mielenkiintoista tutkia ihmiskokeissa, vaikuttavatko lektiinit tai tietyt mausteet syömiseen ja kylläisyyden tunteen kehittymiseen. Peptidi YY (PYY) on ollut runsaan tutkimusmielenkiinnon kohteena viime vuosina sen jälkeen, kun sillä osoitettiin olevan syömistä vähentävä vaikutus. Näyttää siltä, että vaikuttaakseen syömistä vähentävästi PYY-pitoisuuden on oltava korkea, ja siten PYY:n käyttökelpoisuutta mahdollisena lihavuuslääkkeenä on tutkittava lisää. Väitös kuuluu molekulaarisen lääketieteen alaan.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	9.5.2008

Professori Matti Uusituvalle Diabetestutkimussäätiön apuraha Professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta on saanut Diabetestutkimussäätiön suurimman, kaksivuotisen apurahan. Apuraha on suuruudeltaan 50 000 euroa vuodessa. Professori Uusituvan tutkimusaihe on "Elintapojen terveysvaikutukset metabolisessa oireyhtymässä - Systeemibiologinen lähestymistapa". Tutkimuksen tarkoituksena on löytää elintapoihin perustuvia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä henkilöillä, joilla on suurentunut sairastumisvaara. Tutkimuksessa selvitetään elintapojen terveysvaikutuksia molekyylien, kudosten ja aineenvaihdunnan tasoilla sekä koko kehossa. Yhdistämällä nämä tasot on mahdollista löytää elimistöstä varhaisia merkkiaineita jo taudin alkuvaiheessa, jolloin on mahdollista ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin ja ehkäistä taudin eteneminen. Yhteensä apurahoja jaettiin 325 000 euroa 19 tutkijalle.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	7.5.2008

Kansainvälinen AERONET-mittausasema avattu Kuopiossa Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkö on liittynyt huhtikuussa mukaan kansainväliseen Yhdysvaltojen avaruushallinnon NASAn AERONET-mittausverkostoon. Laitteilla seurataan ilmakehän pienhiukkasten optisia ominaisuuksia. AERONET (Aerosol Robotic Network) on verkosto automaattisia mittalaitteita, jotka mittaavat ilmakehän pienhiukkasten optisia ominaisuuksia. Jatkuva mittaus antaa tärkeää tietoa ilmakehän pienhiukkasten määrästä ja niiden säteilyyn vaikuttavista ominaisuuksista. Lisäksi jo alkaneita mittauksia käytetään muun muassa arvioitaessa aerosolien vaikutusta ilmastonmuutokseen sekä todennettaessa satelliittimittauksia. Mitattu tieto siirtyy satelliittilinkillä NASAaan ja on internetin kautta kenen tahansa käytettävissä lähes reaaliaikaisesti. Aeronet-verkostoon kuuluu noin 400 samanlaista mittausasemaa ympäri maailman. Uusi mitta-asema vahvistaa Kuopion yliopiston kanssa tehtävää ilmasto- ja ilmanlaatututkimusta ja tukee Puijon tornin huipulla tehtävää pienhiukkasten ja pilvipisaroiden välisen vuorovaikutuksen tutkimusta.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Ilmatieteen laitos	5.5.2008

