K-blogiNuorta mediaa -sivustoViittomakieltä käsittelevä sivusto
 
     

Lyhyesti - uutisia, ajankohtaista

Tältä sivulta löydät Kantin tuottamaa ja kerämää uutismateriaalia - lyhyesti ja ytimekkäästi.

 
 

Maaseudulla tarvitaan kokonaisvaltaista kestävän kehityksen politiikkaa

Ajatus koko yhteiskuntaa läpäisevästä kestävästä kehityksestä ei toteudu, jos kestävää kehitystä tavoitellaan vain hanketoiminnan avulla. Kestävän kehityksen hankkeet ja uuden luonnonkäytön elinkeinot tarvitsevat tuekseen kokonaisvaltaista eri toimijoita yhdistävää maaseudun kestävän kehityksen politiikkaa, jonka muotoilu ei jää yksinomaan ympäristöhallinnon tehtäväksi, näin todetaan YTL Ilkka Eiston tuoresessa väitöskirjatutkimuksessa.

Eisto tutki paikallisesti kestävän kehityksen ja ympäristölähtöisen kehittämistoiminnan suhdetta Pohjois-Karjalan harvaanasutulla maaseudulla. Paikallisesti kestävä kehitys ilmenee vähittäisenä muutoksena, jossa aiempaa paremmin luontoarvot huomioiva toiminta saa sijaa teollisen luonnonkäytön rinnalla. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että vastoin poliittisen kestävyysretoriikan antamaa kuvaa, paikallistasolla kestävä kehitys ilmenee hajanaisina hankkeina, joissa erottuu yksittäisiä paikallisesti kestävän kehityksen piirteitä.

Tutkimus pohtii, onko kestävän kehityksen toiminta eriytymässä muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erilliseksi toiminnan saarekkeeksi. Ympäristölähtöistä kehittämistoimintaa rasittavat hanketoiminnalle tyypilliset ongelmat, kuten toiminnan lyhytjänteisyys, toteuttajien vaihtuvuus sekä luotujen käytäntöjen heikko juurtuminen osaksi toteuttajaorganisaatioiden perustoimintoja.

Eisto toteaa, että kestävän kehityksen paikallisten käytäntöjen aikaansaaminen edellyttää sekä paikallisilta että kansallisilta toimijoilta ja organisaatioilta kykyä hahmottaa omaa toimintaansa paikallisyhteisöjen näkökulmasta. Tärkeää on myös osata soveltaa ja uudistaa yhtenäisiä toimintakäytäntöjä paikallisia erityispiirteitä vastaaviksi. Samalla on kuitenkin oltava myös selvillä myös ylialueellisten kehitys- ja muutosprosessien paikallisista sidoksista ja vaikutusmekanismeista. On myös tiedostettava, että paikallisesti toimiviksi osoittautuvat ratkaisut voivat vaihdella suuresti.

YTM Ilkka Eiston väitöskirjatutkimus tarkastetaan Joensuun yliopistossa 5.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun yliopisto

4.12.2009
 
 

Erilaisten kulttuurien kohtaaminen asiakaspalvelutilanteissa haastavaa

Viranomaiset tarvitsevat parempia valmiuksia kulttuurien välisissä asiakaspalvelutilanteissa, todetaan FM Sari Hammar-Suutarin väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten viranomaisten valmiuksia kohdata kulttuurisesti erilaisiksi kokemiaan asiakkaita sekä virkailijoiden sopeutumisprosessia työn ja asiakaskunnan monimuotoistuessa.

Kulttuurien väliset asiakaspalvelutilanteet koetaan monesti molemminpuolin turhauttavina, syynä on usein palvelun tarpeiden ja tarjonnan kohtaamattomuus, mutta myös kielivaikeudet ja kulttuuriksi tunnistettujen piirteiden vuorovaikutukseen tuoma outous voivat vaikeuttaa kanssakäymistä. Virkailijat nostavat esille erilaisuutta asiakaspalvelutilanteeseen tuovista seikoista muun muassa ulkonäköön, ymmärtämiseen, käytökseen ja asiointivalmiuksiin liittyviä tekijöitä.

Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset viranomaiset tiedostavat tarvitsevansa parempia kulttuurien välisen työn valmiuksia, mutta pyrkimykset työn kehittämiseen ovat jääneet vielä pinnallisiksi. Tutkimuksessa toteutetut työyhteisöjen kehittämiskokeilut kuitenkin osoittivat, että pitkäjänteisemmän osallistavan työskentelyn avulla voidaan saavuttaa kehittymistä asenteiden, tietämyksen, taitojen ja toiminnan alueilla.

Yhdenvertaisempaan asiakaspalveluun pyrkiminen edellyttää kuitenkin erityisen oppimisprosessin läpikäymistä. Lisäksi tarvitaan valmiutta muutokseen, tarpeeksi vahvaa tahtotilaa ja sitoutumisen astetta sekä kykyä sijoittaa uudet merkitykset tarkoituksenmukaisella tavalla käytäntöön. Virkailijoiden työskentelyolosuhteisiin voidaan vaikuttaa turvaamalla riittävä tiedonkulku - niin viranomaisorganisaatioiden sisällä kuin niiden ulkopuolellakin - jotta virkailijoiden työssään kohtaamien tilanteiden luonne voidaan huomioida erilaisia heidän työtään ohjaavia toimintaohjeita, lakeja ja säädöksiä laadittaessa.

FM Sari Hammar-Suutarin väitöskirja tarkastetaan Joensuun yliopistossa 4.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun yliopisto

4.12.2009
 
 

Työn räätälöinti vajaakuntoisten työllistämisen haasteena

Yritysten näkökulmasta suurin haaste vajaakuntoisten työllistymisessä on työn räätälöinti, todetaan YTL Tuula Kukkosen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimus kohdistuu työnantajien käsityksiin vajaakuntoisten työllistymistä koskevasta yritysten sosiaalisesta vastuusta sekä vajaakuntoisten työkyvystä ja työkyvyn osa-alueiden merkityksestä työllistämisessä.

Yritysten sosiaaliselle vastuulle esitetyt perustelut ovat useimmiten taloudellisia perusteluja. Näitä voidaan jaotella välittömiin taloudellisiin perusteluihin, jotka liittyvät yrityksen kannattavuuteen sekä välillisiin taloudellisiin perusteluihin, jotka liittyvät kannattavuuteen esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen kautta. Eettiset ja sosiaaliset perustelut riittävät harvoin sellaisenaan sosiaalisen vastuun perusteluksi; myös niillä perusteltavalta sosiaaliselta vastuulta odotetaan vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen.

Vajaakuntoisten työllistämisessä nähdään olevan työturvallisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä riskejä. Työyhteisön suhtautumisella on suuri vaikutus johdon tekemiin rekrytointipäätöksiin. Merkittävin haaste vajaakuntoisten työllistymisessä on yritysten näkökulmasta työn räätälöinti, joka koetaan aikaa vieväksi, työyhteisön suhtautumiseen kielteisesti vaikuttavaksi sekä erityistä osaamista vaativaksi. Vajaakuntoisten työllistämiseen liittyvään suhtautumiseen vaikuttaa myös se, minkälaisia kokemuksia yrityksissä on työssä olevien työntekijöiden työkykymuutosten edellyttämästä työn räätälöinnistä.

Kukkosen tutkimuksessa esitetään vajaakuntoisten työllistymistä tukevan toiminnan kehittämisehdotuksia, joista keskeisimmät ovat työnantajan roolin vahvistaminen, työnantajien rekrytointiperusteiden analyysi sekä sosiaalisen vastuun perustelujen mukaan eriytyvä työllistymisen tukeminen.

YTL Tuula Kukkosen väitöskirja tarkastetaan Joensuun yliopistossa 4.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun yliopisto

4.12.2009
 
 

Biohajoavista levy-ruuvi -kiinnitysmenetelmistä hyviä kokemuksia

FM, TtM Petteri Väänäsen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uudentyyppisten biohajoavasta polymeeristä valmistettujen levy-ruuvi -kiinnitysmenetelmien soveltuvuutta uusiin kliinisiin käyttökohteisiin.

Luunmurtumien kiinnityksessä käytetään yleensä metallisia luunkiinnitysimplantteja joilla murtumalinja tuetaan luutumisen ajaksi. Usein metalliset implantit poistetaan leikkauksessa murtuman parantumisen jälkeen, joka tuottaa lisäkustannuksia ja aiheuttaa potilaalle turhia leikkausriskejä biohajoavien kiinnitysmenetelmien käyttöön verrattuna.

Ennen kuin biohajoava luunkiinnitysimplantti voidaan hyväksyä laajamittaiseen kliiniseen käyttöön, täytyy sen turvallisuus ja soveltuvuus varmistaa ja osoittaa. Verrattuna perinteisiin metallisiin implantteihin biohajoavien implanttien ominaisuudet muuttuvat lyhyessäkin ajassa huomattavasti ja näin ollen niiden testaus vaatii erityistä huomiota. Väänäsen tutkimuksissa mm. mallinnettiin biomekaanisesti nilkkamurtuman kiinnitystä, kiinnityksen kokemaa fysiologista kuormitusta sekä elimistön aikaansaamia hajoamisolosuhteita ilman eläinkokeita. Lisäksi kokeellisesti varmistettiin toisen biohajoavan levy-ruuvi kiinnitysmenetelmän biohajoamisnopeus laboratorio-olosuhteissa. Kliinisessä testauksessa kyseistä kiinnitysmenetelmää käytettiin ensimmäisen kerran metallikiinnityksen sijaan lonkkatekonivelleikkauksen yhteydessä luusiirteen paikalla pysymisen varmistamiseen menestyksekkäästi kuudella potilaalla.

Väitöskirjan tulosten perusteella kokeellisesti ja kliinisesti tutkitut biohajoavat levy-ruuvi -kiinnitysmenetelmät soveltuvat lujuus- sekä biohajoamisominaisuuksiensa puolesta käytettäviksi uusissa kliinisissä sovellutuksissa. Kliininen soveltuvuus ja tehokkuus tulee kuitenkin varmistaa laajemmalla, sokkoutetulla, sovellutuskohtaisella kliinisellä vertailututkimuksella.

FM, TtM Petteri Väänäsen väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 5.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

3.12.2009
 
 

Iäkkäiden lonkkamurtumat yleistyneet

Ikääntyneille sattuu entistä enemmän lonkkamurtumia, ja psyykenlääkkeiden käyttäjille useammin kuin muille, totesi Eija Lönnroos väitöstutkimuksessaan. Ikääntyneille sattuneiden lonkkamurtumien määrä kasvoi Keski-Suomessa 70 prosentilla vuosikymmenen aikana, vuosina 2002-2003 sattui 597 lonkkamurtumaa. Tyypillinen lonkkamurtumapotilas oli yli 80-vuotias kotona asuva nainen, ja tavallisimmin lonkkamurtuma syntyi sisätiloissa kaatumisen seurauksena. Arviolta joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa merkittävän vamman.

Lonkan uusintamurtumien osuus oli tuntuva, uusintamurtuman sai viisi prosenttia potilaista vuoden kuluttua ja kahdeksan prosenttia kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä murtumasta. Kolmannes lonkkamurtumapotilaista kuoli murtuman jälkeisenä vuotena. Alueen samanikäiseen väestöön nähden lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus oli kolminkertainen.

Suurin osa ikääntyneiden tapaturmista syntyy kaatumisen seurauksena, niin myös valtaosa lonkkamurtumista. Kaatumisalttius lisääntyy iän ja terveydentilan heikkenemisen myötä, mutta myös psyykenlääkkeet voivat lisätä iäkkäiden kaatumisvaaraa. Kolmannes kotona asuvista ja yli puolet laitoksissa asuvista yli 65-vuotiaista kaatuu vuosittain ainakin kerran.

LL Eija Lönnroosin väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 5.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

3.12.2009
 
 

Itä-Suomen yliopiston tiedekuntien johto on valittu

Itä-Suomen yliopiston hallitus on valinnut dekaanit ja varadekaanit neljän tiedekunnan johtoon.

Filosofisen tiedekunnan dekaaniksi valittiin professori Markku Filppula ja varadekaaniksi professori Hannu Savolainen.
Professori Timo Jääskeläinen johtaa dekaaninan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaa. Varadekaani valitaan 22. joulukuuta 2009.
Terveystieteiden tiedekuntaa johtavat professori Jukka Mönkkönen dekaanina ja professori Hilkka Soininen hänen varahenkilönään.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaaniksi valittiin professori Juha Kinnunen ja varadekaaniksi professori Harri Siiskonen.

