Jos yksikin lehmän sorkka repeää, kuluu vinoksi tai on tulehduksen vuoksi kipeä, lehmä ontuu, syö huonosti ja maidon tuotto vähenee. Suomalaisten lehmien kiusana on muun muassa sorkkaväliajotulehdus, joka voi levitä kahdessa päivässä koko karjaan. Sorkkasairauksista voi aiheutua maidontuottajalle suuret kustannukset. Sorkat olivat syynissä Kuopiossa pidettyssä, märehtijöiden sorkkaterveyttä käsitelleessä kansainvälisessä Lameness in Ruminants –kongressissa.

Kasvihuoneissa viljeltävän mansikan ja mesimarjan kasvitauteja härmää ja lehtihometta voitaisiin torjua biologisesti ruiskuttamalla kasveihin myrkyttömiä aineita, jotka herättävät kasvien omat puolustusreaktiot. Nämä aineet saavat myös kasvit tuottamaan lehtiinsä ja marjoihinsa luontaista määrää enemmän ihmisten terveydelle hyviä fenolisia yhdisteitä. Menetelmän etuna perinteisiin torjunta-aineisiin verrattuna on myrkyttömyyden lisäksi usein pitkäaikainen suojaus useita eri taudinaiheuttajia vastaan.

Vuonna 2000 käynnistynyt valtakunnallinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO tuottaa uusia toimintamalleja diabeteksen ehkäisyyn. Dehkossa mukana olevien sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon henkilökunnat ovat kehitelleet itselleen sopivia tapoja etsiä ja hoitaa asiakkaita, jotka ovat riskissä sairastua diabetekseen.

Koska terveydenhuoltosektori yksin ei selviä diabeteksen ehkäisytyöstä, on mukaan valjastettu laajalti ulkopuolisia tahoja kuten Kalpa ja kampaajat.

Optiikan tutkimus etenee huimaa vauhtia muun teknologisen kehityksen myötä. Kuopion yliopiston optinen tutkimus sai kunnian järjestää tämänvuotiset Optiikan päivät. Lääketeollisuus on Kuopion yliopistossa vahva optisen mittaustekniikan sovellusala. Tutkija Ervin Nippolainen kertoo, missä muualla optisia menetelmiä sovelletaan.

Maailmalla on noin 400 Yhdysvaltojen avaruushallinnon NASAn Aeronet-mittalaitetta. Yksi mittalaite otettiin äsken käyttöön Kuopiossa. Laitteilla saadaan tietoa ilmakehän pienhiukkasista ja esimerkiksi ilman saastuneisuudesta. Anja Hiltunen kiipesi Aeronet-mittausaseman johtajan Antti Natusen kanssa Kuopion yliopiston katolle tutustumaan Ilmatieteen laitoksen mittalaitteeseen.

Hauskanpito, hyvinvointipalvelut, tapahtumat ja sukulaiset tuovat turisteja Kuopioon ja Pohjois-Savoon, osoittaa tämän alueen matkailua käsittelevä tutkimus. Kuopiolla, Siilinjärvellä ja Tahkolla riittää jatkossakin kansallista vetovoimaa, mutta lentokenttä ja sen uusi järviterminaali houkuttelevat seudulle myös ulkomaisia matkailijoita.

Ihmisen ruuansulatuskanava erittää peptidihormoneja, jotka säätelevät syömistä. Useimmat peptidit viestittävät aivoille kylläisyyden tunteesta. Yhden peptidin on havaittu hillitsevän syömistä, mutta yksi kiihdyttää ruokahalua.

Ravinnon määrä ja koostumus säätelevät ruuansulatuskanavan peptidien eritystä. Esimerkiksi proteiini ja rasvahapot lisäävät kylläisyyden tunnetta aiheuttavan kolekystokiniinin eritystä hiilihydraatteja tehokkaammin. Samoin eräät ruoka-aineet lisäävät kolekystokiniinin eritystä.

Lasten ruokailu- ja liikuntatottumuksissa on paljon korjaamisen varaa, selviää kuopiolaisen seurantatutkimuksen ensituloksista. Kuopion yliopistossa on meneillään 500 ekaluokkalaisen liikunnan ja ravitsemuksen pitkäaikainen interventiotutkimus, jossa yritetään myös saada lapset liikkumaan enemmän ja syömään terveellisesti. Kaksisataa ekaluokkalaista tutkittavaa on nyt käynyt läpi perusteelliset terveydentilan mittaukset, ja tulokset vahvistavat, että lapsetkin ovat aiempaa lihavampia.

Blogit alkavat olla yritysten markkinointiviestinnän väline Suomessakin. Blogia pitävä yritys mielletään nykyaikaiseksi, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa yritysblogeista ja niiden lukijoista tehty tradenomitutkinnon opinnäyte. Selvityksessä peräti reilut 900 bloggaajaa eli oman henkilökohtaisen blogin pitäjää kertoi käsityksiään yritysten blogeista.

Maailman tekojärvien ja tekoaltaiden synnyttämien kasvihuonekaasujen vaikutukset ilmastoon ovat vielä arvoitus. Vaikutukset voivat olla merkittävät. Maailman suurimmat tekoaltaat on rakennettu sähköntuotantoa varten, joten tekoaltaat ovat tärkeitä vesivoimankin kannalta. Altaita on tehty myös virkistyskäyttöön ja tulvasuojeluun. Suomen tekojärvien kasvihuonekaasupäästöjä on tutkinut Jari Huttunen Kuopion yliopistosta.