Kaksi akatemiatutkijan virkaa Kuopion yliopistoon Suomen Akatemia on päättänyt akatemiatutkijan viroista ja myöntänyt rahoitusta eri alojen tutkimukselle. Haettavana oli yhteensä 18 viisivuotista luonnontieteiden ja tekniikan alan virkaa. Viran saaneille tutkijoille myönnettiin oman palkkauksensa lisäksi määrärahoja oman tutkimusryhmän perustamiseksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kuopion yliopistosta fysiikan laitoksen tutkija, FT Rami Korhonen valittiin akatemiatutkijan virkaan ajalle 1.8.2008 - 31.7.2013. Lisäksi Suomen Akatemia myönsi Korhosen tutkimukselle "Nivelrustosolujen mekaanisten ja biologisten vasteiden määritys solujen fysiologisessa ympäristössä - nivelrikon taustalla olevia mekanismeja" rahoitusta 156 000 euroa. Akatemiatutkijana aloittaa myös neurofarmakologia tutkija, dosentti Leonid Yavich, joka sai tutkimusrahoitusta 513 080 euroa tutkimukselleen "Presynpatiset dopamiinin vapautumisen mekanismit lääkeriippuvuuden säätelijänä". Lisäksi Suomen Akatemia myönsi ylilääkäri, professori Leo Dunkelille varttuneen tutkijan palkkaus- ja tutkimusmäärärahaa 130 300 euroa, biokemian yliassistentti Sami Väisäselle tutkimuskuluihin 151 330 euroa ja biofarmasian tutkijatohtori Marika Ruposelle 11 810 euroa alan tutkijoiden kutsumiseen Suomeen.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	29.4.2008

Materiaaliluokitus luo perustan hyvälle sisäilmalle VTT:n tutkijan Helena Järnströmin Kuopion yliopistolle tekemä väitöstutkimus osoittaa, että suomalainen materiaaliluokitus luo perustan hyvän sisäilman saavuttamiselle tavallisissa asuinrakennuksissa. Järnström tekee ehdotuksia luokituksen edelleen kehittämiseksi. Sisäilma- ja päästötulosten perusteella määritettiin viitearvot eli arvot normaali ja poikkeava kuuden kuukauden ja yhden vuoden ikäiselle rakennukselle. Hyvä sisäilman laatu edellyttää, että vähäpäästöisten materiaalien käytön lisäksi rakenteiden rakennusaikainen kosteus on riittävän alhainen ja ilmanvaihto toimii hyvin. Sisäilman pitoisuuksiin eniten vaikuttavat tekijät olivat ilmanvaihtojärjestelmä, lattiapinnoite, kattopinnoite, seinäpinnoite, vuodenaika, sisäilman lämpötila ja kosteus sekä asunnon toiminta. Tulosten mukaan rakenteen päästöihin vaikuttavat kaikki sen eri komponentit eli runko, tasoite, liima ja lattiapinnoite. Tutkimuksessa mitattiin orgaanisten haihtuvien yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden, formaldehydin ja ammoniakin sisäilman pitoisuudet ja emissiot rakenteista sekä lämpötilat, kosteus ja ilmanvaihto kahdeksassa asuinrakennuksessa rakentamisen aikana sekä ensimmäisen vuoden aikana käyttöönoton jälkeen.
kantti.net, Anja Hiltunen	24.4.2008

Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn lisää yksilöllistä elintapaohjausta Perusterveydenhuollon toimintaan tulee sisällyttää nykyistä tehokkaampi jokapäiväinen ruokavalio- ja liikuntaneuvonta, jonka tulee kuulua paitsi sairauden- myös terveydenhoitoon, toteaa TtM Irma Nykänen väitöskirjassaan Sepelvaltimotaudin prevention kehitys Suomessa vuosina 1996-2005. Elintapaohjaus on olennainen osa hoitoa ja sillä voidaan tukea potilaan omahoitoa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa. Tiedoiltaan ja asenteiltaan erilaiset potilaat tarvitsevat erilaista ohjausta ja tukea. Tutkimuksessa luotiin terveyskeskuspotilaiden käyttäytymistyypit ja kehitettiin terveyskeskuslääkäreille ja -hoitajille asenneväittämistä koostuva tunnistamistesti. Testi kertoo, millainen potilaan oma käsitys on siitä, kuinka hän pystyy vaikuttamaan terveydentilaansa. Tutkimus antaa virikkeitä siihen, miten perusterveydenhuollon potilaiden hoidon tavoitteellisuutta ja omahoidon aktiivisuutta tulisi edistää, esimerkiksi missä vaiheessa eri neuvontamenetelmät pitäisi ottaa huomioon. Tutkimuksessa potilaiden oman ilmoituksen mukaan omahoitoa tukeva keskustelu elintavoista lääkärin tai hoitajan kanssa oli riittämätöntä. Potilaiden mukaan lääkärit olivat lisänneet keskustelua elintapamuutoksista heidän kanssaan, ja hoitajat vähentäneet. -Syitä tähän voi olla monia, ja asia vaatii lisätutkimusta, Irma Nykänen toteaa. Toimenpiteet omahoidon parantamiseksi aiheuttavat vähän kustannuksia, mutta tuottavat ajan myötä kustannussäästöjä ja lisäävät terveyteen kohdistuvien tavoitteiden toteutumista. Väitöstutkimus kuuluu kansanterveystieteen alaan ja tarkastettiin Kuopion yliopistossa.
kantti.net, Anja Hiltunen	24.4.2008