Hallitus teki valinnat rehtorin esityksestä tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Ensi vuoden alussa aloittavien dekaanien toimikausi on neljä vuotta. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa ja on tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja. Hän vastaa rehtorille tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja avustaa rehtoria tiedekuntaa koskevissa kehittämishankkeissa.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Itä-Suomen yliopisto

3.12.2009
 
 

Työ antaa kehitysvammaiselle osallisuuden kokemuksen

Työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevät kehitysvammaiset kokevat työn itselleen tärkeäksi. Työ koetaan tärkeäksi kolmesta syystä: rahan saamisen, työstä tulevan arvostuksen ja työstä saatavien sosiaalisten suhteitten takia, ilmeni Erja Misukan väitöstutkimuksesta.

Haastatelluille merkittävää oli myös osallisuuden kokemus: tekemällä työtä voi tuntea olevansa tavallinen kansalainen, jolla on palkkapäivä ja jonka arjen täyttävät ystävät, työn tekeminen ja muut normaaliin elämään kuuluvat asiat.

Tutkimukseen haastateltiin sekä ryhmissä että erikseen kahtatoista työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevää 25-35 -vuotiasta kehitysvammaista henkilöä. Haastatteluissa nousivat esiin muun muassa itsenäisyyden tunteen saavuttaminen työstä saatavan työosuusrahan kautta, työ- ja toimintakeskuksen työkavereiden ja henkilökunnan merkitys kehitysvammaisille sekä kokemus arvostuksen saamisesta tehtyjen tuotteiden myymisen myötä. Merkittäväksi tekijäksi nousi myös työn mukanaan tuoma osallisuuden kokeminen.

Haastatteluaineistosta esiin nousseista tuloksista on johdettavissa kolme kehittämisnäkökulmaa työ- ja toimintakeskuksissa tehtävään työhön: työosuusrahan korottaminen, kehitysvammaisten toimiminen työkavereidensa neuvojana ja kehitysvammaisten tekemän työn näkyvämmäksi tekeminen.

YTM Erja Misukan väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 5.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

2.12.2009
 
 

Ikä vaikuttaa pienhiukkasten kykyyn muodostaa pisaroita

Ilmakehän pienhiukkasten orgaanisen osuuden ikä vaikuttaa hiukkasten hygroskooppisuuteen, eli hiukkasten kykyyn muodostaa nestemäisiä pisaroita. FM Tomi Raatikaisen väitöstutkimuksessa havaittiin, että lähialueilta olevat tuoreet hiukkaset olivat vähemmän hygroskooppisia kuin ilmamassojen mukana tulleet iältään vanhemmat hiukkaset. Tutkimuksen mukaan erityisesti tiheään asutuilta alueilta peräisin olevat ilmamassat sisälsivät lähinnä hygroskooppisia hiukkasia.

Pienhiukkasista muodostuvien pisaroiden ja pilvien ilmastovaikutukset riippuvat tiivistymisytimien hygroskooppisuudesta. Tämän vuoksi hygroskooppisuus on tärkeä parametri ainakin ilmastomalleille. Ilmakehän pienhiukkasilla on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, sillä ne vaikuttavat maan säteilytasapainoon sekä suoraan että välillisesti pilvien ominaisuuksien kautta. Toisin kuin kasvihuonekaasuilla, ilmakehän pienhiukkasilla oletetaan olevan ilmastoa viilentävä vaikutus.

Väitöskirjatyössä tutkittiin myös pinta-aktiivisten orgaanisten yhdisteiden vaikutusta pilvipisaroiden muodostumiseen. Pinta-aktiiviset aineet kertyvät pisaroiden pintakerroksiin. Tämän seurauksena pisaran pintajännitys pienenee. Tämä on huomioitu joissakin malleissa. Toinen usein huomiotta jätetty pinta-aktiivisuuden seuraus on se, että pintaan siirtyvät aineet muuttavat liuoksen pitoisuuksia. Mallisimulaatiot ja laboratoriokokeet osoittivat selvästi, että pinta-aktiivisilla aineilla on selvästi oletettua pienempi vaikutus pienhiukkasten hygroskooppisuuteen. Käytännössä pintajännitys- ja pitoisuusmuutoksien vastakkaiset vaikutukset kumoavat toisensa.

FM Tomi Raatikaisen väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 4.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

2.12.2009
 
 

Uusi hoitogeeni verisuonten uudismuodostuksen estämiseen?

Verisuonten uudiskasvulla on keskeinen merkitys valtimonkovettumataudin ja syöpien kehittymisessä. Helena Viidan väitöskirjatutkimus osoitti 15-lipoksygenaasi-1:n (15-LO-1) estävän tehokkaasti uusien verisuonten kasvua kahdessa kokeellisessa eläinmallissa.

Sydän- ja verisuonisairaudet ja syövät ovat eniten sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttavat tautiryhmät Suomessa. Lisäksi monissa silmäsairauksissa haitallinen uudissuonitus heikentää näköä ja aiheuttaa jopa sokeutta. Helena Viidan tutkimuksen tulosten perusteella rasvahappoja hapettava valkuaisaine 15-LO-1 voi olla mahdollinen uusi hoitogeeni esimerkiksi silmän takaosien uudissuonitusta aiheuttavien silmäsairauksien hoidossa.

Viidan tutkimuksessa 15-LO-1 osoittautui tehokkaaksi verisuonten uudismuodostuksen estäjäksi kahdessa kokeellisessa eläinmallissa. Verisuonten uudismuodostus saatiin aikaan siirtämällä verisuonten endoteelikasvutekijöitä (VEGF) koodaavia geenejä adenovirusten avulla kanin alaraajalihaksiin sekä kanien silmien lasiaisnesteeseen. Tutkimuksessa testattiin myös 15-LO-1:n vaikutuksia rotan pahalaatuisessa aivosyöpämallissa. Adenovirusvälitteinen 15-LO-1-geeninsiirto lisäsi merkitsevästi rottien elinaikaa.

15-LO-1:n merkitystä valtimonkovettumataudissa tutkittiin soluviljelyolosuhteissa, joissa luotiin pysyvästi 15-LO-1:a tuottavia soluja retroviruksia käyttäen. Tutkimuksen perusteella 15-LO-1 voi olla osallisena valtimonkovettumataudin synnyn alkuvaiheissa, joissa tulehdussolujen tarttuminen verisuonten pintakerroksen soluihin ja kulkeutuminen pintakerroksen alle on yksi keskeisiä tapahtumia.

FM Helena Viidan väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 4.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

1.12.2009
 
 

Diakoniatyöntekijät kaipaavat lisää keinoja vaikuttamiseen

Diakoniatyöntekijät tunnistavat ihmisille pahoinvointia aiheuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä, mutta voidakseen paremmin vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, he kokevat tarvitsevansa lisää rohkeutta ja tietoa yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Näin todetaan TtL Lea Rättyän tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Rättyän tutkimuksen mukaan diakoniatyöntekijät kokivat valmiutensa ja osaamisensa yksilötyössä suhteellisen hyviksi siitä huolimatta, että yksilötyö oli vaativaa ja ihmisten avun tarve ja vaikeuksien monimuotoisuus oli lisääntynyt. Diakoniatyön sisältö ja työn kehittäminen oli sidoksissa yhteiskunnalliseen muutokseen ja muutosten aiheuttamiin alueellisiin ja paikallisiin muutoksiin.

Diakoniatyöntekijät tekivät laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. He olivat sillanrakentajia ihmisten, eri tahojen ja yhteisöjen välillä. Diakoniatyö edisti yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisen auttamisen, monipuolisen ryhmätoiminnan ja osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavan toimintansa avulla.

Yhteisvastuun lisäämisen ohella diakoniatyöntekijät näkivät tärkeäksi etsivään työhön ja hädänalaisimpien ihmisten auttamiseen keskittymisen sekä työmenetelmien kehittämisen. Työn kehittäminen edellytti riittäviä resursseja ja työyhteisön tukea. Rättyä kehitti tulosten pohjalta alustavan mallin diakoniatyöstä yhteiskunnallisessa muutoksessa.

TtL Lea väitöstutkimus tarkastetaan Kuopion yliopistossa 4.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

1.12.2009
 
 

Pienhiukkasten tulehdusvaikutuksissa suuria eroja

Öljynpoltosta, puun ja hiilen epätäydellisestä palamisesta ja katupölystä peräisin olevat kaupunki-ilman hiukkaset aiheuttavat merkittäviä tulehdusreaktioita ja kudosvauriota keuhkoissa. Myös vallitsevat sääolot vaikuttavat hiukkasten kemialliseen koostumukseen ja samalla niiden haitallisuuteen, todetaan FM Mikko Happosen väitöskirjatutkimuksessa.

Hiirten keuhkoissa tehty altistustutkimus osoitti, että kaupunki-ilman hiukkasten kykyyn aiheuttaa tulehdusta keuhkoissa vaikuttivat niin hiukkasen fysikaalinen koko kuin päästölähteiden ja sääolojen määräämä kemiallinen koostumuskin. Voimakkaimmat tulehdusvasteet aiheutuivat katupölystä peräisin olleilla hiukkasilla. Kuta kuivempaa ja lämpimämpää näytteiden keräysaikana oli, sitä voimakkaampia olivat tulehdusreaktiot.

Happonen toteaakin, että kaupunki-ilman laadun parantamiseksi tulisi pakokaasupäästöjen ohella vähentää myös autojen jarru- ja rengaspölypäästöjä sekä katupölyn määrää. Puun ja hiilen huonoa polttoa pienlämmityksessä sekä laivojen raskasöljyn polttoa satamissa tulisi myös vähentää.

FM Mikko Happosen väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 4.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

30.11.2009
 
 

Geeneillä vaikutusta juomatapoihin ja alkoholismiin

LL Tero Hallikainen jatkoi omassa viiteen osatyöhön jakautuneessa tutkimustyössään Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikassa, Niuvanniemen sairaalassa jo 1980-luvulla käynnistettyä tutkimustyötä väkivaltakäyttäytymisen ja päihdeongelmien taustatekijöistä.

Hallikainen toteaa näiden pääosin 2000-luvun alussa julkaistujen tutkimustulosten olleen aikaansa edellä, mitä tuli alkoholismin luokitteluun. Kun alkoholisteiksi todetut henkilöt oli jaettu oireiden mukaisiin alaryhmiin, perimän ja häiriön välinen yhteys vahvistui jaoli helpompi havaita. Tämä menetelmä yleistyi psyykkisten häiriöiden geenitutkimuksessa vasta myöhemmin. Hallikainen toteaa aiempien tulosten kuitenkin olleen ristiriitaisia, sillä alkoholisteja tutkittiin yhtenä luokittelemattomana ja etnisesti kirjavana ryhmänä. Hallikaisen omassa tutkimuksessa tutkittavat ja verrokit olivatkin kaikki syntyperäisiä suomalaisia miehiä. Merkittävää oli myös huomattavan suuri tutkimushenkilöiden määrä kahdessa viimeisessä osatyössä. Myös väkivaltaisten alkoholistien valikoitunut otos on osoittautunut ainutlaatuiseksi.

Vaikka alkoholismi onkin selvästi perinnöllistä, vain riski sairastua riippuvuuteen periytyy. Sekin välittyy useiden geenien, ei vain yhden tai kahden geenin kautta. Ympäristövaikutuksilla on aina osuutensa riippuvuussairauden synnyssä, vaihtelevasti alkoholismin tyypistä riippuen. Riippuvuuden taustatekijöiden selvittäminen auttaa kehittämään tehoavia hoitoja. Nykytiedon perusteella jo kehittynyt päihderiippuvuus ei juuri parane; riski sortua uudelleen väärinkäyttöön on erittäin korkea ensimmäisen vuoden aikana raitistumisen jälkeen hoitomuodosta riippumatta. Se myös pysyy korkeana vuosien ajan. Tämä korostaa riippuvuuden ennaltaehkäisyä. Alkoholi ei ole hyvä lääke ahdistukseen tai alakuloon.

