|
|

Osaajia tarvitaan
Savon ammatti- ja aikuisopiston kone- ja metallialan perustutkintoon
kuuluu kaksi koulutusohjelmaa: Valmistustekniikan koulutusohjelma
sekä automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma.
Koulutusohjelmista valmistuneiden työtehtävät ja
työnkuvat ovat varsin moninaisia, työtehtäviä
löytyy kone- ja metalliteollisuudesta, muilta teollisuuden aloilta
sekä muualta yhteiskunnasta.
Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan kone- ja metallialan
yrityksiin tarvitaan vuosittain noin 2000 uutta osaajaa. |
|
 |
| Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen |
|
| |
|
|
| Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen
Savon ammatti- ja aikuisopistosta kertoo, että kone- ja metallialan
perustutkinnon suorittaneilla on kysyntää työmarkkinoilla: |
|
  |
Kesto: 2'07" |
|
|
|
|
Millaisiin työtehtäviin kone- ja metallialan koulutuksesta
valmistuneet sijoittuvat?
Ilkka T. Kemppaisen mukaan mielikuvat kone- ja metallialan yrityksistä
ja työtehtävistä ovat vanhanaikaisia eivätkä
vastaa todellisuutta.
Nykyaikainen kone- ja metallialan yritys on työympäristö,
jossa työviihtyvyyteen, siisteyteen ja meluun on kiinnitetty
huomiota. Kemppaisen mukaan ala sopii mainiosti myös naisille.
  |
Kesto: 3'36" |
|
|
|
|
|
|
Millaista on kone- ja metallialan koulutuksen arki?
Kone- ja metallialan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa
eli noin kolme vuotta. Opinnot on jaettu ammatillisiin opintoihin,
yhteisiin opintoihin sekä valinnaisiin opintoihin. Ammatillisia
aineita opiskellaan yhteensä 90 opintoviikkoa, yhteisiä
opintoja 20 opintoviikkoa ja valinnaisia opintoja 10 opintoviikkoa.
Opintoihin sisältyy 20 opintoviikkoa työelämässä
tapahtuvaa työssäoppimista.
|
| |
|
| Koulutuspäällikkö Ilkka T. Kemppainen
kertoo, että noin 60 prosenttia opetuksesta tapahtuu käytännön
tilanteissa ja loput perinteisenä luokkaopetuksena josta osa
nykyisin myös verkko-opetuksena. |
  |
Kesto: 5'34" |
|
|
|
|
Millaisiin ammatteihin kone- ja metallialan koulutuksesta valmistuu?
Savon ammatti- ja aikuisopiston kone- ja metallialan perustutkinnosta
valmistuu koneistajia, levyseppä-hitsaajia, koneenasentajia
sekä kunnossapitoasentajia.
  |
Kesto: 5'17" |
Työelämään vai jatko-opintoihin perustutkinnon
jälkeen?
Kone- ja metallialan perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden,
eli opintoja voi perustutkinnon jälkeen jatkaa korkea-asteella.
|
|
|
Tyypillisiä jatko-opintoja ovat insinöörin opinnot ammattikorkeakouluissa
sekä diplomi-insinöörin opinnot tiedekorkeakouluissa.
|
  |
Kesto: 1'55" |
|
|
|

|