Juséliuksen Säätiöltä apurahoja kuopiolaisille tutkijoille Sigrid Juseliuksen Säätiö on myöntänyt lähes 0,9 miljoonaa euroa apurahoja kuopiolaisille tutkijoille. Säätiön hallitus myönsi vuosikokouksessaan 14. huhtikuuta apurahoja lääketieteelliseen tutkimukseen ennätykselliset 15 miljoonaa euroa. Tästä summasta jaetaan suurina apurahoina 1,5 miljoonaa euroa, kotimaisina tutkimusapurahoina 11 miljoonaa euroa ja suomalaisten tutkijoiden tutkimustyöhön ulkomailla sekä vierailevien tutkijoiden tutkimustyöhön Suomessa 1,6 miljoonaa euroa. Kuopiolaisia apurahan saaneita tutkimusryhmän johtajia ovat professori Carsten Carlberg (69 000 euroa), professori Michael Courtney (69 000), professori Jorma Ilonen (80 000), professorit Jukka Jurvelin ja Heikki Kröger (49 000), professori Jari Koistinaho (50 500), dosentti Milla Koistinaho (57 500), professori Markku Laakso (35 500), dosentti Mikko Lammi (45 000), dosentti Anna-Liisa Levonen (46 000), professori Jorma Palvimo (57 500), professori Asla Pitkänen (69 000), dosentti Raija Tammi ja professori Markku Tammi (66 000), professori Heikki Tanila (57 500), professori Matti Uusitupa (50 000), professori Garry Wong (17 000), professori Seppo Ylä-Herttuala (80 500).
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	22.4.2008

SM-hitsaaja löytyi Savosta Savon ammatti- ja aikuisopiston (Sakky)Varkauden yksikössä opiskeleva Hannu-Waltteri Hiltunen otti voiton Espoossa järjestettyjen Taitaja 2008 – kilpailujen levy ja hitsaus –sarjassa. Savon ammatti- ja aikuisopistoon tuli myös hopeaa ja pronssia. Kuopion yksikössä opiskeleva Jonne Oksman voitti toisen sijan muurauksessa ja laatoituksessa ja Varkaudessa opiskeleva Topi Purhonen kolmannen sijan koneistuksessa. Kussakin lajissa finalisteja oli pääsääntöisesti kahdeksan. Sakkyn kisajoukkueen emo, markkinointisihteeri Sirpa Hakala-Kosunen kertoo, että oppilaitos ei ollut asettanut mitalitavoitteita. -Tärkeintä oli saada kilpailijoita mahdollisimman moneen lajiin aluekilpailuihin ja finalisteiksi loppukilpailuun. Kilpailijoille jäi nälkä uuden oppimiseen ja tavoitella finaalipaikkaa myös ensi vuoden kisoihin, Hakala-Kosunen kertoo joukkueen tunnelmista. Ammatillisen koulutuksen Taitaja 2008 -kisoissa kilpaili 380 alueellisten karsintojen kautta tullutta nuorta 40 eri ammattilajissa. Savon ammatti-ja aikuisopistosta kilpailijoita oli 15. Nelipäiväinen tapahtuma sai hyvin yleisöä, kilpailuja seurasi noin 65 000 kävijää. Ensi vuonna kilpailut pidetään Vaasassa. Kuopio tavoittelee Taitaja 2011 –kilpailujen isännyyttä.
kantti.net, Anja Hiltunen	21.4.2008