LL Tero Hallikaisen väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 4.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

30.11.2009
 
 

Lyhyet RNA-molekyylit muokkaavat geenien ilmenemistä

Lyhyiden säätelijä-RNA-molekyylien on arvioitu muokkaavan noin joka toisen geenin ilmenemistä ihmisessä. Koska geenien tuottamat proteiinit määräävät pitkälle solun ja siten koko ihmisen fyysisen olemuksen, säätelijä-RNA-molekyylien vaikutus ihmisen normaaliin kehitykseen ja terveyteen on suuri.

FM Suvi Asikaisen sukkulamatojen tutkimiseen pohjautuvassa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että säätelijä-RNA:n tehokkuus voi vaihdella solutyypeittäin. Lisäksi säätelijä-RNA-lajeilla havaittiin olevan valtava määrä erilaisia kohdegeenejä, jotka liittyvät useisiin biologisiin prosesseihin. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että säätelijä-RNA:t saattavat liittyä muun muassa Parkinsonin taudin takana piileviin molekyylitason mekanismeihin. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kun synteettisestä siRNA:sta lähdetään kehittämään lääkkeitä geeniperäisiin sairauksiin, on muistettava, että erityyppiset solut voivat reagoida lääkkeeseen vaihtelevasti.

Tutkimus auttaa ymmärtämään säätelijä-RNA-molekyylien toimintaa ja roolia sukkulamadossa ja tarjoaa pohjan tutkimuksen jatkamiseen monimutkaisemmissa mallieläimissä ja lopulta ihmisessä.

FM Suvi Asikaisen väitöskirja tarkastettiin Kuopion yliopistossa 28.11.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

28.11.2009
 
 

Nanoteknologiasta apua laihdutukseen

Laajassa suomalaisessa tutkimushankkeessa pyritään tehostamaan piillä lääkeaineiden kulkeutumista ihmisen elimistössä. Usean yliopiston yhteishankkeessa haetaan nanoteknologian avulla uusia keinoja laihduttamiseen, hankkeessa on muun muassa pystytty pidentämään ruokahalua säätelevien peptidien vaikutusaikaa elimistössä.

Piin huokosrakenteeseen pystytään sitouttamaan erityyppisiä lääkemolekyylejä, jolloin niiden ominaisuuksia pystytään muokkaamaan ja käyttäytymistä elimistössä säätelemään. Huokoisiksi syövytettyjen piipartikkelien pinnat käsitellään kemiallisesti sopiviksi huokosiin ladattavan lääkeaineen ja sovelluskohteen suhteen. Huokosiin sidotun lääkeaineen vapautumisnopeutta voidaan muuttaa hallitusti valitsemalla huokoskoko ja huokosten pintakemialliset ominaisuudet oikeanlaisiksi suhteessa lääkeainemolekyylin kokoon ja kemiallisiin ominaisuuksiin.

Halutuista liukoisuusominaisuukista riippuen lääkeaine saadaan vapautumaan ja liukenemaan huokosista nopeasti tai hitaasti. Menetelmällä voidaan myös parantaa lääkeaineen kohdentuvuutta haluttuun kudokseen, jolloin hoito tehostuu ja sivuvaikutukset vähenevät.

Nanohuokoinen pii soveltuu apuaineeksi sekä perinteisiin lääkkeisiin että peptidi-, proteiini- ja geenilääkkeisiin. Partikkelit voidaan annostella paikallisesti, suun kautta tai injektioissa. Ne sopivat myös suonensisäiseen lääkitykseen. Partikkelit poistuvat elimistöstä eri nopeudella partikkelien ominaisuuksista ja antoreitistä riippuen.

Hanke on osa Suomen Akatemian FinNano-tutkimusohjelmaa. Ohjelma yhdistää kemian, fysiikan ja biotieteiden nanomittakaavassa tehtävää tutkimus- ja kehitystyötä. Ohjelman hankkeiden avulla voidaan kehittää merkittävästi perustutkimustietoa, kestävää kehitystä ja teollista kilpailukykyä. Tutkimuskonsortioon osallistuu ryhmiä Kuopion, Turun, Helsingin ja Oulun yliopistoista sekä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Konsortiota johtaa professori Vesa-Pekka Lehto Kuopion yliopiston fysiikan laitokselta.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

27.11.2009
 
 

Uusia laitteita uniapnean kotirekisteröintiin

Vakavuudestaan huolimatta uniapnea jää usein toimintavarmojen ja edullisten diagnosoinnissa tarvittavien laitteiden puuttuessa lääketieteellisesti toteamatta, jolloin merkittävä osa potilaista jää hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Sairaalafyysikko Pekka Tiihonen kehitti väitöstutkimuksessaan uusia laitteita uniapnean diagnostiikkaan. Kehitystyön tuloksena unenaikaisten hengitys­häiriöiden mittaukset ovat aiempaa paremmin terveyskeskusten saatavilla.

Väitöstutkimuksessa kehitetyt ja tutkitut unenaikaisten hengityshäiriöiden mittaamiseen tarkoitetut laitteet ovat edullisia, aiempaa helppokäyttöisempiä ja niiden tekninen luotettavuus on vähintään markkinoilla olevia laitteita vastaava. Niitä käytetäänkin jo kymmenissä terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla ympäri Suomea.

Uniapnea eli unenaikainen katkohengitys on varsin yleinen sairaus. Uniapneapotilaan hengitys saattaa katketa yön aikana useita satoja kertoja. Tämä rasittaa potilaan elimistöä ja vakavasta uniapneasta kärsivien kuolleisuus sekä sydäninfarktien että aivohalvauksen riski ovatkin merkittävästi kohonneet. Uniapnean tiedetään lisäävän myös diabeteksen ja verenpainetaudin riskiä ja aiheuttavan päiväaikaista väsymystä.

Sairaalafyysikko, FK Pekka Tiihosen väitöstutkimus tarkastetaan Kuopion yliopistossa 27.11.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

27.11.2009
 
 

Savonia-amk sai koulutuksen laatuyksikön

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on valinnut ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt vuosille 2010-2012. Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma on yksi valituista.

Arviointi toteutettiin opetusministeriön toimeksiannosta nyt viidennen kerran. Valituille yksiköille kohdennetaan myöhemmin opetusministeriön tuloksellisuusrahaa. Laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on kehittää, jakaa ja tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulutuksen laatua.

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteaa, että nyt valitut laatuyksiköt ovat onnistuneet tuottamaan systemaattisen kehitystyön avulla laadukkaan koulutuksellisen kokonaisuuden.

Katso myös:

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: OPM

26.11.2009
 
 

Jätteiden ja sivutuotteiden energiakäytöllä positiivisia ilmasto- ja
työllisyysvaikutuksia

Etsimällä parhaita vaihtoehtoja alueellisiin jätehuoltoprosesseihin ja -yhteistyöhön voidaan saavuttaa huomattavia ympäristö-, talous- ja työllisyyshyötyjä. FM Lasse Okkosen väitöskirjatutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että jätteiden ja sivutuotteiden hallittu energiakäyttö alueellisena yhteistyönä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saa aikaan samaan aikaan positiivisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia.

Metsäenergian tuotantoa on tutkittu erityisesti lämpöliiketoiminnan näkökulmasta Suomessa ja Skotlannin Ylämaalla. Luonnonvarajärjestelmien institutionaalisen ympäristön kehittyminen on edistänyt paikallisten metsävarojen käyttöä ja lämpöyrittäjyyden kehittymistä uudeksi maaseudun yritystoiminnaksi. Tutkimus määrittelee useita liiketoimintamalleja paikalliseen lämpöyrittäjyyteen ja arvioi lämpöyrittäjyyden kattavuutta tutkimuksen kohdealueilla.

Väitöstutkimus muodostaa yhdistävän esityksen luonnonvarajärjestelmien evoluutioprosessista. Evoluutiolla on useita esimerkiksi luonnonvaroista ja organisaatioista johtuvia maantieteellisiä ehtoja. Yhdessä yleisten sosio-ekonomisten mekanismien kanssa ne vaikuttavat toimijoihin paikallistalouden kehitysprosesseissa. Systeemien evoluution tuloksena muodostuu uusia talouden rakenteita, tuotannon ja kulutuksen järjestelmiä ja ympäristö-, talous- ja sosiaalisia vaikutuksia.

FM Lasse Okkosen väitöskirja tarkastetaan Joensuun yliopistossa 27.11.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun yliopisto

26.11.2009
 
 

Joensuun ja Kuopion kaupunkien yhteistyö tiivistyy yliopistojen vanavedessä

Joensuun ja Kuopion kaupungit ovat tehneet viime vuosina lisääntyvää yhteistyötä. Kaupungit teettävät tutkimuksen, jolla etsitään keinoja tukea myös Itä-Suomen yliopiston toimintaa sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kumppanuusstrategian toteutumista.
Tutkimuksella haetaan myös vastauksia kysymykseen, voidaanko kaupunkiparin yhteistyöllä edistää molempien kaupunkialueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä millaisia vaikutuksia eri toimenpiteillä olisi koko Itä-Suomen kehitykseen?

Tutkimuksen johtajana toimii professori Jussi Jauhiainen Turun yliopiston maantieteen laitokselta ja se valmistuu maaliskuussa 2010.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion kaupunki

26.11.2009
 
 

Ultrapienten hiukkasten tutkija palkittiin

Kuopion yliopiston aerosolifysiikan tutkimusryhmässä sekä Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikössä kokeellisen aerosolifysiikan professorina työskentelevälle James (Jim) Smithille on myönnetty vuoden 2009 Kenneth T. Whitby -palkinto. Palkinto jaetaan vuosittain Amerikan aerosolitutkimusseuran vuosikokouksessa tunnustukseksi ansioista alan tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä.

Jim Smithin tutkimustyö painottuu ilman ultrapienten hiukkasten muodostumisen ja kasvun kokeelliseen tutkimukseen. Hän on kehittänyt uuden mittalaitteen, joka kykenee mittaamaan halkaisijaltaan jopa vain 8 nanometrin kokoisten hiukkasten kemiallisen koostumuksen. Kyseinen laite, TDCIMS (Thermal Desorption Chemical Ionization Mass Spectrometer), on maailmassa ainoa, jolla voidaan mitata näin pieniä hiukkasia.

Smith väitteli vuonna 2000 Kalifornian teknillisen yliopiston (CAL Tech) Ympäristötieteen ja -tekniikan laitoksella. Hän on tällä hetkellä virkavapaalla Yhdysvaltojen kansallisesta ilmakehätutkimuskeskuksesta (NCAR), missä hän toimii ultrapienten hiukkasten tutkimusryhmän päällikkönä.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

25.11.2009
 
 

Lisävahvistusta kalan syönnin edullisista vaikutuksista

Kuopiolaistutkimuksen mukaan suuri seerumin pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen pitoisuus voi selvästi vähentää sydämen eteisvärinäriskiä. Kyseisiä rasvahappoja saa kalasta ja kalaöljyistä.

Tutkimus tuo lisävahvistusta jatkuvasti lisääntyvälle näytölle kalan syönnin edullisista vaikutuksista sydämen terveydelle. Runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältäviä kalalajeja ovat muun muassa anjovis, sardiini, makrilli, lohi ja silli, kun taas esimerkiksi seitissä tai turskassa näitä rasvahappoja on hyvin vähän. Kotimaisista järvikaloista kannattaa suosia esimerkiksi muikkua.

Eteisvärinä on yleinen sydämen rytmihäiriö. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu kalan syönnin olevan yhteydessä pienentyneeseen eteisvärinän riskiin. Vaikutuksen on arveltu välittyvän kalan sisältämien pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen eikosapentaeenihapon (EPA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA) kautta.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä lääketieteen alan Circulation-lehdessä. Tutkimusta rahoittaa muun muassa Suomen Akatemia.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

25.11.2009
 
 

Tutkimusten eettistä arviointia tarvitaan

Yksilöiden suojeleminen vahingoilta kliinisessä tutkimustyössä on tutkijoiden ensisijainen moraalinen velvollisuus. Helena Länsimies-Antikainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tietoon perustuvaa suostumusta, jota ilman ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä, hoitotieteellistä tai muuta terveystieteellistä tutkimusta ei saa suorittaa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kyselytutkimusmenetelmän avulla on mahdollista arvioida tietoon perustuvan suostumuksen toteutumista kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimus osoittaa myös havainnollisesti, kuinka vaikeaa tietoon perustuvan suostumuksen tavoitteiden toteutuminen on osalla osanottajista. Tämä tulos vahvistaa käsitystä, jonka mukaan tutkijoiden täytyy jatkuvasti analysoida ja arvioida antamansa tiedon laatua sekä määrää. Tämä on erityisen tärkeää laajoissa ja pitkäkestoisissa tutkimuksissa. Vaikka on ehkä epärealistista olettaa, että tutkimushenkilöt ymmärtäisivät saamansa tiedon täydellisesti, tulisi tämän olla päämääränä.

