video

Vesien hoito ja Kallaveden ekologinen tila

Millä pelisäännöillä vesienhoitoa tehdään: kuka luvittaa, kuka valvoo ja kuka päättää? Entä mitä Kallavedelle kuuluu nyt ja kuinka kotoiselle järviluonnollemme käy kun ilmasto muuttuu? Näitä teemoja käsiteltiin Kuopiossa Cafe Smart -tiedekahvilassa. Toisessa puheenvuorossa hydrobiologi Antti Kanninen kertoo vesien hoidosta, seurannasta ja Kallaveden ekologisesta tilasta.

Lehmä – ystävä ja tuotantoeläin

Kotieläimillä ja erityisesti lehmillä on ollut aina paikkansa suomalaisten sydämessä. FT Taija Kaarlenkaski kertoo, että vielä noin viisikymmentä vuotta sitten Suomessa oli yli 200 000 lypsykarjatilaa. Viime vuosikymmenien maatalouden murroksen myötä tuotanto on erikoistunut ja kotieläintilojen määrä on laskenut huimaa vauhtia, samalla kun itse työkin on koneistunut.

Löylynhenki-palkittu tutkija neuvoo kuinka polttaa puuta puhtaasti

Tyhjennä tuhkat, käytä vain kuivaa puuta, tee hyvät sytykkeet ja sytytä päältä, näe vaivaa paremman palamisen puolesta – näillä neuvoilla meitä mökkisaunojen lämmittäjiä neuvoo tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon saanut dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Palkinnon taustalla on Suomen Saunaseura ry.

Hortoilua kannattaa jatkaa pitkälle syksyyn

– Hortoilu on hauskaa, se on hyvää liikuntaa ja niistä tehtävät ruuat on erinomaisia. Toisaalta villivihannekset ovat terveellisempiä ja ravinnerikkaampia kuin esimerkiksi viljellyt salaatit, luettelee luontopedagogi Mari Wikholm. Kuuntele vinkit kuinka hyödyntää piharatamon jo puutuneet lehdet jalkakylpyyn tai miten polttelevista nokkosista saa loihdittua maistuvia nokkoslettuja.

Tervetuloa luonnonkukkapäivän retkelle!

Juhannustaikojen kimppuun sidotaan seitsemän juhannuksena kukkivaa kasvia. Tyynyn alle voi juhannustaikoja tehdessään piilottaa vaikkapa harakankellon, heinätähtimön tai hiirenvirnan. Näitä ihanuuksia etsitään luonnonkukkapäivän retkellä.

Suomalainen metsä: keitä täällä asuu?

Miltä mahtaa näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Entäs umpisolmunen tai silkkityynynen? Nämä kaikki ovat lajeja Suomen luonnosta. Kuopion museossa on esillä metsiemme tuntematon aarreaitta eli näyttely, joka esittelee mitä omituisimpia metsän otuksia.

Mistä puuta ja osaamista kun biotuotealan jätti-investoinnit realisoituvat?

Opettaja Janne Jalkanen pyörittelee tuliterää Ponssen ajokonetta pohjoissavolaisessa metsässä. Kone ryömii taitavasti kantojen ja ryteikköjen yli ja nostelee kouralla jo kaadettuja runkoja kyytiin. Kyydissä on tällä kertaa alan opiskelijoiden sijasta toimittajia, joille kerrotaan metsien tilanteesta sekä puun riittävyydestä metsäteollisuuden tulevia tarpeita ajatellen.

Pienhiukkastutkija: omakotitalojen tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen

– Tulisija tarvitsee ilmaa vajaa neljä kuutiota per poltettu kilo. Se on iso määrä ilmaa normaalissa omakotitalossa ja tyypillisesti tulisijan ilman tarvetta ei ole huomioitu eli tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen uusimmissakaan taloissa. Hankkeen kantava lähtöajatus onkin tutkia sitä, millä tavalla ilmanvaihto ja tulisija ovat kytkettävissä toisiinsa, kertoo dosentti Jarkko Tissari.

Tutkimus valottaa kansalliskoiramme jalostushistoriaa

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Hormonihäiriköt ympäristössä

Muuttohaukkojen kannan romahtaminen, merikotkien sekä Itämeren hylkeiden lisääntymisvaikeudet ja lohikalojen väheneminen… Hormonihäiriköistä eli ihmisen normaalia hormonitoimintaa häiritsevistä aineista on ollut paljon porua, mutta kuinka paljon tiedämme näiden kemikaalien vaikutuksista ympäristöön?

Tuoreimmat