Kuopion yliopistolle Savuton Kampus Kuopion yliopistosta tulee savuton työpaikka 2009 maaliskuun alkuun mennessä, jossa suojellaan työntekijöitä tupakansavulle altistumiselta ja tuetaan tupakoivia työntekijöitä tupakoinnin lopettamisessa. Savuton Kampus -hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu yliopistolla terveys- ja ympäristöasiantuntijoita ja hallinnon, henkilöstön, opiskelijoiden sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon edustajia. Hankkeen aikana työntekijöille ja opiskelijoille tiedotetaan tupakointiin ja sen lopettamiseen liittyvistä terveys- ja ympäristönäkökulmista. Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa, ja lopettajille luodaan työterveyshuollon kanssa sopivat tukimuodot. Savuttomuus sopii terveys- ja ympäristötieteisiin sekä hyvinvointiosaamiseen profiloituneen yliopiston linjaan terveyden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tupakan viljely ja prosessointi kuluttavat runsaasti ravinteita, makeaa vettä ja energiaa. Savuton Kampus -hanke on osa Savuton Savo 2015 -kampanjaa.
kantti.net, Anja Hiltunen	17.4.2008

Itä-Suomen yliopistoon neljä tiedekuntaa Vuonna 2010 toimintansa aloittavaan Itä-Suomen yliopistoon tulee neljä tiedekuntaa: terveystieteiden tiedekunta (toimii Kuopiossa), käyttäytymis- ja humanististen tieteiden tiedekunta (Joensuussa ja Savonlinnassa) sekä Kuopion ja Joensuun pääkampuksilla toimivat luonnon- ja metsätieteiden tiedekunta ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Tiedekuntien nimet saattavat muuttua ennen uuden yliopiston toiminnan alkamista. Tavoitteena on tasavahvojen, nykyistä isompien ja vahvempien tulosyksikköjen muodostuminen. Resursseja ja päätöksentekoa siirretään tiedekuntatasolle Kuopion ja Joensuun yliopistojen hallitukset päättivät myös Itä-Suomen yliopiston organisaatiorakenteesta. Keskushallinnon ja nykyisten laitoshallinnon resursseja ja päätöksentekoa siirretään tiedekuntatasolle. Oppiaineet sijoittuvat tiedekuntiin nykytilanteen mukaisesti. Oppiaineryhmien ja tutkimusyksiköiden organisoitumisesta sekä koulutusohjelmista yliopistot päättävät syksyllä 2008. Itä-Suomen yliopiston keskushallinto jakautuu hallinto- ja talousyksikköön sekä kehittämisyksikköön siten, että niiden toiminnot sijaitsevat tasapuolisesti Joensuussa ja Kuopiossa. Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan vahvistetaan valmisteilla olevan uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen. Erillispalvelulaitoksiksi tulevat aikuiskoulutusyksikkö, apteekki, kielikeskus, kirjasto, opetuksen ja opiskelun palveluyksikkö sekä tietotekniikkakeskus. Palvelulaitosten osalta samoja asioita hoitavat yksiköt yhdistyvät yhdeksi yksiköksi palvelemaan kaikkia tiedekuntia. Tiedekuntien hallinto- ja kehittämistoiminnoista vastaavat tiedekuntien hallintopalvelukeskukset. Niiden valmistelu käynnistyy kevään aikana.
kantti.net, Anja Hiltunen	17.4.2008

