|
Vaikka klavikordi oli yleinen soitin 1700-luvulla
niin sen valta-asema joutui uhatuksi: italialainen Bartolomeo
Cristofor esitteli vuonna 1709 uutuussoittimen eli vasara-koneistolla
varustetun fortepianon. Cristoforin tavoitteena oli rakentaa
cembalo, jolla voi soittaa hiljaa ja kovaa, ”gravicembalo
col piano e forte”. Siinä hän onnistuikin,
fortepiano yleistyi ja on säilyttänyt valta-asemansa
pianona ja flyygelinä meidän päiviimme saakka.
|
|
|
|
Muodoltaan flyygelimäisen soittimen ääni
voimistui ja tekniikka muuttui kannen alla. Kun cembalossa
linnun sulan kynsi näppää kielen soimaan,
on fortepianossa tekniikka muuttunut vasarakoneistoksi.
Hiljalleen fortepianon suosio kasvoi ja se nousi valta-asemaan
1700-luvun lopulla. Fortepianoa kehitettiin eri puolilla
Eurooppaa ja vähitellen syntyivät piano ja flyygeli.
Uudet soittimet ovat aina avanneet mahdollisuuden säveltää
uudentyyppistä musiikkia.
|
Osa säveltäjistä suhtautui kuitenkin varovaisesti
uuteen tulokkaaseen, esimerkiksi Bach ei aluksi ihastunut
fortepianoon mutta Haydn ja Mozart olivat kiinnostuneita soittimen
mahdollisuuksista ja Mozart puolestaan sanoi löytäneensä
soittimen, joka vastasi hänen tarpeitaan.
Fortepianon kehityksestä kertoo seuraavassa kuopiolainen
Sibelius-Akatemian rehtori, Kuopion osaston klaveerisoiton
lehtori Pekka Vapaavuori.
|
| Linnunsulan raapaisu muuttuu vasaran lyönniksi,
syntyy fortepiano, jossa vasarakoneisto lyö kieliä.
Tavoitteena oli tehdä cembalo, jolla voi soittaa sekä
hiljaa että lujaa; ”gravicembalo col piano e forte”
eli cembalo, jolla voi soittaa hiljaa ja kovaa. Nimi lyheni
fortepianoksi ja myöhemmin pianoksi. Soittimen muoto
on siipimäinen eli flyygelimäinen.
|
  |
Kesto 2'59" |
|
|
Uudet soittimet ovat avanneet mahdollisuuden säveltää
uudentyyppistä musiikkia. Bartolomeo Cristofor esitteli
vuonna 1709 uutuussoittimen eli fortepianon. Hiljalleen sen
suosio kasvoi ja 1700-luvun lopulla sen valta-asema vakiintui.
Mm. Haydn ja Mozart kiinnostuivat soittimesta.
|
Kesto 2'02" |
|
| Fortepianoa kehitettiin eri maissa. Konserttitoiminta
syntyi 1700-luvulla ja musiikki-innostuksen lisääntyessä
konsertteja järjestettiin yhä suuremmissa tiloissa.
|
Kesto 4'54" |
Bach ei aluksi ihastunut fortepianoon. Mozart puoles-taan
sanoi löytäneensä soittimen, joka vastasi hänen
tarpeitaan. Fortepiano vakiinnutti asemansa 1780-luvulla,
muta esimerkiksi Saksassa klavikordin valta-asema säilyi
vuosisadan vaihteeseen. Tuolloin soitettiin enimmäkseen
sen aikakauden nykymusiikkia, tänä päivänä
soitetaan kaikkien aikakausien musiikkia.
|
Kesto 5'02" |
|
| Näin soi Mozartin sonaatti vuodelta
1778. Pianonsoiton lehtori Olli Rantala. |
|
|
Kesto 0'42" |
|
|
|
Toimittaja, kuvat: Harri Peiponen |
|
|
|
|
|
|
