Hoitorobotiikka on keino hyvän hoidon saavuttamisessa

Automaatio ja robotiikka ovat tuttuja juttuja vaikkapa tehdastyössä, mutta terveydenhuollon piirissä aihe on varsin uusi. Tulevaisuudessa roboteilla voidaan korvata likaisia ja yksitoikkoisia töitä, toisaalta hoivarobotti voi avustaa vanhusta vaikkapa sängystä ylös tai lämmittää kotona asuvan muistisairaan ruoka-annoksen. Humanoidirobotti puolestaan innostaa lapsiryhmää liikkumaan.

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi: suot pulassa

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.

Havupuiden alkaloideissa piilee lääkepotentiaalia

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.

Omatoiminen liikunta parantaa lasten kestävyyskuntoa

Lapsuuden hyvä kestävyyskunto vähentää ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöitä ja voi parantaa valtimoterveyttä. – Olennaista on, että jos on huono kunto lapsena, on usein huono kunto myös aikuisena. Tämä siirtyy lapsuudesta aikuisuuteen ja riskitekijät muuttuvat sairauksiksi, kertoo lasten kestävyyskuntoa tutkinut TtM Niina Lintu.

Tuore tutkimus vahvistaa: liikunta on helppo ja halpa terveyden resepti

Liikunta on helppo ja halpa resepti terveyden ylläpitoon. Tuoreimmat tutkimustulokset kertovat voimaharjoittelun kasvattavan humaniiniksi kutsutun proteiinin määrää lihaskudoksessa miehillä, joilla oli kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski. Tutkijoiden mukaan humaniinilla voi siis olla merkitystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

Suometsien kasvihuonekaasut syynissä

– Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua etenkin ravinteikkaissa suometsissä ja se saattaa vaikuttaa suometsien kasvihuonepäästöihin, kertoo FM Maarit Liimatainen. Hänen väitöstutkimuksessaan selvitettiin puutuhkalannoituksen vaikutuksia voimakkaan kasvinhuonekaasun eli dityppioksidin päästöihin ojitetuilla soilla.

Lisävaloa radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaa, uusia on rakenteilla ja suunnitteilla. Lisäksi Olkiluotoon valmistuu todennäköisesti maailman ensimmäinen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos. Riskienarviointia ydinpolttoainekiertoon, ydinjätteen loppusijoitukseen sekä kaivostoimintaan liittyen siis kaivataan.

Sydänsairauksien riskit nähtävissä jo lapsuusiässä

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät näkyvät jo lasten valtimoissa. LL Aapo Veijalaisen väitöstutkimuksen tulosten mukaan jäykimmät valtimot olivat lapsilla, joilla huono kestävyyskunto yhdistyi korkeaan kehon rasvaprosenttiin tai vähäiseen vapaa-ajan liikuntaan.

Kalansyönti: terveellisiä rasvahappoja vai myrkyllistä elohopeaa?

Kala on mitä mainiointa ruokaa erityisesti sen sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega 3- rasvahappojen vuoksi. Toisaalta tiedämme, että etenkin sisävesien petokaloihin kertyy myrkyllistä elohopeaa. Milloin siis kalasta saatavat terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdollisen elohopean riskit?

Ikäihmisten aliravitsemus: vain syöty ruoka ravitsee

Jopa yhdeksän kymmenestä kotona asuvasta ikäihmisestä ei syö riittävästi. Aliravitsemus on vakava riski terveydelle, sillä huono ravitsemustila heikentää ikäihmisen toimintakykyä ja lisää infektioherkkyyttä. Se myös lisää riskiä joutua sairaalahoitoon ja hidastaa tai estää sairauksista toipumista.

Tuoreimmat