Ympäristö

Kuluneen syksyn sienisato on ollut ennätyksellisen kehno. Sienisaaliit ovat jääneet olemattomiksi lähes koko Suomessa kuivan ja kuuman kesän vuoksi. Mitä tapahtuu ekosysteemillemme elintärkeille sienirihmastoille kun maanpäällisiä itiöemiä ei tänä syksynä ole? Entä ennakoiko tämä syksy myös tulevan vuoden sienisatoja?

Tiedätkö, mikä kasvi on Rubus arcticus? Sen kasvupaikkoja ovat rantaniityt, peltojen pientareet ja lehtomaiset kangasmetsät. Monen mielestä se on Suomen luonnonmarjoista ehdottomasti paras.
Kyseessä on tietenkin mesimarja, jonka viljelyä tutkitaan Itä-Suomen yliopiston tutkimuspuutarhalla Kuopiossa.

Polttoperäisten pienhiukkaspäästöjen ja niiden terveysvaikutusten tutkijat kokoontuvat tänään Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle. Tilaisuuteen osallistuu 70 tutkijaa 14 maasta. Kokouksessa käsitellään polttoprosessien, etenkin biomassan pienpolton vaikutusten koko ketjua alkaen polttoprosesseista ja päättyen epidemiologisiin ja toksikologisiin terveysvaikutuksiin.

Moni on ihmetellyt lämpimän kesän jälkeen yllättävän aikaisin saapunutta ruskaa, joka värjää luonnon syksyisen näköiseksi. Onko kyseessä todella jo ruska, vai seuraus pitkästä, ennätyshelteisestä kesästä, joka on saanut paikoin kasvuston kärsimään jopa vesipulasta? Miten lämmin kesä on vaikuttanut metsäluontoon?

Suomalaisvetoinen Cryosphere-Atmosphere Interactions in a Changing Arctic Climate -tutkimushanke valittiin yhdeksi pohjoismaisen tutkimuksen huippuyksiköksi. Hankkeessa on mukana 15 pohjoismaista tutkimusryhmää, Suomesta mukana ovat hanketta vetävä Helsingin yliopisto sekä Itä-Suomen yliopisto. CRAICC keskittyy tutkimuksessaan ilmakehän ja arktisen alueen välisiin vuorovaikutuksiin.

Monen marjastajan metsäreissu on jäänyt tänä syksynä vain hyötyliikunnaksi, sillä totutut marjapaikat ovat loistaneet tyhjyyttään. Esimerkiksi mustikkaa saadaan ennusteiden mukaan noin 17 kiloa hehtaarilta, kun tavallisesti määrä on kolme kiloa enemmän. Satoa verottaa etenkin kuivuus, mutta tutkija Harri Kokko kertoo, että hyvä marjasato on monen tekijän summa.

Laser-säde on käytössä myös metsämittauksissa. Laitteistoa lentokoneesta tai helikopterista tehtävään niin kutsuttuun laserkeilaukseen on Suomessa jo käytössä. Mittauksen tekniikka vaatii vielä kehittelyä. Väitöstutkimuksessa kehitettiin tekniikkaa yksittäisten puiden tunnistamiseksi latvustasolta.

Itä-Suomen yliopiston Fysiikan ja matematiikan laitos on mukana uudessa pohjoismaisessa ilmastomuutosta tutkivassa huippuyksikössä, joka keskittyy ilmakehän ja arktisen alueen välisiin vuorovaikutuksiin. Se tarkastelee yhteiskunnan toimia osana vuorovaikutus- ja palautemekanismeja, jotka toimivat arktisen ilmaston säätelijöinä.