Jos yksikin lehmän sorkka repeää, kuluu vinoksi tai on tulehduksen vuoksi kipeä, lehmä ontuu, syö huonosti ja maidon tuotto vähenee. Suomalaisten lehmien kiusana on muun muassa sorkkaväliajotulehdus, joka voi levitä kahdessa päivässä koko karjaan. Sorkkasairauksista voi aiheutua maidontuottajalle suuret kustannukset. Sorkat olivat syynissä Kuopiossa pidettyssä, märehtijöiden sorkkaterveyttä käsitelleessä kansainvälisessä Lameness in Ruminants –kongressissa.

Kasvihuoneissa viljeltävän mansikan ja mesimarjan kasvitauteja härmää ja lehtihometta voitaisiin torjua biologisesti ruiskuttamalla kasveihin myrkyttömiä aineita, jotka herättävät kasvien omat puolustusreaktiot. Nämä aineet saavat myös kasvit tuottamaan lehtiinsä ja marjoihinsa luontaista määrää enemmän ihmisten terveydelle hyviä fenolisia yhdisteitä. Menetelmän etuna perinteisiin torjunta-aineisiin verrattuna on myrkyttömyyden lisäksi usein pitkäaikainen suojaus useita eri taudinaiheuttajia vastaan.

Maailmalla on noin 400 Yhdysvaltojen avaruushallinnon NASAn Aeronet-mittalaitetta. Yksi mittalaite otettiin äsken käyttöön Kuopiossa. Laitteilla saadaan tietoa ilmakehän pienhiukkasista ja esimerkiksi ilman saastuneisuudesta. Anja Hiltunen kiipesi Aeronet-mittausaseman johtajan Antti Natusen kanssa Kuopion yliopiston katolle tutustumaan Ilmatieteen laitoksen mittalaitteeseen.

Maailman tekojärvien ja tekoaltaiden synnyttämien kasvihuonekaasujen vaikutukset ilmastoon ovat vielä arvoitus. Vaikutukset voivat olla merkittävät. Maailman suurimmat tekoaltaat on rakennettu sähköntuotantoa varten, joten tekoaltaat ovat tärkeitä vesivoimankin kannalta. Altaita on tehty myös virkistyskäyttöön ja tulvasuojeluun. Suomen tekojärvien kasvihuonekaasupäästöjä on tutkinut Jari Huttunen Kuopion yliopistosta.

Erityisesti pienissä kunnissa on pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalityöntekijän koulutus kiinnostaa, mutta muun muassa alan naisvaltaisuus ja muita akateemisia aloja heikompi palkkataso saavat monet valmistuneet sosiaalityöntekijät hakeutumaan työhön muualle kuin kuntiin.

Itä-Suomessa tilannetta on yritetty kohentaa erillisin maisterikoulutuksin. Mitä muita ratkaisuja pätevien sosiaalityöntekijöiden vajeeseen olisi?

Rotan ihosoluista kasvatettu keinoiho korvaa eläinkokeita, kun tutkitaan kemikaalien ja lääkkeiden ihoärsytystä ja imeytymistä. ROC-ihomalli-nimeä kantava keinoiho on kehitetty Kuopion yliopistossa. Kuopiolaisväitöksessä ROC-ihomallilla testattiin ensimmäistä kertaa lääkevalmisteiden vaikutuksia.

Kuopion yliopiston vuosipäivää vietettiin 27.3.2008 vähäeleisesti, mutta arvokkaasti.

Yliopiston vuosipäivän pääpuhuja, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori muistutti, että Suomen kokoisessa maassa tarvitaan alueilla syntyviä innovaatioita.

Kuopion yliopiston vuosipäivää vietettiin 27.3.2008 vähäeleisesti, mutta arvokkaasti.

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa kiinnitti puheessaan huomiota meneillään olevaan korkeakoulurakenteen myllerrykseen. Hän totesi Itä-Suomen yliopiston rakentamisen etenevän suunnitelmien mukaan. Kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeuden saaminen Itä-Suomen yliopistoon oli Uusituvan mukaan onnellinen ratkaisu koko Itä-Suomelle.

Ilmastomallien suurin kysymysmerkki on tähän saakka ollut pienhiukkasten syntymekanismi ja koon kasvu. Nyt niiden syntyä ja kasvua on onnistuttu selvittämään ensimmäisen kerran.

Tutkimusprofessori Kari Lehtinen Kuopion yliopistosta oli mukana tutkimusryhmässä, joka ensimmäisenä onnistui mittaamaan ja selittämään pienhiukkasten muodostumista. Tutkimuksen ansiosta voidaan rakentaa entistä tarkempia ilmastomalleja.

Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksen vetämä rakennusten terveysasiantuntijoiden koulutus on edelleen 10 toimintavuoden jälkeenkin ainutlaatuinen opintokokonaisuus maassamme.

Rakennusten terveysasiatuntijoiden koulutus on myös hyvä esimerkki tutkijoiden ja soveltavan alueen asiantuntijoiden osaamisen yhteensovittamisesta.