K-blogiNuorta mediaa -sivustoViittomakieltä käsittelevä sivusto
 
     

Oppia kone- ja metallialalta

Mitä tekee koneistaja, levyseppä-hitsaaja, koneenasentaja tai kunnossapitoasentaja?

Millaisissa olosuhteissa nämä kone- ja metallialan ammattilaiset työskentelevät?

Entä riittääkö töitä myös tulevaisuudessa?

Näitä asioita selvitellään tässä ammattiesittelyssä.

» Kone- ja metalliala, ammattiesittelyn etusivu

» Ammattiesittelysarjan etusivu

Kuva: Anne Haapalainen

Osaajia tarvitaan

Savon ammatti- ja aikuisopiston kone- ja metallialan perustutkintoon kuuluu kaksi koulutusohjelmaa: Valmistustekniikan koulutusohjelma sekä automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma.

Koulutusohjelmista valmistuneiden työtehtävät ja työnkuvat ovat varsin moninaisia, työtehtäviä löytyy kone- ja metalliteollisuudesta, muilta teollisuuden aloilta sekä muualta yhteiskunnasta.

Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan kone- ja metallialan yrityksiin tarvitaan vuosittain noin 2000 uutta osaajaa.

 
Kuva: Anne Haapalainen
Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen
     
Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen Savon ammatti- ja aikuisopistosta kertoo, että kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneilla on kysyntää työmarkkinoilla:  
kuuntelekuuntele Kesto: 2'07"

 

 

   

Millaisiin työtehtäviin kone- ja metallialan koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat?

Ilkka T. Kemppaisen mukaan mielikuvat kone- ja metallialan yrityksistä ja työtehtävistä ovat vanhanaikaisia eivätkä vastaa todellisuutta.

Nykyaikainen kone- ja metallialan yritys on työympäristö, jossa työviihtyvyyteen, siisteyteen ja meluun on kiinnitetty huomiota. Kemppaisen mukaan ala sopii mainiosti myös naisille.

kuuntelekuuntele Kesto: 3'36"

 

 
Kuva: Anne Haapalainen

 

 

   

Millaista on kone- ja metallialan koulutuksen arki?

Kone- ja metallialan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa eli noin kolme vuotta. Opinnot on jaettu ammatillisiin opintoihin, yhteisiin opintoihin sekä valinnaisiin opintoihin. Ammatillisia aineita opiskellaan yhteensä 90 opintoviikkoa, yhteisiä opintoja 20 opintoviikkoa ja valinnaisia opintoja 10 opintoviikkoa. Opintoihin sisältyy 20 opintoviikkoa työelämässä tapahtuvaa työssäoppimista.

   
Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen kertoo, että noin 60 prosenttia opetuksesta tapahtuu käytännön tilanteissa ja loput perinteisenä luokkaopetuksena josta osa nykyisin myös verkko-opetuksena.
kuuntelekuuntele Kesto: 5'34"

 

 

 

Millaisiin ammatteihin kone- ja metallialan koulutuksesta valmistuu?

Savon ammatti- ja aikuisopiston kone- ja metallialan perustutkinnosta valmistuu koneistajia, levyseppä-hitsaajia, koneenasentajia sekä kunnossapitoasentajia.

kuuntelekuuntele Kesto: 5'17"


Työelämään vai jatko-opintoihin perustutkinnon jälkeen?

Kone- ja metallialan perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden, eli opintoja voi perustutkinnon jälkeen jatkaa korkea-asteella.

Kuva: Anne Haapalainen

Tyypillisiä jatko-opintoja ovat insinöörin opinnot ammattikorkeakouluissa sekä diplomi-insinöörin opinnot tiedekorkeakouluissa.

kuuntelekuuntele Kesto: 1'55"

 

» Kone- ja metalliala, ammattiesittelyn etusivu

» Ammattiesittelysarjan etusivu

 

Linkit:

www.sakky.fi
www.teknologiateollisuus.fi

Toimittaja:

Anne Haapalainen

Haastateltavat:

Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto

6.11.2006

 




 



Anna palautetta toimitukselle, nimi ja sähköpostiosoite vapaehtoisia:

Nimi:

Sähköposti: