Viittomakommunikaatio puheen kehityksen tukena Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Kuopiossa toteutetaan Esteetön kommunikointi viittoen -projektia, jossa kehitetään muun muassa viitotun puheen ja tukiviittomien opetusta. Tavoitteena on lisätä viittomakommunikaation muotoja käyttävien ihmisten mahdollisuudet.   » Ohjelmasarjan etusivulle » Osa 1 » Osa 2 » Osa 3 » Osa 4 » Ohjeita RealAudio -kuunteluun       Tukiviittomia tarvitsevat esimerkiksi dysfaattiset lapset, heidän vanhempansa, päivähoidon henkilökunta ja muut lapselle läheiset ihmiset. Kerromme tässä neliosaisessa ohjelmasarjassa siitä, millainen häiriö dysfasia on ja miten sitä tutkitaan, miten dysfasiaperhettä tuetaan kunnissa sekä miten Humanistisen ammattikorkeakoulun projekti pyrkii kohentamaan viittomakommunikaatiota tarvitsevien ihmisten asemaa. Osa 2: Miten dysfasiaa tutkitaan? Kun lapsella havaitaan puheen kehityksen ongelmia, on asia tietysti tutkittava. Lasten puhe- ja äänihäiriöitä tutkitaan mm. Kuopion yliopistollisen sairaalan foniatrian yksikössä. Dysfasia on kehitysvammaisuuden ohella merkittävimpiä lasten puheen kehitystä viivästyttäviä syitä. Dysfasiaa esiintyy noin viidellä prosentilla ikäluokasta, pojilla enemmän kuin tytöillä.       Kuopion yliopistollisen sairaalan foniatriseen yksikköön tulee vuosittain 150-200 lasta tutkimuksiin puheen- ja kielen kehityksen viiveiden vuoksi. Selkeitä dysfasiadiagnooseja tehdään ehkä juuri tuon viiden prosentin verran ikäluokastaan. Millainen häiriö dysfasia on, foniatrian yksikön apulaislääkäri Mari Qvarnström? Kesto 3'12" Puhehäiriöisen lapsen tutkiminen ja kuntouttaminen ei ole leikkimistä, vaikka leikkikaluja apuna käytetäänkin, kertovat Erja Välisalo-Leinonen ja Mari Qvarnström.       Foniatrian yksikössä lasta tutkii moniammatillinen tiimi, josta mukana ovat Mari Qvarnströmin lisäksi psykologi Erja Välisalo-Leinonen, puheterapeutti Teija Tsupari ja dysfasialasten kuntoutusohjaaja Hannele Jalkanen. Erja Välisalo-Leinonen kertoo kuinka psykologisia tutkimuksia tehdään. Kesto 5'13" Foniatrian työryhmään kuuluvat Teija Tsupari, Hannele Jalkanen, Mari Qvarnström ja Erja Välisalo-Leinonen.   Kun lapsen dysfasia on diagnosoitu, lapselle tehdään kuntoutusuunnitelma. Sen teossa Hannele Jalkasen apuna on koko tiimi. Kesto 9'57"     Dysfasiasta voi myös parantua, ja mm. tukiviittomien käytöstä luopua kokonaan. Kuntoutus siis kannattaa. Kesto 3'22" Katso myös: Viittomakommunikaatio -sivukokonaisuus Viittomakielen alkeita -sivukokonaisuus Toimittaja: Anja Hiltunen Haastateltavana: Apulaislääkäri Mari Qvarnströn, foniatrian yksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala Psykologi Erja Välisalo-Leinonen, foniatrian yksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala Puheterapeutti Teija Tsupari, foniatrian yksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala Dysfasialasten kuntoutusohjaaja Hannele Jalkanen, foniatrian yksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala 7.12.2005