Tieteellinen tutkimus on edelleen välttämätöntä, koska vain sen perusteella voidaan tuottaa riittävän laajaa ja luotettavaa tietoa esimerkiksi väestön terveydestä. Jotta säilytetään ihmisten halu osallistua tutkimusprojekteihin vapaaehtoisina tutkimushenkilöinä, on pystyttävä jatkossakin takaamaan tieteellisen tutkimustyön korkea eettinen taso.

TtM Helena Länsimies-Antikaisen väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 27.11.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

25.11.2009
 
 

Nanohiukkaset huonontavat hengitysilmaa

Terveydelle haitallisten ulkoilman hiukkasten lukumäärä lähellä liikenneväyliä voi hetkellisesti nousta jopa miljoonaan hiukkaseen kuutiosentissä eli sokeripalan kokoisella alueella hengitysilmaa. Tutkija Petri Tiitan väitöstutkimus osoittaa, että liikenteestä peräisin olevat nanohiukkaset koostuvat suurimmaksi osaksi heikosti veteen liukenevista orgaanisista yhdisteistä. Nämä hiukkaset muodostuvat vasta pakokaasujen päästyä ulkoilmaan ja ovat peräisin lähinnä voiteluöljyn ja polttoaineen jäämistä.

Ilmakehän nanohiukkasten koostumus on ollut huonosti tiedossa eikä ultrapienten hiukkasten ulkoilmapitoisuuksia valvota, vaikka niiden on todettu lukuisissa tutkimuksissa olevan terveydelle hyvin haitallisia. Nanohiukkaset kulkeutuvat syvälle hengitysteihin ja sisältävät terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Kuopion yliopistossa 27.11. tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin liikenneperäisten hiukkasten ominaisuuksia eli hiukkaskokoa, pitoisuutta ja kemiallista koostumusta vilkkaasti liikennöidyn tien varrella. Uusilla mittausmenetelmillä saatiin tuloksia myös nanokokoluokan hiukkasten ominaisuuksista reaaliliikennetilanteessa.

- Uusia ulkoilman monitorointimenetelmiä tarvitaan entisten rinnalle, koska tämänhetkinen EU- lainsäädäntö perustuu massamittauksiin. Ne eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa hengitysilman tilasta, sillä nanohiukkasten massa on mitätön, Tiitta toteaa.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

24.11.2009
 
 

Maapohja virikkeellisempi ympäristö siniketuille häkkikasvatuksessa

Sinikettujen hyvinvoinnin kannalta maapohja tarjoaa ketuille virikkeellisemmän ympäristön kuin verkkopohja. Maapohja mahdollistaa luonnon oloissa havaittavia käyttäytymistoimintoja, jotka eivät ole mahdollisia verkkopohjaisessa häkissä, todetaan FM Tarja Koistisen väitöstutkimuksessa.

Tarhatut ketut kasvatetaan häkeissä joiden pohja on muovilla päällystettyä verkkoa. Kettujen kasvatusolosuhteita ja erityisesti häkin pohjamateriaalia on viime vuosina kritisoitu. Koistisen tutkimuksessa selvitettiin tarhattujen sinikettujen halukkuutta oleilla luonnollisemmaksi mielletyllä maapohjalla.

Tutkimus osoittaa, että aktiivisena aikanaan siniketut käyttävät sekä verkkopohjaa että maapohjaa. Ketut ovat valmiita tekemään työtä paljonkin sen eteen, että ne pääsevät verkolta maapohjalle. Maapohjalla ollessaan ketut liikkuvat, tutkivat hiekkaa haistellen sekä kuonolla ja tassuilla kaivaen, maapohjaa käytettiin myös tarpeiden tekemiseen. Ketut eivät kuitenkaan halua jäädä maapohjalle, vaan palaavat takaisin verkolle. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että siniketut välttävät maapohjalla lepäämistä ja valitsevat lepäämiseen mieluummin puhtaampana ja kuivempana pysyvän verkkopohjan. Maapohja ei ole hygieeninen ja helppohoitoinen kasvatusympäristö, eikä kettujen hyvinvoinnille ole eduksi, jos ne joutuisivat makaamaan märällä, likaisella tai jäisellä maapohjalla.

FM Tarja Koistisen väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa 24.11.2009.

Katso myös:

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

24.11.2009
 
 

Maahanmuuttajien sosiaalinen ja kulttuurinen asema rakentuu
lähtöpaikan ja määränpään välillä

Jatkuvasti käytävä keskustelu maahanmuutosta ylläpitää muutosta maahanmuuttajien sosiaalisessa ja kulttuurisessa asemassa, joka rakentuu josain lähtöpaikan ja määränpään välissä, todetaan FL Olga Davydovan väitöstutkimuksessa.

Maahanmuuttoon liittyvä tutkimus keskittyy yleensä maahanmuuttajienintegraatioon. Davydovan tutkimus korostaa kuitenkin maahanmuuttajien kulttuurista asemaa. Davydovan artikkeliväitöskirja kuvailee Venäjältä Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä ikään kuin sisältäpäin. Tutkija tiedostaa oman asemansa maahanmuuttajataustaisena tutkijana.

Davydovan oma sitoutuneisuus monikulttuurisuuden edistämiseen tulee esille nationalistisen ajattelun kritiikissä, kansallismielisten ja rasististen puhetapojen esilletuomisessa ja purkamisessa sekä pohdinnassa maahanmuuttajien omaehtoisten puhetapojen mahdollisuudesta. Davydova tuokin esille maahanmuuttajien tuottamat mediatilat ja esittää niiden mukaan ottamista monikulttuuriseen julkiseen mediatilaan.

Väitöstutkimus korostaa etnisyyspuheen muutosta ja epävakautta, johdattaen siten lukijaa pohtimaan uusia tapoja puhua suomalaisesta monikulttuurisuudesta. FL Olga Davydovan väitöskirja tarkastetaan Joensuun yliopistossa 27.11.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun yliopisto

23.11.2009
 
 

Martta Laineen rahastosta 25 000 euroa Itä-Suomen yliopistolle

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön talousneuvos Martta Laineen nimikkorahasto on lahjoittanut Itä-Suomen yliopiston varainhankintaan 25 000 euroa.

- Paikalliselle väestölle yliopiston läheisyys on houkuttimena yliopisto-opiskeluun. Yliopiston ansiosta pysymme kehityksen mukana myös täällä Pohjois-Karjalassa ja yliopiston olemassaolo lisää merkittävästi myös Joensuun kaupungin arvostusta ja merkitystä, talousneuvos Martta Laine toteaa.

Joensuulaisen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön tehtävänä on karjalaisen henkisen ja aineellisen kulttuurin tukeminen ja karjalaisten perinteiden vaaliminen maassamme. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja avustuksia, tukemalla tutkimus-
ja julkaisutoimintaa ja ylläpitämällä karjalaista perinnettä säilyttäviä kokoelmia ja laitoksia.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun yliopisto

23.11.2009
 
 

Professorinimityksiä Kuopion yliopistossa

Kuopion yliopisto päätti loppuviikosta professorinimityksistä hallituksen kokouksessaan.

Ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professorin määräaikaiseen virkaan nimitettiin kutsusta nykyisin Kuopion yliopiston rehtorina toimiva professori Matti Uusitupa. Virkasuhde on kolmen vuoden pituinen.

Farmasian teknologian professorin virkaan nimitettiin kutsusta farmasian tohtori Jarkko Ketolainen ja kirurgian professorin virkaan professori Heikki Kröger.

Neurodegeneratiivisten sairauksien osa-aikaiseen professorin virkaan nimitettiin kutsusta lääketieteen tohtori, dosentti Pekka Jäkälä. Kyseessä on viiden vuoden määräaikainen virka.suhde

Sosiaalityön, erityisesti sosiaalihallinnon ja -johtamisen, professorin virkaan nimitettiin kutsusta yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Vuokko Niiranen.

Koe-eläintieteen professorin määräaikaiseen virkasuhteeseen vuoden 2010 loppuun nimitettiin dosentti, eläinlääketieteen tohtori, Master of Science Timo Nevalainen.

Kaikki virat astuvat voimaan 1.12.2009.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

20.11.2009
 
 

Kuopio nousemassa puhdastilaosaamisen keskukseksi

Kuopiosta puuhataan puhdastilaosaamisen valtakunnallista ja jopa kansainvälistä osaamiskeskusta. Savon koulutuskuntayhtymän hallinnoiman puhdastilojen tutkimus- ja koulutushankkeen tavoitteena on nostaa Kuopio alan koulutuskeskukseksi.

Toistaiseksi koulutettavat ovat tulleet pääsääntöisesti Itä-Suomen alueelta. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi valtakunnallisen Puhdastila-passikoulutuksen kehittäminen. Kuopion Biotekniassa on ollut käytössä kaksi vuotta Pohjois-Euroopan ainoat koulutusta varten rakennetut puhdastilat.

Puhdastila on tila, jonka puhtautta säädellään esimerkiksi paineistuksen, lämpötilan ja ilmanvaihdon avulla. Puhdastiloja on käytössä monilla aloilla, esimerkiksi lääketieteessä, elintarvike- ja elektroniikkateollisuudessa.

Keskiviikkona puhdastilojen tutkimus- ja koulutushankkeen puitteissa järjestetään Kuopion Technopoliksessa puhdastilaseminaari. Seminaarissa käsitellään muun muassa puhdastilatyöskentelyn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta sekä puhdastilojen riskienhallintaa.

Katso myös:

 

YLE Savo

20.11.2009
 
 

Itä-Suomen sairaanhoitopiirin selvitystyö vauhtiin

Sairaanhoitopiirit selvittävät yhteisen ison sairaanhoitopiirin muodostamista Itä-Suomeen. Uuden piirin selvitystyössä ovat mukana Pohjois-, Etelä- ja Itä-Savon sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit.

Piirit päättävät ensi syksynä aloitetaanko uuden suurpiirin valmistelu täysillä.

Koko Itä-Suomen kattavan sairaanhoitopiirin yksi tavoite on turvata korkeatasoiset erikoissairaanhoitopalvelut alueella myös tulevaisuudessa. Mahdollisen suurpiirin visiot olivat torstaina ensimmäistä kertaa esillä selvitystyön aloituskokouksessa Kuopiossa.

Aihetta käsitellään YLE Savon verkkosivuilla:

  • Itä-Suomen sairaanhoitopiirin selvitystyö vauhtiin
 

YLE Savo

20.11.2009
 
 

Ympäristöriskienarviointi yliopiston kärkihankkeisiin

Itä-Suomen yliopisto tavoittelee johtavaa asemaa ympäristöriskienarvioinnin tutkimuksessa ja koulutuksessa. Niin sanottu ERACedu -hanke kehittää ja toteuttaa ympäristöriskien arvioinnin jatko- ja täydennyskoulutusta Kuopiossa ja Joensuussa.

Hankkeen johtajan professori Jukka Juutilaisen mukaan Itä-Suomessa on ainutlaatuinen osaamisen keskittymä.

Koulutuksessa hyödynnetään yliopistojen ympäristötutkimuksen lisäksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ympäristöterveyden yksikön ja Geologian tutkimuskeskuksen osaamista.

Hanke pyrkii huomioimaan Itä-Suomen maakuntien tarpeet ja ajankohtaiset ympäristökysymykset maankäytössä ja vesiensuojelussa.

Juutilainen kertoo, että esimerkiksi soranoton ympäristövaikutusten selvittäminen on tällä hetkellä yksi ajankohtaisista asioista Itä-Suomessa.

Tiistaina ja keskiviikkona Kuopion yliopistolla vietetään valtakunnallista Ympäristötutkimus- ja riskienarviointipäiviä. Päivien teemana on energiatuotanto ja ilmastonmuutos -globaalit ympäristöt.

 

YLE Savo

17.11.2009
 
 

Hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto voi ehkäistä dementiaa

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen tutkimusryhmä on voittanut ensimmäisen palkinnon Vuoden 2009 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 42 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta.