Viittomakielentulkkien ylemmän AMK-tutkinnon koulutukset käynnistyvät 2009 Opetusministeriö on myöntänyt viittomakielen tulkkeja kouluttaville oppilaitoksille Diakonia-ammattikorkeakoululle (Diak) ja Humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) luvan käynnistää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava viittomakielen tulkkitoiminnan koulutusohjelma vuonna 2009. Koulutustarjontaa täydentää HUMAKin /European Master in Sign Language Interpreting/, EUMASLI-koulutusohjelma. Ohjelman tavoitteena on saada Euroopan markkinoille ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita tulkkeja, joiden työkielinä suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen lisäksi voivat olla englanti ja kansainvälinen viittominen. Ainutlaatuinen kolmen maan, Suomen, Skotlannin ja Saksan yhteistutkinto tarjoaa mahdollisuuden yhteisillä tutkimuksilla ja projekteilla kehittää tulkkauksen laatua eurooppalaisella tasolla. Haku koulutuksiin on keväällä 2009. Kansallisen tutkinnon 20 paikkaa ovat yhteishaussa, ja EUMASLIn 6 paikkaa ovat HUMAKissa erillishaussa. Molemmat tutkinnot ovat laajuudeltaan 90 opintopistettä. Koulutuksiin voi hakea vähintään ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut viittomakielen tulkki, jolla on alan työkokemusta kolme vuotta. Ylemmän AMK-tutkinnon ohella myös viittomakielen tulkkien perustutkintoon panostetaan: opetusministeriö on jo aiemmin myöntänyt lisäpaikkoja viittomakielentulkin koulutusohjelmaan, esimerkiksi syksyllä 2008 HUMAKin Helsingin ja Kuopion kampuksilla aloittaa yhteensä 50 opiskelijaa. -Kuopion osuus tästä on 30 opiskelijaa, kertoo koulutusjohtaja Pirkko Mikkonen, Kuopion HUMAKista. Viittomakielentulkkeja on koulutettu Suomessa pian 30 vuotta. Ylempien AMK-tutkintojen myötä alalle saadaan lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja johtamisen osaamista.
kantti.net, Anja Hiltunen	11.4.2008

Uutta tietoa matkapuhelinsäteilyn solutason vaikutuksista Matkapuhelinten käytön nopea yleistyminen on lisännyt merkittävästi väestön altistumista radiotaajuussäteilylle. On epäilty, että radiotaajuussäteily voisi vaikuttaa aivojen toimintaan ja aiheuttaa aivokasvaimia. FM Anne Höytö tutki Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksella tekemässään väitöskirjassa radiotaajuussäteilyn mahdollisia vaikutuksia syövän kehittymiseen liittyviin prosesseihin. Kokeet tehtiin pääasiassa hiiren L929 fibroblastisoluilla, mutta niissä käytettiin myös muita sekundaarisia hermosolulinjoja ja rotan primäärisiä hermosoluja. Väitöskirjan havainnot primäärisoluihin kohdistuvista vaikutuksista ovat ainutlaatuisia, sillä vastaavanlaisia kokeita ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksissa käytetyt solut ovat olleet yleensä syöpäsoluja. -Aiemmin tutkimuksissa ei ole juuri käytetty primäärisoluja, eli soluja joiden toiminta vastaa paremmin kudoksessa olevien solujen toimintaa, Anne Höytö kertoo. -Päätulos on, että lieviä vaikutuksia soluviljelmissä havaittiin, mutta tuloksesta ei voi johtaa suoraviivaisia päätelmiä ihmisiin. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista selvittää, poikkeavatko primäärisolujen ja sekundäärisolujen vasteet muutenkin toisistaan kännykkäsäteilyn suhteen, Anne Höytö toteaa.
kantti.net, Anja Hiltunen	11.4.2008

Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijalle kansainvälisen The design project -kilpailun tekstiili-sarjan voitto Kuopion Muotoiluakatemian tuotemuotoilun opiskelija Soila Oinonen voitti 2000 euron pääpalkinnon viime viikolla kansainvälisessä The design project –kilpailussa. Oinonen voitti kilpailun tekstiili-sarjan suunnittelemillaan Ringle-matoilla. Tekstiili-sarjassa kilpaili seitsemän kilpailijaa. Palkinnot jaettiin Karlsruhessa Saksassa. Palkittujen joukossa ei ollut muita Saksan ulkopuolelta. Kilpailuun osallistuttiin mallipiirroksilla, mutta jatkoon päässeet toimittivat Saksaan myös mallit kilpailutuotteista. Ringle-matot menevät tuotantoon ja myyntiin saksalaisen postimyyntiyrityksen Heinrich Heine GmbH kautta. Kilpailun nettisivut: www.the-designproject.com/
kantti.net, Anja Hiltunen	10.4.2008

