Kone- ja metalliala: käden taitoja ja huipputeknologiaa Mitä tekee koneistaja, levyseppä-hitsaaja, koneenasentaja tai kunnossapitoasentaja? Millaisissa olosuhteissa nämä kone- ja metallialan ammattilaiset työskentelevät? Entä riittääkö töitä myös tulevaisuudessa? Näitä asioita selvitellään tässä ammattiesittelyssä. » Ammattiesittelysarjan etusivu   » Oppia kone- ja metallialalta Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan kone- ja metallialan yrityksiin tarvitaan vuosittain noin 2000 uutta osaajaa. Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen Savon ammatti- ja aikuisopistosta kertoo, että kone- ja metallialalta valmistuneiden työtehtävät ja työnkuvat ovat varsin moninaisia; työtehtäviä löytyy kone- ja metalliteollisuudesta, muilta teollisuuden aloilta sekä muualta yhteiskunnasta. Miten alalle kouluttaudutaan? » Nuoren osaajan tarina Levyseppähitsaajana varkautelaisessa Sahala Works Oy:ssä työskentelevä Kalle Hämäläinen toteaa, että kone- ja metallialan osaaja ei tule koskaan valmiiksi. Perusopintojen jälkeen alkaa todellinen käytännön oppiminen ja omien taitojen hiominen. Ammattimiehen määritelmän täyttäminen kestää viidestä kahdeksaan vuotta. Millainen on ollut Kallen polku konepajan kesätuuraajasta kone- ja metallialan ammattilaiseksi?   » Työantaja etsii hyviä tyyppejä Kierros hydrauliikkasylintereitä valmistavan Hydroline Oy:n tuotantotiloissa romuttaa perinteiset käsitykset konepajasta likaisena ja meluisana työpaikkana. Tuotantopäällikkö Markus Saulio kertoo, että alati lisääntyvä teknologia sekä automaatio ovat muuttaneet ja laajentaneet kone- ja metallialan perinteisiä työnkuvia. Miltä näyttää tulevaisuus, karkaavatko kone- ja metallialan työpaikat pois Suomesta?     » Ammattiesittelysarjan etusivu