Tutkija Pirjo Komulaisen tutkimusryhmän tulosten mukaan hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto suojaa älyllisten toimintojen, erityisesti muistin, heikkenemiseltä ikääntyneessä väestössä. Hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto ennustaa hyvää välitöntä muistia, hyvää viivästettyä muistia ja hyvää hahmottamiskykyä kahden vuoden seuranta-aikana.

Tutkijat toteavat, että hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto on positiivisesti yhteydessä älylliseen toimintakykyyn ja se voi olla tärkeä tekijä ikääntyvien itsenäisyyden ja elämänlaadun turvaamisessa ja jopa dementian ehkäisyssä.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

12.11.2009
 
 

Itä-Suomen yliopisto isännöi jatkossa Intia-keskusta

Pohjoismaisten yliopistojen Intia-verkostoa hallinnoidaan tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopistolta käsin. Nordic Center in India -konsortion hallitus päätti asiasta tällä viikolla.

Vuonna 2001 perustettu Nordic Center in India (NCI) on 20 pohjoismaisen yliopiston yhteistyöelin, joka kehittää jäsenyliopistojensa yhteyksiä intialaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Mukana on yliopistoja kaikista viidestä Pohjoismaasta.

Perinteisten Etelä-Aasiaan liittyvien tieteenalojen lisäksi Pohjoismaiden ja Intian akateemisen yhteistoiminnan keskeisiksi alueiksi on nostettu ympäristö- ja terveystieteet. NCI ylläpitää omaa toimistoa ja vierasmajaa Intian pääkaupungissa New Delhissä.

NCI:n hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2007 toiminut kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Kuopion yliopistosta.

Katso myös:

Intia nousee Kiinan rinnalle suomalaisten yliopistojen tutkimusyhteistyössä
kantti.net

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

11.11.2009
 
 

Itä-Suomen yliopiston tarjonta kiinnostaa abeja

 
  Opintoneuvoja Nelli Imppola
   

Kuopion yliopistossa on tänään vietetty perinteistä abipäivää. Päivän aikana noin tuhat maakunnan lukiolaista saa mahdollisuuden tutustua lukion jälkeisiin opiskelumahdollisuuksiin. Esillä on yliopisto-opintojen lisäksi myös toisen asteen ammatillista koulutusta sekä ammattikorkeakoulutarjontaa.

Opintoneuvoja Nelli Imppola Kuopion yliopistosta kertoo, että tänä vuonna abipäivä on ensisijaisesti tulevan Itä-Suomen yliopiston opintojen esittelypäivä. Hän toteaa, että vuoden vaihteessa aloittava uusi yliopisto on nimenä monelle abille tuttu, mutta Itä-Suomen yliopiston opiskelutarjonnan runsaus on yllättänyt.
- Tarjolla on noin sata pääainetta kolmella kampuksella ja opiskelijoita kaikkiaan noin 13 000, Imppola summaa. Erityisesti syksyllä 2010 käynnistyvä hammaslääkärikoulutus on herättänyt kiinnostusta tulevaa opiskelupaikkaa miettivien keskuudessa.

Abipäivä on koulutusorganisaatioille ainutlaatuinen mahdollisuus kertoa tarjonnastaan mahdollisille tuleville opiskelijoille. Opintoneuvoja Nelli Imppolan mukaan opiskelijanhankintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä lukioihin hakeutuu yhä vähemmän opiskelijoita ja tämä verottaa myös yliopistoon hakeutuvien määrää.
- Kuopiossa on tehty jo pitkään yhteistyötä yläkoulujen kanssa ja koetamme herätellä jo siellä mielenkiintoa lukio-opintoja ja sittemmin yliopisto-opintoja kohtaan, Imppola toteaa.

kuunteleKesto 2'59"

 

kantti.net, Anne Heikkinen

9.11.2009
 
 

Joensuun yliopiston historia samoissa kansissa

Joensuusn yliopiston 40-vuotishistoriateos "Uudisraivaaja" esiteltiin yleisölle Joensuussa. Dosentti Arto Nevalan kirjoittama teos kuljettaa lukijaa tähän päivään aina 50-luvun puolivälistä saakka, jolloin ensimmäistä kertaa keskusteltiin laajemmin "Itä-Suomen yliopistokysymyksestä".

Samalla Uudisraivaaja kääntää kehän umpeen. Kirja julkistetaan aivan Itä-Suomen yliopiston aloittamisen kynnyksellä.
-Lähdin kirjoittamaan kirjaa Joensuun yliopiston neljästä ensimmäisestä vuosikymmenestä. Kun päätin työn, teos onkin neljästä viimeistä vuosikymmenestä, Arto Nevala veisteli julkistamistilaisuudessa.

Rehtori Perttu Vartiainen sanoi kirjan valmistuneen sopivaan ajankohtaan.
-Kirjan nimi kuvaa hyvin sitä kuinka yliopisto täällä on näiden vuosikymmenien aikana noussut vaatimattomasta alusta varteenotettavaksi yliopistoksi. Kirja ilmestyy aikaan, jolloin uusi vaihe yliopistoelämässä on alkamassa Itä-Suomen yliopiston mukana.
Kirjaa on otettu 500 kappaleen painos.

 

kantti.net, Kari Salmela

4.11.2009
 
 

Hilkka Soininen palkittiin Alzheimerin taudin laaja-alaisesta tutkimisesta

Kuopion yliopiston neurologian professori, ylilääkäri Hilkka Soininen on saanut Neurologiasäätiöltä 10 000 euron suuruisen Erkki Kivalo -palkinnon . Palkinto myönnettiin tunnustuksena ansiokkaasta Alzheimerin taudin tutkimuksesta. Palkintoperusteissa todetaan, että Soininen on tutkimuksissaan lähestynyt Alzheimerin tautia laaja-alaisesti epidemiologian, genetiikan, kuvantamisen ja lääkehoidon näkökulmista.

Soininen on toiminut Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisissä viroissa, Kuopion yliopiston tutkijana ja neurologian apulaisprofessorina, Suomen Akatemian tutkijana sekä vierailevana tutkijana Ezio Giacobinin laboratoriossa Illinois’ssa USA:ssa. Hänet nimitettiin Kuopion yliopiston neurologian professoriksi vuonna 1995. Hän on julkaissut yli 400 tieteellistä artikkelia ja ohjannut 28 väitöskirjaa.

Erkki Kivalo-palkinto myönnetään Neurologiapäivillä henkilölle, joka on Kivalon viitoittamalla tavalla edistänyt neurologian tavoitteita laaja-alaisesti tutkimuksen, opetuksen, kliinisen taidon ja hallinnon aloilla.

Ensimmäisen Erkki Kivalo-palkinnon sai vuonna 2004 professori Markku Kaste aivoverenkiertohäiriöihin liittyvästä uraauurtavasta tutkimuksesta. Toinen palkinto myönnettiin vuonna 2006 professori Riitta Harille, jonka työ on ratkaisevasti valottanut kognition, sosiaalisen vuorovaikutuksen, liikkeen säätelyn, aistihavaintojen ja kroonisen kivun aivomekanismeja.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

4.11.2009
 
 

Veijo Miettinen on Kuopion yliopiston Vuoden Alumni

Kuopion yliopiston vuoden 2009 alumniksi on valittu erikoishammaslääkäri Veijo Miettinen.

Veijo Miettisen panoksen todetaan olleen keskeinen tehokkaan ja toimivan hammashuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä Siilijärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymään. Hän on toiminnassaan korostanut moniammatillisuutta suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Miettinen on ollut kehittämässä myös Kuopion yliopiston edellisen hammaslääketieteen koulutuksen hammasklinikan toimintaa.

Veijo Miettinen valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1980 ja erikoishammaslääkäriksi vuonna 1987. Nykyisin hänellä on yksityisvastaanotto Siilinjärvellä sekä erikoishammaslääkärin osa-aikavirka Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymässä.

Valinta Vuoden Alumniksi on yliopiston kunnianosoitus ansioituneelle kasvatilleen. Vuoden alumni valittiin nyt kolmatta kertaa. Aiemmin Vuoden alumneiksi on valittu Pekka Puska ja Paula Risikko.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

2.11.2009
 
 

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta sai pääsihteerin

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on valinnut ylioppilaskunnan uudeksi pääsihteeriksi kauppatieteen ylioppilas Janne Mertasen. Kuopion yliopistossa kauppatieteitä pääaineenaan opiskeleva Mertanen, 31, on aiemmin toiminut mm. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä.

Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunta ja Kuopion yliopiston ylioppilaskunta muodostavat uuden Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan. Mertanen aloittaa ISYY:n ensimmäisenä pääsihteerinä 1.1.2010.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta

26.10.2009
 
 

Yksityishenkilöltä 50 000 euroa Itä-Suomen yliopiston varainhankintaan

Yksityishenkilö Helena Piispa lahjoittaa 50 000 euroa Itä-Suomen yliopiston varainhankintaan. Piispa pitää yliopiston menestymistä elintärkeänä asiana Itä-Suomen kehittymiselle.

Helena Piispa on työskennellyt Scantarp-yrityksen toimitusjohtaja ja pääosakkaana. Yritys on erikoistunut termoplastisilla materiaaleilla päällystettyjen teknisten kankaiden valmistukseen. Lahjoituksellaan Piispa haluaa kannustaa muita hyvin toimeentulevia ihmisiä osallistumaan varainhankintatalkoisiin.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

23.10.2009
 
 

Kuopion yliopistolla tutustutaan kehitysmaihin

Kuopion yliopistossa on torstaina mahdollisuus päivittää tietoja ja mielikuvia kehitysmaista. Yliopistossa vietetään kehitysmaateemapäivää, jonka aikana aiheesta kuullaan maksuttomia luentoja ja esityksiä.

Opiskelijat voivat tulla kuulemaan kehitysmaiden kanssa käytävästä opiskelijavaihdosta tai vaikkapa uramahdollisuuksista eksoottisissa maissa.

Tilaisuudessa luennoivat muun muassa yleislääketieteen erikoislääkäri Juhani Miettola Kuopion yliopistosta, emeritusprofessori Esko Poutiainen ja Sibelius Akatemian Kuopion osaston lehtori Pekka Vapaavuori.

Tilaisuudessa kuultuja luentoja taltioidaan kantti.net-verkkosivuille.

 

YLE Savo

22.10.2009
 
 

Jätteet syyniin koko Itä-Suomessa

Jätteiden määrä halutaan kuriin Itä-Suomessa vuoteen 2016 mennessä. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ympäristökeskukset ovat laatineet luonnoksen alueen yhteiseksi jätesuunnitelmaksi.

Tavoitteena on vähentää jätteiden määrää, saada jätteet entistä paremmin hyötykäyttöön ja vähentää jätteiden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Käytännössä kaatopaikalle ei enää kuskattaisi muun muassa polttokelpoisia tai maatuvia jätteitä. Lisäksi hyöty- ja ongelmajätteiden keräyspisteitä aiotaan lisätä maaseudulla, jonne rakennettaisiin myös pienehköjä biokaasulaitoksia.

Jätemaksuilla asukkaita kannustetaan jätteiden tarkempaan lajitteluun ja omatoimiseen kompostointiin.

Itäsuomalaiset voivat tutustua jätesuunnitelmaan kunnanvirastoissa, ympäristökeskuksissa tai internetissä www.ymparisto.fi/isu.

Kuukauden kuluessa jätetyt mielipiteet ja kannanotot otetaan huomioon lopullisessa suunnitelmassa, joka valmistuu vuodenvaihteessa.

 

YLE Savo

22.10.2009
 
 

Kuopion yliopistolle rahoitusta uusien aivotutkimuksen kuvantamismenetelmien kehittämiseen

Suomen Akatemian Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät -ohjelmasta on myönnetty yhteensä 1,34 miljoonan euron rahoitus kahdelle Kuopion yliopiston koordinoimalle tutkimushankkeelle.

Professori Michael Courtneyn ryhmä tutkii proteiinien vuorovaikutusta sekä solujen viestinnän merkitystä vastasyntyneen hapettomuustiloissa ja Alzheimerin taudin malleissa. Tutkimushanke sai Suomen Akatemialta 820 000 euron rahoituksen.

