Miksi testamentin tekeminen voisi olla järkevä ja tarkoituksenmukainen toimi? Tätä varmaankin jokaisen kannattaisi pohtia, iästä riippumatta. Testamenttien tekemiseen ja testamenteilta toivottaviin vaikutuksiin saatiin tutustua Ikääntyvien yliopistossa Kuopiossa, kun perhe- ja jäämistöoikeuden professori Antti Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta luennoi aiheesta.

Miksi haluaisimme tehdä testamentin?
– Tavallisin syy tehdä testamentti on halu poiketa perimysjärjestyksestä, Kolehmainen toteaa.

Laki määrittää perintökaaren, jonka mukaan ilman testamenttia perintö menee automaattisesti ensin rintaperillisille. Mikäli rintaperillisiä ei ole, seuraavana perimysvuorossa on aviopuoliso. Mikäli aviopuolisoakaan ei ole, ketjua jatketaan kunnes joku perillinen löytyy: vanhemmat, perittävän sisarukset tai näiden lapset. Perintökaaresta voidaan siis poiketa testamentin avulla.

Yksi yleinen syy poikkeamalle on puolison oikeuksien turvaaminen. Aviopuolisokaan kun ei peri puolisoaan, mikäli puolisolla on lapsia.
– Monesti puolisot haluavat varmistaa, että leski pystyy säilyttämään vanhan elintasonsa ja hänen asemansa ei ensin kuolleen puolison jälkeen huonone.

Myös suvun omaisuuden suojaaminen on yleinen syy testamentin tekemiseen. Joskus myös halutaan suojata perintöä perillisten velkojilta. Myös perinnönjakoon liittyvä verosuunnittelu liittyy omaisuuden suojaamiseen.

Milloin testamenttia kannattaa siis harkita ja mitä sen tekemisessä tulisi otta huomioon? Millaisia hyötyjä testamentilla voidaan saavuttaa – ja miten erilaisia testamentteja voidaan ylipäätään tehdä?

Kuuntele Kolehmaisen luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 65’58”


Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta. Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle

Vastaa