Värekarvojen säätelymekanismi tärkeä tuntea Kati Mönkkönen selvitti Kuopion yliopiston farmakologian ja toksikologian laitoksella tekemässään väitöskirjassa signaalinvälitysproteiini G alfa-i2:n osuutta värekarvojen toiminnan säätelyssä. Tällä proteiinilla havaittiin olevan erityinen värekarvoihin erikoistunut säätelytehtävä rotan aivokammioissa. Aiemmin aivokammioiden värekarvojen toimintaa on tutkittu vain hyvin vähän ja reseptorivälitteistä säätelyä ei ole tunnettu. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin saman signaalinvälitysproteiinin ominaispiirteitä naisen munatorvien värekarvoissa. Värekarvojen toimintahäiriöt voivat olla selittäviä tekijöitä monissa sairaustiloissa. Siksi niiden normaalit toimintaperiaatteet on tärkeää ymmärtää molekyylitasolle saakka. Esimerkiksi jatkuvat hengitystieinfektiot, aivoselkäydinnesteen virtauksen ja kallonsisäisen tasapainon järkkyminen sekä alentunut hedelmällisyys voivat liittyä värekarvojen puutteelliseen toimintaan. Lisäksi värekarvoilla on ratkaiseva merkitys varhaisen yksilönkehityksen aikana.
kantti.net, Anja Hiltunen	10.4.2008

Ihon solumalli voi korvata oikean ihon kemikaalien ihoärsytyksen tutkimisessa ja lääkekehityksessä Rotan ihosoluista kasvatettu keinoiho voi korvata oikean ihon tutkittaessa kemikaalien ja lääkkeiden ihoärsytystä ja imeytymistä, osoittaa proviisori Sari Pappisen Kuopion yliopistossa tekemä väitöstutkimus. Soluviljelyyn perustuva keinoiho on myös lupaava eläinkokeita korvaava vaihtoehto, kun tutkitaan ihon kautta tapahtuvaa lääkintää, ihoärsytystä tai erilaisia ihosairauksia. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa tutkittiin lääkevalmisteiden imeytymisen edistäjien ja lääkevalmisteiden vaikutusta solujen avulla valmistetulla keinoiholla. Tutkimuksessa tutkittiin rotan ihosoluista kasvatetun keinoihon (ROC) rakenteellista ja toiminnallista vastaavuutta ihmisihoon nähden. ROC-mallin rasva-aineanalyysi osoitti suurta samankaltaisuutta ihmisihon kanssa. Malli ennustaa lääkeaineiden imeytymistä varsin hyvin ja paremmin kuin aiemmin kehitetyt ihon solumallit, jotka ovat olleet liian läpäiseviä. ROC-malli on kehitetty Kuopion yliopiston anatomian laitoksella. Suomessa ei ole muita ihomalleja. -Mallin etuna on saatavuus ja käytön helppous ja laajuus. Sitä voi käyttää myös esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa ja kotitalouskemikaalien testauksessa, Sari Pappinen kertoo.
kantti.net, Anja Hiltunen	10.4.2008

SAKKY:n opiskelijat menestyivät USA:ssa harjoitusyritystoimintaan liittyvässä kilpailussa Kolme opiskelijaa Savon ammatti- ja aikuisopistosta osallistuivat maalis-huhtikuun vaihteessa kansainväliseen Merrill Lynch Global Business –kilpailuun New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Kilpailu liittyy oppilaitosten harjoitusyritystoimintaan. Opiskelijoita ja heidän opettajiaan kilpailussa oli yhdeksästä maasta, kertoo USA:ssa mukana ollut lehtori Risto Alikoski Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Opiskelijat työskentelivät kansainvälisissä, eri maiden opiskelijoista koostuvissa 4-5 hengen joukkueissa. Joukkueiden tehtäv&a