Professori Rashid Giniatullinin johtamassa ryhmässä tutkitaan puolestaan kivun ja erityisesti migreenipäänsäryn molekulaarisia mekanismeja. Giniatullinin koordinoima tutkimushanke sai 520 000 euron rahoituksen. Hankkeessa sovelletaan uusia optiikan menetelmiä reaktiivisten happiradikaalien tunnistamiseksi hermo- ja tukisoluista. Nämä uudet lähestymistavat voivat tuottaa uutta tietoa aivosairauksista, kuten migreenistä ja Alzheimerin taudista.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

20.10.2009
 
 

Kuopion yliopistosta kaskukirja

Kuopion yliopiston vaiheista ja henkilöistä kertova kaskukirja "Ei mikään metsämökki - kaskuja Kuopion yliopistosta" julkaistiin Kuopiossa 16. lokakuuta.

Kaskukirjan ovat toimittaneet kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja viestintäpäällikkö Petri Hynynen. Kirjan kuvitus on Savon Sanomista tutun piirtäjän Ilkka Toivasen käsialaa.
- Kaskujen keruu käynnistyi viime vuoden lopulla, jonka jälkeen kaskusatoa kartutettiin haastattelemalla muutamia avainhenkilöitä, entisiä ja nykyisiä yliopistolaisia, kertoo Jarmo Saarti.

Kaskukirjasta otettiin 500 kappaleen painos. Sitä on saatavana Kuopion yliopiston kirjastosta sekä kirjakaupoista Kuopiossa.

Katso myös:

Ei mikään metsämökki - kaskuja Kuopion yliopistosta
kantti.net

 

kantti.net, Kari Salmela

16.10.2009
 
 

Saima-lehti Itä-Suomen yliopiston sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston sidosryhmälehden Saiman ensimmäinen numero julkistettiin Kuopiossa.

9000 lehden painos tavoittaa osoitteellisen jakelunsa ansiosta yhteistyökumppanit, viranomaiset sekä vaikuttajat ja päättäjät alueen lisäksi valtakunnallisella tasolla.

- On sattuma, että Snellman julkaisi 1800-luvulla samannimistä lehteä. Snellman henkilönä ja Saima hänen julkaisemanaan lehtenä sopivat hyvin esikuviksi Itä-Suomen yliopistolle. Kansanvalistus, poikkitieteellisyys ja innovatiivisuus ovat meitä yhdistäviä keskeisiä tekijöitä, sanoo Itä-Suomen yliopiston viestintäjohtaja Liisa Hakola.

Katso myös:

Itä-Suomen yliopiston viestintä kovien haasteiden edessä
kantti.net

 

kantti.net, Kari Salmela

16.10.2009
 
 

1500 tohtoria Kuopion yliopistosta

Kuopion yliopisto saavuttaa 1500 tohtorinväitöksen rajapyykin kun lääketieteen lisensiaatin Saila Laakson väitöskirja tarkastetaan (16. lokakuuta).
Laakson lastentautien alaan kuuluva väitöskirja käsittelee perimän vaihtelua lasten ennenaikaisen lisämunuaisten miessukupuolihormonin erityksen taustalla.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta yliopiston ensimmäisestä väitöksestä. Tuolloin vuonna 1974 väittelijöitä oli neljä, mutta väitösten vuosittainen määrä lähti nopeasti melko tasaiseen kasvuun.
Väittelytahti on viime vuosina kiihtynyt entisestään. Esimerkiksi vuonna 2008 tohtorintutkintoja suoritettiin 95, mikä ylitti sekä opetusministeriön asettamat tavoitteet että kaikki aikaisemmat ennätykset.

Kuopion yliopisto on panostanut tuntuvasti tutkimukseen myös taloudellisesti. Vuonna 2008 tutkimukseen käytetyn rahoituksen osuus budjettirahoituksesta oli 59 prosenttia eli enemmän kuin muissa yliopistoissa lukuun ottamatta Teknillistä korkeakoulua, jossa osuus oli 63 prosenttia.

Naisten osuus väittelijöistä on Kuopion yliopistossa kasvanut reippaasti. Viime vuonna peräti 70 prosenttia väittelijöistä oli naisia ja vuonna 2007 naisten osuus oli 60 prosenttia. Kuopiossa kautta aikojen tohtorintutkinnon suorittaneista naisia on noin puolet.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion yliopisto

14.10.2009
 
 

Karelia Finlandilta 50.000 euroa Itä-Suomen yliopistolle

Teollisuusneuvos Heikki Väänäsen perheen omistama Karelia Finland Oy lahjoittaa 50.000 euroa Itä-Suomen yliopistorahaston pääomaan.

Lahjoituksellaan yritys haluaa osaltaan tukea Itä-Suomen yliopiston kasvua ja kehitystä.

Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymistä Väänänen pitää erittäin tärkeänä. Näin syntyvä suuri, monialainen yliopisto varmistaa hänen mukaansa koulutuksen korkean tason ja houkuttelee opiskelijoita.

Opiskelupaikkakunnalle valmistumisensa jälkeen jäävistä opiskelijoista alueen julkiset ja yksityiset työnantajat saavat osaavaa henkilöstöä ja kunnat veronmaksajia.

Heikki Väänänen haluaa omalla esimerkillään kannustaa kaikkia Itä-Suomen alueen yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä osallistumaan yliopiston varainhankintaan. Hän uskoo vahvasti, että alueen elinkeinoelämä ja muut toimijat tuntevat vastuunsa ja saavat lahjoituksillaan kokoon vähintään miljoona euroa, joka takaa valtion tuen 2,5-kertaisena.

Menestyvästä yliopistosta hyötyvät Väänäsen mukaan kaikki, sillä välittömien hyötyjen lisäksi yliopistolla on laajat heijastusvaikutukset koko alueen hyvinvointiin.

Itä-Suomen yliopiston varainhankinta on hiljalleen pääsemässä vauhtiin. Karelia Finlandin lahjoituksen ansiosta koossa on nyt puoli miljoonaa euroa.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion yliopisto

14.10.2009
 
 

Aikuisiän diabetes yleistynyt vauhdilla Kuopiossa

Aikuisiän diabetestä sairastavien määrä on kasvanut ennätyslukemiin Kuopion seudulla. Kuopion yliopistossa maaliskuussa 2005 aloitettuun mittavaan kakkostyypin diabeteksen ja sydänsairauksien väestötutkimukseen on kutsuttu kaikki kuopiolaiset 45-70 -vuotiaat miehet.

Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut jo 9-tuhatta miestä. Akatemiaprofessori Markku Laakso kertoo, että tutkimustulokset ovat olleet hätkähdyttäviä.

- Yllättävintä ja hälyyttävintä on ollut ylipainon voimakas lisääntyminen ja kakkostyypin diabeteksen yleisyys. Tutkimuksen mukaan puolet miehistä on ylipainoisia ja joka viides on huomattavasti ylipainoinen. Kakkostyypin diabetesta sairastaa 14 prosenttia väestöstä. Nämä ovat kyllä niin hälyyttäviä lukuja, että tällaisia ei ole koskaan ennen tällä alueella raportoitu, toteaa Kuopion yliopiston professori Markku Laakso.

Aikuisiän diabeteksen väestötutkimus Kuopiossa jatkuu ensi kevääseen. Tavoitteena on, että tutkimukseen osallistuu kaikkiaan yli kymmmenen-tuhatta miestä. Tutkimus on tiettävästi laajin yhdessä kaupungissa tehty alan tutkimus.

 

YLE Savo

14.10.2009
 
 

Ahtisaari, Puska ja Pohjalainen Kuopion yliopiston kunniatohtoreiksi

Kuopion yliopisto järjestää seitsemännen tohtoripromootionsa 10.-12.6. 2010.

Kunniatohtoreiksi yliopisto on kutsunut presidentti Martti Ahtisaaren, pääjohtaja Pekka Puskan ja muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen.

Yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi vihittävän Martti Ahtisaaren työ maailmanrauhan hyväksi on ollut mittava. Kauppatieteiden kunniatohtoriksi vihittävä Ritva-Liisa Pohjalainen on muotoilijana yhdistänyt luovan taiteellisen työn valmistettavuuteen ja liiketoimintaan.

Filosofian kunniatohtoriksi vihittävä Pekka Puska on edistänyt sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä Suomessa ja kansainvälisesti.

Promootiossa vihittäviksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu 16 tieteen ja yhteiskuntaelämän vaikuttajaa. Kunniatohtorin arvo on merkittävin huomionosoitus, jonka yliopisto voi antaa. Osa kunniatohtoreista on kutsuttu tiedekuntien esitysten perusteella ja osa on koko yliopiston yhteisiä kunniatohtoreita.

Promootioon voivat osallistua Kuopion yliopistosta viimeistään vuoden 2009 aikana valmistuneet tohtorit. Ilmoittautuminen jatkuu vuoden loppuun ja loppuvuonna väitteleville vielä tammi-helmikuun ajan.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion yliopisto

13.10.2009
 
 

Kuopion yliopisto maailman huippuyliopistojen listalla

Kuopion yliopisto on 328. sijalla maailman 400 parhaan yliopiston joukossa. Rankinglistan on laatinut brittiläinen The Times Higher Education Supplement -lehti. Lista julkaistiin nyt kuudetta kertaa. Kuopion yliopisto on ollut mukana listalla nyt neljänä peräkkäisenä vuotena.

Listaus perustuu useisiin mittareihin, joista keskeisin on yli 9000 akateemisen asiantuntijan tekemä vertaisarviointi. Tieteellistä menestystä arvioidaan henkilökunnan määrään suhteutetulla siteerausten määrällä ja opetukseen panostamista opiskelijamäärään suhteutetulla henkilökunnan määrällä. Lisäksi listauksessa on otettu huomioon yli 3000 merkittävän työnantajan arviot sekä kansainvälistyminen ulkomaisten opettajien ja opiskelijoiden määrillä mitattuna

Listan kärkipäähän sijoittui amerikkalaisia ja brittiläisiä yliopistoja. Suomalaisyliopistoista rankinglistalle ylsivät Kuopion lisäksi Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto sekä Oulun yliopisto. Parhaaseen sijoitukseen suomalaisista yliopistoista nousi Helsingin yliopisto, joka oli listalla sijalla 108.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

9.10.2009
 
 

Itä-Suomen yliopisto sai rehtorit

Itä-Suomen yliopiston hallitus on valinnut FT Perttu Vartiaisen rehtoriksi ja LKT Kalervo Väänäsen akateemiseksi rehtoriksi.

Rehtori hoitaa uuden yliopistolain tarkoittamia rehtorin tehtäviä. Akateeminen rehtori puolestaan hoitaa opetukseen, tutkimukseen, tutkimusrahoitukseen ja kansainvälisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Molempien rehtoreiden toimikausi on viisi vuotta ja se alkaa vuoden 2010 alussa.

Perttu Vartiainen työskentelee tällä hetkellä Joensuun yliopiston rehtorina ja Kalervo Väänänen Turun yliopiston solubiologian professorina.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

7.10.2009
 
 

Savonia-amk saa opintopsykologin

Savonia-ammattikorkeakouluun perustetaan opintopsykologin toimi. Opintopsykologitoimintaa tarvitaan erityisesti opiskeluhyvinvointia tukevaan ja opiskelun esteitä ennaltaehkäisevään työhön.

Savonia-ammattikorkeakoulussa psykologista osaamista tarvitaan muun muassa erityisohjattavien opiskelijoiden tukemisessa. Erityistukea tarvitsevat esimerkiksi mielenterveysongelmaiset opiskelijat, maahanmuuttajat, kansainväliset opiskelijat sekä opiskelijat, joilla on oppimisvaikeuksia tai hankaluuksia elämäntilanteessa. Opintopsykologin asiantuntemusta voidaan hyödyntää myös opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa sekä kriisitoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Opintopsykologin toimen perustamisesta päätettiin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 5.10.2009.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Savonia-ammattikorkeakoulu

6.10.2009
 
 

Itä-Suomen yliopisto perustaa kampuksen Etelä-Afrikkaan

Itä-Suomen yliopisto käynnistää tutkimus- ja opetuskokonaisuuden Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikan hallinnolliseen pääkaupunkiin Pretoriaan perustettava kampus palvelee Itä-Suomen yliopiston toimintaa tarjoamalla tutkijoille ja opettajille pysyvän tukikohdan sekä joustavat mahdollisuudet työskennellä autenttisessa ympäristössä päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa. Tämän lisäksi etäkampuksen tehtävänä on laajentaa koulutustarjontaa Afrikassa.

