Kosketinsoitinten historiaa klavikordista flyygeliin, osa 6/7

Tässä ohjelmasarjassa uppoudumme klaveerisoittimen maailmaan. Klaveerisoittimilla tarkoitetaan periaatteessa kaikkia kosketinsoittimia kuten esimerkiksi pianoa, cembaloa, flyygeliä ja erityisesti vanhimpia kosketinsoittimia klavikordeja, joiden tunnettu historia ulottuu 1300-luvulle.

Ohjelmasarja koostuu seitsemästä osasta.

» Ohjelmasarjan etusivulle

Urut omaavat kosketinsoittimista ylivoimaisesti suurimman äänen

Urut ovat lännen kirkon tärkein jumalanpalvelussoitin. Jo varhaiskeskiajalla urkujen käyttö oli yleistä Bysantin keisarin hoviseremonioissa. Lännessä urut alkoivat yleistyä ensimmäisen vuosituhannen lopulla ja ne rakennettiin yleensä kirkkoihin.

Liturgisena soittimena urut alkoivat vakiintua jo 900-luvulla.
Ensimmäiset tunnetut liturgiset urkusävellykset ovat 1300-luvulta. Ne liittyvät messun ordinariumosiin (esim. Herra, armahda), joita toteutettiin alternatim-käytännön mukaisesti urkujen ja kuoron vuorotteluna. Urut eivät siis tuolloin säestäneet seurakunnan laulua. Ne alleviivasivat itsenäisesti, soittimellisin keinoin, liturgian eri kohtia. Tämä käytäntö jatkui myös reformaation kirkoissa aina 1700-luvulle asti, jolloin urkuja alettiin käyttää myös seurakuntalaulun säestämiseen.

Urut ovat pääasiallinen jumalanpalvelussoitin, vaikka jumalanpalveluksessa voidaan periaatteessa käyttää mitä soittimia hyvänsä. Urkujen jumalanpalveluskäyttöä koskevat samat näkökohdat kuin muutakin soitinmusiikkia. Urut voivat myös vaieta. Seurakuntalaulun säestys ei ole aina tarpeen, ja sen pois jättäminen toimii toisinaan vaikuttavana ilmaisukeinona (esim. hiljaisella viikolla).

Seurakunnan kirkkomuusikko on vastuussa jumalanpalveluksen urkumusiikin valinnasta ja toteuttamisesta. Uruilla hän voi syventää ja avata uusia näkökulmia jumalanpalveluksen eri osiin.

Tutustumme kuopiolaisen Männistön seurakunnan Pyhän Johanneksen kirkon urkuihin. Oppaana on musiikin maisteri Esa Toivola.

Lähde: http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/opas2/asia37.html

Monien kirkkojen urut ovat opiskelijoiden käytössä. Uusi moderni kirkko ei kuitenkaan aina kätke sisäänsä uutta urkuteknologiaa vaikka suuntaus nykyään onkin siihen suuntaan. Urut on mitoitettava tilan mukaan.

Kesto 5'29"

Urkuri kuulee oman soittonsa eri tavalla kuin seurakuntalainen salissa. On myös ymmärretty vanhojen urkujen merkitys ja uudistettu niitä. Urkujen ääneen vaikuttavat mm. äänkertavalinta, käytetty materiaali, ilman-syöttöjärjestelmä ja viritysjärjestelmä. Urkujen rakennustyylejä on monia erilaisia, kaikki urut eivät voi samalla tavalla.

Kesto 4'52"

Urut eivät aina ole soineet kirkoissa. Liturgisena soittimena urut alkoivat vakiintua 900-luvulla. Ensimmäiset tunnetut liturgiset urku-sävellykset ovat 1300-luvulta. Aluksi urut eivät säestäneet seurakunnan laulua, vasta 1700-luvulla urkuja alettiin käyttää seurakuntalaulun säestämiseen.

Kanttorin työ seurakunnissa ei ole vain urkujen soittamista.

Kesto 6'09"

Näin soivat Pyhän Johanneksen kirkon urut Esa Toivolan soittamana.

Kesto 1'38"

Toimittaja, kuvat: Harri Peiponen