|
Viittomakommunikaatio puheen
kehityksen tukena
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Kuopiossa toteutetaan
Esteetön kommunikointi viittoen -projektia, jossa kehitetään
muun muassa viitotun puheen ja tukiviittomien opetusta.
Tavoitteena on lisätä viittomakommunikaation muotoja
käyttävien ihmisten mahdollisuudet. |
|
» Ohjelmasarjan etusivulle
» Osa 1
»
Osa 2
»
Osa 3
»
Osa 4
» Ohjeita RealAudio -kuunteluun
|
| |
|
|
 Tukiviittomia
tarvitsevat esimerkiksi dysfaattiset lapset, heidän vanhempansa,
päivähoidon henkilökunta ja muut lapselle läheiset
ihmiset.
Kerromme tässä neliosaisessa ohjelmasarjassa siitä,
millainen häiriö dysfasia on ja miten sitä
tutkitaan, miten dysfasiaperhettä tuetaan kunnissa sekä
miten Humanistisen ammattikorkeakoulun projekti pyrkii kohentamaan
viittomakommunikaatiota tarvitsevien ihmisten asemaa.
|
Osa 3:
Kuntien tuottamat palvelut
Viittomakommunikaatiota kuten puheen apuna käytettäviä
tukiviittomia tarvitsevat ja käyttävät eniten
lapset. joilla on puheeseen liittyviä ongelmia ja kielellisiä
vaikeuksia sekä kehitysvammaiset ja kuulovammaiset ihmiset.
Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion yksikössä
toteutetaan 2004-2006 ESR-rahoitteista Esteetön kommunikointi
viittoen eli ESKO-projektia, jonka yhtenä tavoitteena
on kehittää viittomakommunikaatiota tarvitsevien
lasten ja heidän perheidensä tukiviittomien opetusta.
Tukiviittomia tarvitsevien lasten joukko ei ole suuri verrattuna
muihin sosiaali- ja vammaispalveluja tarvitseviin ryhmiin.
ESKO-projektin selvityksessä Pohjois-Savon 25 kunnasta
vähän yli puolella oli syksyllä 2004 ylipäätään
viittomakommunikaatiota tarvitsevia asiakkaita. Henkilöinä
määrä on 65, ja 56 heistä oli lapsia.
Kuntien palvelukokonaisuudessa emme siis puhu suuren suuresta
asiakasryhmästä.
Koska tukiviittomien käyttö voi kuitenkin oleellisesti
kohentaa puhehäiriöisten lasten elämää,
viittomaopetuksessa on kyse tärkeästä palvelusta,
joka vammaispalvelulain mukaan myös kuuluu opetuspäätöksen
saaneelle lapselle ja hänen perheelleen. Viittomakommunikaatio-opetusta
antaa viittomakielentulkki yleensä lapsen kotona.
Pohjois-Savon kunnissa näyttää ESKO-projektin
selvityksen mukaan olevan melko yhtenäiset käytännöt
toteuttaa viittomaopetusta, mutta erojakin on, esimerkiksi
tulkkien saatavuudessa ja myönnetyissä opetustuntimäärissä.
|
| |
|
 |
Lastenvalvoja Kaija Ahonen |
|
Esimerkkimme Leppävirran kunnasta ja
Kuopion kaupungista kuvaavat erikokoisten kuntien palveluja.
Leppävirralla suurin huoli palvelujen
järjestämisessä on viittomakielentulkkien
saatavuus opettajiksi. Leppävirrallakaan ei puhuta
suurista tukiviittomien opetusta tarvitsevista asiakasmääristä,
kertoo lastenvalvoja Kaija Ahonen.
  |
Kesto 9'25" |
|
| |
|
Kuopion alueella viittomien opetuspäätökset
tehdään vammaispalveluyksikössä. Yksikön
esimies Kauko Pursiainen kertoo viittomaopetuksen tilasta
Kuopiossa. Millaisista asiakasmääristä ja –ryhmistä
Kuopiossa puhutaan?
|
Kesto 6'17" |
|
 |
Esimies Kauko Pursiainen |
|
| |
|
|
Katso myös:
Toimittaja: Anja Hiltunen
Haastateltavana:
- Lastenvalvoja Kaija Ahonen, Leppävirran
kunta
- Vammaispalveluyksikön esimies Kauko Pursiainen,
Kuopion kaupunki
14.12.2005 |
|
|
|