Etäkampus palvelee Itä-Suomen yliopiston strategian mukaisesti yliopiston kaikkia tieteenaloja, erityisesti informaatioteknologiaa ja terveystieteitä

Etäkampuksen perustamisvaihetta johtavan professori Erkki Sutisen mukaan syksyn aikana Afrikan eri maissa työskentelee yli kymmenen Joensuun yliopiston tutkijaa, opettajaa ja hallinnon edustajaa. Kampuksen toteutus perustuu Joensuun ja Kuopion yliopistojen pitkäaikaiseen yhteistyöhön afrikkalaisten kumppanien kanssa.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

2.10.2009
 
 

Kuopiossa juhlittiin 50-vuotiasta ammatillisen opetuksen kampusta

Savon ammatti- ja aikuisopiston legendaarinen Presidentinkadun kampus on palvellut 50 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin Kuopiossa asianmukaisin menoin.

Vuonna 1959 valmistunutta päärakennusta saattoi aikanaan luonnohtia suureksi koko valtakunnankin mittakaavassa.
-Kyllä se tuntui silloin nuoresta tytöstä aivan valtavalta rakennukselta, mutta pian siihen tottui, muisteli syksyllä 1959 parturi-kampaajalinjan aloittanut Kaarina Jänönen.

Juhlapuheissa kiilteltiin kampuaslueen tuoreinta investointiohjelmaa, jolla mm. kone-, metalli- ja talotekniikan opetustilat on saatu ajanmukaisiksi.

 

kantti.net, Kari Salmela

2.10.2009
 
 

Karsinogeenit kulkeutuvat äidin verenkierrosta sikiöön

Äidin ruokavalio voi altistaa sikiön monille vaarallisille aineille jo ennen syntymää. Proviisori Kirsi Annolan väitöstutkimuksen mukaan lapsi altistuu ruoan syöpää aiheuttaville aineille jo ennen syntymäänsä.

Annola selvitti tutkimuksessaan, miten ruuan sisältämät syöpää aiheuttavat aineet eli karsinogeenit kulkeutuvat raskauden aikana äidin verenkierrosta istukan läpi kohdussa kasvavaan ja kehittyvään lapseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin niin sanottua istukkaperfuusiomallia, jossa juuri synnytyksestä saatujen ihmisistukoiden verenkiertoja pidetään keinotekoisesti yllä fysiologisia olosuhteita jäljitellen. Kyseisellä tutkimusmenetelmällä voidaan selvittää, miten äidin verenkierrossa olevat aineet kulkeutuvat istukan läpi sikiöön.

Äidin raskauden aikana syömä ruoka sisältää pieniä määriä syöpää aiheuttavia aineita. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi akryyliamidi, jota on perunalastuissa, ranskanperunoissa, näkkileivässä ja monissa muissa kuumentamalla valmistetuissa ruoka-aineissa, sekä nitrosoamiinit, joita syntyy muun muassa nitraatilla säilötyssä ruuassa, kuten lihassa ja kalassa. Raskauden aikana tulisikin syödä monipuolisesti välttäen yksittäisten ruoka-aineiden liiallista saantia. Kirsi Annolan väitöstutkimus tarkastetaan Kuopion yliopistossa 10.10.2009.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

1.10.2009
 
 

Risikko esittää uusia sairaanhoidon tutkintoja

Peruspalveluministeri Paula Risikon mielestä terveydenhuollon AMK-jatkotutkintoihin on saatava tarkemmin hoitotehtävään perehdyttäviä tutkintoja.
Risikko esittää pohdittavaksi esimerkiksi dementia- ja syöpähoitajan jatkotutkintoja.
- Jatkotutkintojen lisäämistä on pohdittava hoidon näkökulmasta, sanoi Risikko.

Kuopiossa yliopiston hoitotieteenlaitoksen 30-vuotisjuhlassa puhunut peruspalveluministeri Risikko toivoi koko terveydenhuoltohenkilöstön osallistuvan tiiviimmin Paras-hankkeesta käytävään keskusteluun.
Hänen mukaansa hankkeesta keskustelevat poliitikot, virkamiehet ja media.
- Terveydenhuollossa toimiva henkilöstö on saatava mukaan, koska hehän hankkeen konkreettisesti toteuttavat, muistutti Risikko.

 

kantti.net, Kari Salmela

30.9.2009
 
 

Opettajien asenteet yrittäjyyskasvatukseen kartoitettu

Pohjoissavolaisille opettajilla on myönteinen asenne yrittäjyyskasvatukseen. Opettajien asenteita yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta kohtaan selvittäneeseen kyselyyn vastanneet opettajat uskovat yrittäjyyskasvatuksen merkitykseen ja mahdollisuuteen yrittäjyyden edistäjänä.

Opettajat pitävät tärkeänä, että yrittäjyys on otettu mukaan opetussuunnitelmiin ja sen koetaan sopivan eri alojen oppimistavoitteisiin. Yrittäjyyskasvatus koetaan kiinnostavana, mutta vaikeana aiheena. Opettajat odottivat koulutusorganisaatioiden johdon taholta vahvempaa tukea yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi.

Sähköiseen kyselyyn vastasi 385 opettajaa eri koulutusorganisaatioista. Kyselyn toteutettiin ESR-rahoitteisessa ammattiosaajasta yrittäjäksi - hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen yrittäjyyttä lisäämällä Pohjois-Savon alueen toisen asteen, erityisesti ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen koulutusorganisaatioiden johdon ja opetushenkilöstön tietoisuutta yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta sekä vahvistaa yrittäjyysmyönteistä asenneilmastoa.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Savonia-ammattikorkeakoulu

30.9.2009
 
 

Pentti Ruotsalaisesta vuoden rehtori

Savon ammatti- ja aikuisopiston rehtori Pentti Ruotsalainen on nimitetty vuoden 2009 ammatilliseksi rehtoriksi.

Valinnassa on kiinnitetty huomiota muun muassa Ruotsalaisen toimintaan ammatillisen koulutuksen merkittävänä vaikuttajana niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Valinnan suorittanut Ammatilliset Rehtorit ry on valinnut vuoden ammatillisen rehtorin vuodesta 1994 lähtien.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Savon ammatti- ja aikuisopisto

29.9.2009
 
 

Akatemiaprofessori Laaksolle Sydäntutkimuksen Suurpalkinto

Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt Sydäntutkimuksen Suurpalkinnon akatemiaprofessori Markku Laaksolle. Nyt viidennen kerran jaettu palkinto myönnettiin tunnustuksena pitkästä ja jatkuvasta urasta sydän- ja verisuonisairauksien tutkijana.

Akatemiaprofessori Markku Laakso on työskennellyt sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksessa jo yli parin vuosikymmenen ajan. Hänen tutkimuskohteitaan ovat olleet erityisesti tyypin 2 diabetekseen liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden vaaratekijät sekä metabolisen oireyhtymän merkitys sydän- ja verisuonisairauksille. Laakso on myös ansioitunut sydänsairauksien vaaratekijöiden genetiikan sekä yhden geenin virheiden aiheuttamien sydänsairauksien tutkijana.

Laakso on toiminut Kuopion yliopiston sisätautiopin professorina vuodesta 1995 lähtien. Hänet on nimitetty akatemiaprofessoriksi vuosiksi 2005-2010.

Katso myös:

Matti Äyräpää -palkittu Markku Laakso:
Diabetes kasvamassa epidemiaksi

kantti.net, 12.1.2007

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

26.9.2009
 
 

Hyvinvointivaltio syynissä

Kuopion yliopiston professori Juho Saari selvittää hyvinvointivaltion tulevaisuutta Suomen eduskunnalle. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta päätti kokouksessaan 18.9.2009 rahoittaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja sen tabuja käsittelevän hankekokonaisuuden.

Hankekokonaisuus jakaantuu neljään osahankkeeseen. Professori, johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitoksesta ja professori, osastopäällikkö Olli Kangas Kansaneläkelaitoksesta selvittävät julkisen talouden kestävyyttä ja sosiaalisten oikeuksien laajuutta. Dosentti, johtaja Heikki Hiilamo Diak Etelästä tarkastelee hyvinvointipolitiikkaa sosiaalisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Dosentti, akatemiatutkija Jani Erola Turun yliopistosta selvittää koetussa hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia. Tutkimusprofessori Jussi Simpura THL:stä vastaa hankkeen innovaatiojärjestelmän ja hyvinvointivaltion rajapintoja käsittelevästä osasta.

Hankekokonaisuuden tulosten pohjalta valmistellaan tulevaisuusvaliokunnan hyvinvointipoliittisia kannanottoja vaalikauden loppuun mennessä.

Katso myös:

Vuoden opettaja luo hyvinvointia - Kuopion ylioppiston vuoden 2009 vuoden opettajaksi valitun Juho Saaren haastattelu
kantti.net

 

kantti.net, Anne Heikkinen

25.9.2009
 
 

LT Joonas Siirolalle nuoren tutkijan tunnustuspalkinto

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt Martti Hämäläisen nimeä kantavan palkinnon lääketieteen tohtori Joonas Sirolalle. Palkinto myönnetään klinikan tai laitoksen esityksestä nuorelle ansioituneelle tutkijalle, joka toimii Pohjois-Savon alueella. Palkinto luovutettiin 22. syyskuuta Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman avajaisissa Kuopiossa.

Joonas Sirola on tehnyt tuotteliasta osteoporoosin ja sen hoitoon kohdistuvaa tutkimusta Kuopion yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana Kuopion yliopiston luu- ja rustotutkimusyksikössä vuodesta 2000 lähtien. Hän on tutkimustyönsä ohessa erikoistumassa ortopediaan ja traumatologiaan.

Viiden tuhannen euron arvoinen palkinto on tarkoitettu kannustukseksi tutkijan uralle.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

23.9.2009
 
 

Epileptologian lahjoitusprofessuuri Kuopion yliopistolle

Vaajasalon säätiö lahjoittaa Kuopion yliopistolle varat osa-aikaisen epileptologian professorin viran rahoittamiseen viideksi vuodeksi. Professuuri vahvistaa Kuopion kansallista asemaa kliinisessä epilepsiatutkimuksessa. Alan osaamisen kehittäminen istuu A.I. Virtanen -instituutin vahvaan, kansainväliseen epilepsian perustutkimukseen.

Perustettavalla professuurilla säilyy kiinteä yhteys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toimivaan Kuopion epilepsiakeskukseen, joka on valtakunnallinen vaikean epilepsian hoitoon ja tutkimukseen keskittyvä yksikkö. Sen erityisosaamisalueena on myös epilepsian kirurgisen hoidon monialainen arviointi ja seuranta.

Kuopion yliopiston hallitus hyväksyi säätiön lahjoituksen kokouksessaan keskiviikkona 16. syyskuuta. Virantäytön valmistelu siirtyy lääketieteellisen tiedekuntaan.

 

kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion yliopisto

16.9.2009
 
 

Kuopion yliopisto mukana kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmässä

Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Kuopion yliopisto ovat saaneet huomattavan lisärahoituksen hankkeeseen, joka koordinoi eurooppalaisia kasvihuonekaasuhavaintoja. Hajautettu mittausasemaverkosto käsittää noin 30 ilmakehä- ja ekosysteemihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa.

Hankkeelle on varattu valtion ensi vuoden budjetista rahoitusta yhteensä neljä miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden ajaksi. Seurantajärjestelmän päämajaa tavoitellaan lisärahoituksen turvin Helsingin Kumpulaan.

Mittausasemaverkoston merkittävyyttä voi verrata maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn toisen maailmansodan jälkeen. Mittausasemilla mitataan sekä ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia että ekosysteemin kasvihuonekaasujen kiertoja ja vaihtoa ilmakehän kanssa.

Suomessa havaintoasemaverkostoon liitetään kasvihuonekaasujen osalta muiden muassa Pallaksen, Lompolojänkkän, Kenttärovan ja Sodankylän asemat sekä Hyytiälä, Värriö, Puijo-Koli sekä Utö-Itämeri.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

16.9.2009
 
 

Kuusi rehtorihakijaa haastatteluun

Itä-Suomen yliopiston rehtorin paikkoja hakeneista haastatellaan kuusi ehdokasta. Kuopiolaisista kutsun haastatteluun sai Jukka Mönkkönen. Joensuulaisista haastatteluun kutsuttiin Perttu Vartiainen, Jussi Kukkonen ja Markku Filppula. Lisäksi kutsun saivat Kalervo Väänänen Turusta ja Sakari Karjalainen Helsingistä.

