Eläinlapset Kuopion museossa

Miksi käki munii vieraaseen pesään? Kuinka monta sataa kertaa talitiaisemo lentää päivässä ruoanhakumatkalla pesäpöntölle ja takaisin? Miltä tuntuu minkin turkki tai tuoksuu mänty, kataja tai tyrni? Tervetuloa nojatuolimatkalle Kuopion museon Eläinlapset-näyttelyyn!
Dunkleosteus, devonikautisen meren hurjin petokala kuva: Tuomas Koivurinne

Aikamatka elämän historiaan!

Elämän säilyminen maapallolla on ollut monesti hiuskarvan varassa, sillä suurissa sukupuuttoaalloissa on pahimmillaan kadonnut jopa yli 90 prosenttia lajeista. – Elämä on selviytynyt käsittämättömistä katastrofeista ja noussut joka kerta uuteen monimuotoisuuden kukoistukseen, toteaa luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisestä museosta.

Kolme miljoonaa kestävän metsäbiotalouden kehittämiseen

Suomen Akatemian on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston koordinoimalle FORBIO-hankkeelle Suomen akatemia 3,22 miljoonan euron tutkimusrahoituksen vuosille 2015–2017. FORBIO-hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista ja ratkaisumalleja, joilla voidaan turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset tulevaisuudessa.

Johtamisvalmennus: kävelykeskustelu vie uusille ajatuspoluille

- Kävely itsessään on eteenpäin vievää liikettä ja vaikuttaa keskustelun sisältöön. Luonto antaa myös mielelle uusia maisemia, kertoo Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa kävelykeskusteluja vetävä työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Pauli Kallio.

Nälän vuosisata

Jos otsikko vei sinut jollekin toiselle vuosisadalle pohtimaan nälänhätää ja maailman murheita menneinä aikoina, peruuta takaisin. Kyse on tästä vuosisadasta. Aiheesta kuultiin Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa kuullussa Helena Kahiluodon puheenvuorossa.

Ohran kuoresta on moneksi

Ohra on tuttu viljelyskasvi, joka maistuu muun muassa leivässä ja puurossa. Ohran kuoresta löytyy kuitenkin yllättävän kiinnostavia aineita, joista voidaan tulevaisuudessa tehdä korkean lisäarvon tuotteita kasviensuojelukäytöstä aina auton renkaiden ominaisuuksien parantamiseen sekä jopa avaruussukkuloiden lämpösuojalevyihin saakka.

Iloisia perheuutisia – sitruunavästäräkki pesi Kuopiossa

Pohjois-Savon pesimälinnustoon lisättiin kuluvana kesänä uusi laji, kun sitruunavästäräkki löysi kodin Kuopion Riistavedeltä. Sitruunavästäräkki on maamme uusimpia pesimälajeja, laji on leviämässä meille idästä. Pohjois-Savossa sitruunavästäräkki on havaittu aiemmin vain seitsemän kertaa.

Muuttuva tundrakasvillisuus on ilmastonmuutoksen kysymysmerkki

Miksi vastaleikattu ruoho tai kesän ensimmäinen saunavihta tuoksuvat niin hyvältä? Tai kuinka pölyttäjät suunnistavat päämäärätietoisesti kohti tiettyä kasvia? Nämä tutut tuoksut ovat VOC-yhdisteitä eli kasvien ilmaan päästämiä, hiiltä sisältäviä yhdisteitä. Millainen merkitys näillä yhdisteillä on ilmastonmuutoksen kannalta?

Ilmasto muuttuu – mukautuuko pohjoinen luonto?

Ilmastomallien mukaan lämpötilan nousu tulee olemaan voimakkainta pohjoisilla leveysasteilla. Muutoksia tullaan kokemaan myös otsonin ja UV-säteilyn osalta. Mitä tämä tulee sitten tarkoittamaan pohjoisen luonnon kannalta? Tästä puhui professori Toini Holopainen Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa.

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi: suot pulassa

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.

Tuoreimmat