Tutkimus valottaa kansalliskoiramme jalostushistoriaa

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Hormonihäiriköt ympäristössä

Muuttohaukkojen kannan romahtaminen, merikotkien sekä Itämeren hylkeiden lisääntymisvaikeudet ja lohikalojen väheneminen… Hormonihäiriköistä eli ihmisen normaalia hormonitoimintaa häiritsevistä aineista on ollut paljon porua, mutta kuinka paljon tiedämme näiden kemikaalien vaikutuksista ympäristöön?

Polta puuta oikein ja vähennä haitallisia hiukkaspäästöjä

Polta vain kuivaa puuta, sytytä oikein ja älä tunge tulipesää täpötäyteen. Näillä ohjeilla voi minimoida puun polton haitallisten pienhiukkaspäästöjen määrän. Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvän ja huonon puun polton erot ovat isommat kuin aikaisemmin on tiedetty.

Geeniterapia tuo toivoa munasarjasyövän hoitoon

Munasarjasyöpä on salakavalasti etenevä ja alkuvaiheessa lähes oireeton gynekologinen syöpä, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 500 naista. Hoidot tehoavat huonosti pitkälle levinneeseen syöpään, joten uusia hoitomenetelmiä kaivataan kipeästi. Pystyykö geeniterapia selättämään munasarjasyövän?

Veren rasvahapot paljastavat ruokavalion laadun

Veren rasvahapot paljastavat mitä lapsesi pistää suuhunsa, näin otsikoi TtM Taisa Venäläinen väitöstutkimuksensa tiedotteen. Venäläinen tutki verestä erotetun plasman rasvahappokoostumusta, joka kuvastaa lasten ruokavaliossa sekä rasvan että hiilihydraattien laatua.

Apurahatutkijan arki on pirstaleista

– Kyllä tutkijan polku vaan kapenee kun yliopistojen rahoitusmahdollisuuksissa ja muussakin rahoituksessa kilpailu on kovasti kiristynyt. Kaikki eivät voi jatkaa tutkijanuralla, kuvaa Itä-Suomen tieteentekijät ITTE ry:n puheenjohtaja Erkki Pesonen. Millainen on apurahatutkijan asema yliopistomaailmassa?

Suun terveys vaikuttaa merkittävästi iäkkäiden elämänlaatuun

Kaksi kertaa päivässä, kaksi minuuttia kerrallaan, aamun ja illoin – tämä hampaidenhoidon ohje on meille kaikille tuttu. Harmillista kyllä suositus ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka suun terveys vaikuttaa merkittävästi yleiseen terveydentilaan. Etenkin iäkkäillä suun terveys vaikuttaa elämänlaatuun, yleisterveyteen ja ravitsemukseen.

Hoitorobotiikka on keino hyvän hoidon saavuttamisessa

Automaatio ja robotiikka ovat tuttuja juttuja vaikkapa tehdastyössä, mutta terveydenhuollon piirissä aihe on varsin uusi. Tulevaisuudessa roboteilla voidaan korvata likaisia ja yksitoikkoisia töitä, toisaalta hoivarobotti voi avustaa vanhusta vaikkapa sängystä ylös tai lämmittää kotona asuvan muistisairaan ruoka-annoksen. Humanoidirobotti puolestaan innostaa lapsiryhmää liikkumaan.

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi: suot pulassa

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.

Havupuiden alkaloideissa piilee lääkepotentiaalia

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.

Tuoreimmat