Kuuden tohtorin haastattelut käynnistyvät ensi viikolla. Itä-Suomen yliopiston kahta rehtorin paikkaa haki kaikkiaan yhdeksän henkilöä.

Yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Tolvanen kertoo, että valinnat on tarkoitus tehdä lokakuun aikana. Rehtorit aloittavat viisi vuotta kestävän kautensa tammikuun alussa.

Toinen heistä toimii julkisoikeudellisen yliopiston rehtorina ja toinen keskittyy opetus- ja tutkimusasioihin.

 

YLE Savo

16.9.2009
 
 

Itä-Suomen yliopiston kahteen rehtorin virkaan yhdeksän hakijaa

Itä-Suomen yliopiston kahta rehtorin paikkaa haki määräaikaan (11.9.09) mennessä yhdeksän hakijaa. Toinen rehtoreista tulee vastaamaan Itä-Suomen yliopiston johdosta nk. julkisoikeudellisen yliopiston rehtorin virassa. Toinen vastaa opetus ja tutkimusasioista.
Toinen rehtoreista sijoittuu Kuopion kampukselle, toinen Joensuuhun.

Julkisoikeudellisen yliopiston rehtorin paikkaa hakivat määräaikaan mennessä
MMT, DI Jalo Aminoff Helsingistä, ylijohtaja, LT Sakari Karjalainen Helsingistä, akatemiaprofessori, FT Jussi Kukkonen Joensuusta, professori, FT Erkki Sutinen Joensuusta, rehtori, professori, FT Perttu Vartiainen Joensuusta ja erikoislääkäri, professori, LKT Kalervo Väänänen Turusta.

Opetus- ja tutkimusasioista vastaavan rehtorin paikkaa hakivat MMT, DI Jalo Aminoff Helsingistä, dekaani, professori, PhD Markku Filppula Joensuusta, professori, FT Jukka Korpela Joensuusta, akatemiaprofessori, FT Jussi Kukkonen Joensuusta, dekaani, professori, FaT Jukka Mönkkönen Kuopiosta ja rehtori, professori, FT Perttu Vartiainen Joensuusta.

Rehtorit valitaan viisivuotiskaudeksi ja rehtorit aloittavat tehtävässään 1.1.2010. Rehtorivalinnoista päättää Itä-Suomen yliopiston hallitus.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion ja Joensuun yliopistot

11.9.2009
 
 

Korkeakoulukirjastojen yhdistettävä voimiaan

Korkeakoulukirjastojen toimipisteitä esitetään supistettavaksi noin puoleen nykyisestä kirjastojen määrästä. Tavoitteena on luoda riittävän suuria yksiköitä yhdistämällä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoja. Korkeakoulukirjastojen tulee yhdistymisten lisäksi myös lisätä toiminnallista yhteistyötään palvelujen kehittämiseksi.

Opetusministeriön asettama työryhmän esityksen taustalla on korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen tutkimuksen ja opetuksen laadun tehostamiseksi sekä tieto- ja viestintäympäristön muutos sähköiseen suuntaan.


Työryhmä esittää, että korkeakoulut käyttäisivät vähintään 5 prosenttia budjetistaan kirjasto- ja tietopalveluihin. Korkeakoulujen tulisi sitoutua omien tutkimusjulkaisujensa avoimeen julkaisemiseen vuoteen 2015 mennessä. Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle perjantaina 11.9.2009.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Opetusministeriö

11.9.2009
 
 

Potilaiden kipukokemukset hampaiden oikomishoidossa

Hampaiden oikominen aiheuttaa useimmille potilaille vain lievää ja lyhytkestoista kipua. Tämä käy ilmi Kuopion yliopistossa tarkastettavasta oikomishoidon alan väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oikomishoidon toimenpiteet aiheuttavat yleisesti kipua. Kipu on useimmiten lievää ja lyhytkestoista, mutta osalla potilaista kipu on niin voimakasta, että se voi merkittävästi vaikeuttaa tavanomaisia toimintoja, esimerkiksi ruuan pureskelua ja hampaiden harjausta. Merkittävin osa kivusta näyttää olevan peräisin hampaiden tukikudoksista, mutta tulokset viittaavat siihen, että myös hammasytimen kipuhermot voivat hoidon aikana herkistyä ja siten aiheuttaa osan kipuoireista

MPH, EHML Farshad Dalilin väitösutkimuksessa todetaan, että hampaiden oikomishoito tulisi suorittaa mahdollisimman nopeasti vahingoittamatta hampaita ja niitä ympäröiviä kudoksia sekä potilaan kokeman kivun ja muut vaivat minimoiden. Oikomishoitoa tekevän hammaslääkärin olisi siten tärkeä tietää millaisia kipuja ja muita vaivoja esimerkiksi kiinteät oikomiskojeet voivat potilaille aiheuttaa.

MPH, EHML Farshad Dalilin oikomishoidon alaan kuuluva väitöskirja Potilaiden kipukokemukset hampaidenoikomishoidossa tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 19.9.2009.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

9.9.2009
 
 

Kuopiolainen muurari Ville Rämö maailman taitavin

Kuopiolainen muurari Ville Rämö on voittanut muurauslajeissa kultaa kansainvälisissä WorldSkills Competitions (WSC)ammattitaitokisoissa Kanadassa.

Suomen joukkueen menestys maistui myös kokonaisuutena makealta. Rämön lisäksi metsrauuden nappasi Elina Salminen hiusmuotoilussa. Hopeaa sai Marianna Luoma muoti- ja vaatetuslajissa ja pronssia Harri Jalonen automaalauksessa sekä Jaana Pakanen ja Tiina Ahola lähihoitajalajissa.

Joka toinen vuosi järjestettävät nuorten kansainväliset ammattitaitokisat, WorldSkills Competitions (WSC). Näissä kisoissa ratkotaan nuorten ammattilaisten maailmamestaruus.

Kilpailujen ja niihin valmistautumisen avulla edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä.

Tätä tukee myös kilpailujen ympärille muodostunut laaja kansainvälisten toimijoiden ja asiantuntijoiden verkosto keskustelufoorumeineen.

 

kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Savon ammatti- ja aikuisopisto

7.9.2009
 
 

Rauduskoivu näyttää sopeutuvan ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan haitallisesti metsäpuiden kasvuun. Lajin sisällä esiintyy kuitenkin laajaa perinnöllistä vaihtelua, jonka turvin metsäpuut saattavat sopeutua ilmastonmuutokseen.

Filosofian maisteri Tarja Silfver on selvittänyt Joensuun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatyössään tuhonkestävyyden perinnöllistä vaihtelua rauduskoivun luonnonpopulaatiossa sekä koivun geneettisen taustan vaikutusta ekosysteemin toimintaan.

Tutkimuksessa havaittiin laajaa perinnöllistä vaihtelua rauduskoivujen kasvussa ja hyönteistuhonkestävyydessä. Koivun perimä vaikutti muun muassa sen lehtiä hajottavien maaperäeliöiden ja -mikrobien toimintaan sekä koivua ravinnokseen käyttävien kasvinsyöjähyönteisten yhteisörakenteeseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että rauduskoivun taimet kestävät melko hyvin keväthallan ja kohonneen otsonipitoisuuden aiheuttamaa yhteisstressiä.

Rauduskoivujen kasvu riippuu voimakkaasti kasvupaikkatekijöistä, eikä peltomaalla hyväkasvuiseksi todettu koivuyksilö välttämättä kasvakaan kovin nopeasti metsämaalla. Tulos on huomionarvoinen koivun jalostuksen ja kasvatuksen kannalta.

FM Tarja Silfverin väitöskirja Rauduskoivun tuhonkestävyyden perinnöllinen vaihtelu tarkastetaan Joensuun yliopistossa 11.9.2009.

Katso myös:

Hybridihaapa ja metsähaapa sinnittelevät muuttuvassa ilmastossa
kantti.net

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Joensuun yliopisto

7.9.2009
 
 

Uutta tietoa Alzheimerin taudin riskigeeneistä

Yleiseurooppalaisessa koko perimän kattavassa riskigeenikartoituksessa on löytynyt kaksi uutta Azheimerin taudin riskigeeniä. Tutkimuksessa on ollut mukana Kuopion yliopiston neurologian yksikökkö. Uusia riskigeenejä koskeva tutkimus julkaistiin arvovaltaisessa Nature Genetics -tiedelehdessä 6. syyskuuta.

CLU- ja CR1-geeneissä havaitut muutokset vaikuttivat merkittävästi riskiin sairastua Alzheimerin tautiin. Tärkeä tekijä löydön taustalla oli se, että geneettisten tutkimusten kohteena oli useita eurooppalaisia väestöryhmiä Ranskasta, Belgiasta, Suomesta, Italiasta ja Espanjasta. Tutkimukseen osallistui yli 14 000 Alzheimerin taudin potilasta ja tervettä kontrollihenkilöä.

Alzheimerin taudin geenitaustan tunteminen on ensiarvoisen tärkeää etsittäessä keinoja sairauden ennaltaehkäisemiseksi ja uusien hoitojen kehittämiseksi. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksittäisten Alzheimerin taudin riskigeenien riskivaikutukset ovat suhteellisen pieniä, mikä puolestaan on lisännyt tarvetta kasvattaa tutkittavien potilaiden määriä sekä keskittää tutkimuksia geneettiseltä taustaltaan yhtenäisiin väestöryhmiin. Tässä suhteessa itäsuomalainen väestöryhmä tarjoaa oivallisen tutkimuskohteen uusien riskigeenien löytämiseksi.

 

kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion yliopisto

7.9.2009
 
 

Kuopion hiippakunta juhlii pyöreitä vuosia

Kuopion hiippakunta viettää viikonloppuna 70-vuotisjuhliaan. Hiippakuntaan kuuluu koko Pohjois-Savo ja Kainuu, suurin osa Pohjois-Karjalaa sekä seurakuntia Etelä-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjanmaan rajalta.

Seurakuntia hiippakunnassa on 60, seurakuntalaisia noin 450 000 ja työntekijöitä 2 100.

- Uutiset isojen teollisuuslaitosten aikomuksista pistää pillit pussiin koskevat tuhansia lähiseudun asukkaita ja niillä on vaikutusta koko Itä-Suomeen ja Kaakkois-Suomeen. Onhan se haasteellista, miten tällaiseen tilanteeseen tulisi hengellisesti reagoida tai varautua, Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen toteaa.

- Varkaudessa on jo 3-4 vuoden ajan papisto käynyt teollisuuslaitoksissa, kun on uumoiltu ja sanottu, että jotain saattaa tapahtua. Nyt tuota toimintaa tehostetaan.

Riekkisen mukaan kirkko haluaa olla siellä, missä ihmiset eivät tiedä, miten jatkaa seuraavaan päivään.

- Eli haluamme olla ihmisen rinnalla, jos ei muuta niin ainakin veljenä ja sisarena tukemassa toista. Ja vakuuttaa, että kyllä tästä selvitään: Jumalan avulla ja yhteistyöllä.

 

YLE Savo

5.9.2009
 
 

Kasvihuonekaasujen tutkimusta Itä-Suomeen

Itä-Suomeen on tulossa merkittävää kasvihuonekaasujen tutkimusta. Kuopion yliopisto ja Ilmatieteen laitos sekä Helsingin yliopisto osallistuvat eurooppalaiseen tutkimukseen, jossa laaditaan kattava mittausasemien verkosto, jolla pyritään selvittämään kasvihuonekaasujen määrä ja syntymisen syitä.

Itä-Suomessa selvitetään metsävyöhykkeen vaikutusta kasvihuonekaasujen syntyyn. Mittausasema on tarkoitus asentaa Kolin tv-mastoon. Lisäksi Suomeen tulee kaksi muutakin mittausasemaa.

Hankkeeseen on tulossa valtion rahaa noin miljoona euroa.

Niin kutsuttu ICOS-hanke vahvistaa entisestään Kuopion yliopiston roolia ilmakehätutkimuksessa, jota nyt tehdään esimerkiksi Puijon tornissa sijaitsevalla pilvientutkimusasemalla.

 

YLE Savo

1.9.2009